.
Ministeri Liisa Hyssälän aloite lapsilisien korotuksen tarpeesta on aivan paikallaan. Esitys kaipaisi kuitenkin muutamia laajennuksia ja täsmennyksiä.
Ulkomuistin mukaisesti edustavat lapsilisät budjetissa noin 1,3 mrd euron määrää.
Hyssälän ehdottaman korotuksen voisi rahoittaa kestävällä perustalla ja sellaisilla muutoksilla jotka eivät laisinkaan nostaisi tarvittavaa rahoitusta, vaan joista saataisiin jopa merkittäviä säästöjä!
Nykyiset saajat voitaisiin luokitella kolmeen ryhmään, ja poistaa ylimmän tulotason ryhmältä lapsilisät kokonaan.
Säästyvä osuus puolitettaisiin niin että toinen osa jäisi korvamerkityksi vararahastoksi lapsiperheitten tarpeisiin ja toinen puoli jaettaisiin heikoimmin toimeentulevan ryhmän tukemiseksi.
Toisen, keskiluokan osalta lapsilisät säilytettäisiin vain tietyn nettotulotason alle jääville, sekä niissä tapauksissa joissa perheen tulotasoon vaikuttavat ensisijaiset hankinnat, kuten esim. asunnon rahoitus -ja pääomakulut heikentävät toimeentuloa. Rajanveto "riittäväksi tulotasoksi" löytyy varmuudella, kunhan periaatteista voidaan sopia.
Kolmas, alin luokka saisi lisäyksinä kaiken sen säästön joka "keskiluokalta” jäisi, sekä osansa myös "ykkösluokan" osuuden säästöistä.
Heikoimmin toimeentuleva luokka on jäänyt sosiaalisesti monella tavoin toisarvoiseen asemaan. Lapsiperheitä näin tukemalla palvelisi yhteiskunta jäseniään vaivatta ja kuluissaan jopa säästäen, eikä asian kuntoon saattaminen vaatisi päättäjiltä kuin kohtuullista sosiaalisen omantunnon sallimista päätöksen perusteluna.
Heikoimman luokan lapsiperheiden todellinen tukeminen edellyttäisi myös toimeentulotuen rajojen tarkistamista, tässä mallissa määrän lisäämistä nousevien lapsilisien määrällä, sekä tarvittavia muutoksia Kelan asetuksissa ja sosiaalitukien muissa jakoperusteissa.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Ministeri Liisa Hyssälän aloite lapsilisien korotuksen tarpeesta on aivan paikallaan. Esitys kaipaisi kuitenkin muutamia laajennuksia ja täsmennyksiä.
Ulkomuistin mukaisesti edustavat lapsilisät budjetissa noin 1,3 mrd euron määrää.
Hyssälän ehdottaman korotuksen voisi rahoittaa kestävällä perustalla ja sellaisilla muutoksilla jotka eivät laisinkaan nostaisi tarvittavaa rahoitusta, vaan joista saataisiin jopa merkittäviä säästöjä!
Nykyiset saajat voitaisiin luokitella kolmeen ryhmään, ja poistaa ylimmän tulotason ryhmältä lapsilisät kokonaan.
Säästyvä osuus puolitettaisiin niin että toinen osa jäisi korvamerkityksi vararahastoksi lapsiperheitten tarpeisiin ja toinen puoli jaettaisiin heikoimmin toimeentulevan ryhmän tukemiseksi.
Toisen, keskiluokan osalta lapsilisät säilytettäisiin vain tietyn nettotulotason alle jääville, sekä niissä tapauksissa joissa perheen tulotasoon vaikuttavat ensisijaiset hankinnat, kuten esim. asunnon rahoitus -ja pääomakulut heikentävät toimeentuloa. Rajanveto "riittäväksi tulotasoksi" löytyy varmuudella, kunhan periaatteista voidaan sopia.
Kolmas, alin luokka saisi lisäyksinä kaiken sen säästön joka "keskiluokalta” jäisi, sekä osansa myös "ykkösluokan" osuuden säästöistä.
Heikoimmin toimeentuleva luokka on jäänyt sosiaalisesti monella tavoin toisarvoiseen asemaan. Lapsiperheitä näin tukemalla palvelisi yhteiskunta jäseniään vaivatta ja kuluissaan jopa säästäen, eikä asian kuntoon saattaminen vaatisi päättäjiltä kuin kohtuullista sosiaalisen omantunnon sallimista päätöksen perusteluna.
Heikoimman luokan lapsiperheiden todellinen tukeminen edellyttäisi myös toimeentulotuen rajojen tarkistamista, tässä mallissa määrän lisäämistä nousevien lapsilisien määrällä, sekä tarvittavia muutoksia Kelan asetuksissa ja sosiaalitukien muissa jakoperusteissa.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Vastaukset 42
Vanhimmat
Aloitteet tehdään siellä, missä budjetista sovitaan. Hyssälä ei tehnyt budjettiriihessä mitään.
Tämä aloite on pelkkää vaalikampanjaa ja populismia, kyllä sinä sen ammattimiehenä tiedät.
En ryhdy aiheetsa laajemmin sanailemaan, -totean vain että en hölise!
Otsikon kysymys on paikallaan;
Noinko siis ajattelet? Eipä uskois!
Margarinikauppias aikoinaan kysyi anonnsissa: Mitä oli ennen Raamaan???
Samalla tasolla mun pitäisi nyt kysyä:
Mitä saisi olla sun mielestäsi budjettiriihen jälkeen?
Veli Jaba:
Henkilökohtainen kaunainen asenne niin Jäätteenmäkeä kuin yleensäkin Keskustaa kohtaan, kuin yleensäkin eri henkilöitten suuntaan kannattaa heittää roskikseen kun ryhdymme puhumaan pääasioista, Keskustan ja Kokoomuksen pakollisesta "TÄYTYY-aiheista!"
Ei silloin vittuilla tunnepohjaisista pikkujutuista johtuen eikä juupas-eipäs-näpertelyistä, -eikä paljasteta heikkoa suojaustaan, potempikin kulissien taustaa leimaamalla itsensä sekopäisen Kapin favorite-clubin jäseneksi.
sh
Jos et sinä toimittajana tajua, mitä Hyssälä pelaa, kun hän vasta budjettiriihen jälkeen pitää pressitilaisuuden lapsilisistä, vuosi vaalien alla, niin olet menettänyt toimittajan ammattitaitosi.
Ei muuta.
Moi taas...
..mutta sellainen pitää osata ottaa huomioon kun poliitikkojen esityksiä seurataan. Olen tästä lapsilisä-teemasta samaa mieltä Liisa Hyssälän kannsa, ja varmuudella silloinkin vaikka Keskusta olisi oppositiossa ja asian esittäisi sitten vaikka ukko mustilainen..., ja milloin vain!
Vaikka tok' tajuan mitä tarkoitat, niin nyt Liisa Hyssälän asitys saa kaiken kannatukseni, jos sillä nyt on edes mitään merkitystä.
Pressi paikalle kuuluu asiaan, ja tarkoitus pyhittää keinot, jopa sata-nolla näin tärkeässä asissa!
Seppo Hietanen
Ajoituksesta tässä on kyse. juuri ajoitus kertoo sen, ettei hyssälä ole tosissaan, kunhan on ääniä kalastamassa lapsiperheiden sympatian siivellä - sosiaalipopulisti kun on pahimmasta päästäÄ
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015658823
...lapsiperheiden asema korjautuisi, jos hallitus laskisi pensaveroa.
Tämä on sitä oikeisto populismia sillä Jäbä itsekin siitä hyötyisi.
Hänen alaikäisten lastensa luku määrästä ei ole tietoa, mutta autoilu , niin julkinen , kuin yksitynenkin halpenisi.
Öljyn ja enerkian kulutus lisääntyisi, päästöt lisääntyisivät, tieverkko rasittuisi jne, ja jne.
Täysin osattomiksi jäisivät todellisen avun tarpeessa olevat lapsiperheet, joilla ei ole varaa automatkailuun, muttä väliäkö sillä Jaban mukaan on. Hänen mukaansa he ovat itse ahdinkonsa aiheuttaneet.
Lapiperheille auto ja ajaminen ovat välttämättömyys. Kaikki, mikä menee pakollisen ajamisen bensaan, on muusta kulutuksesta pois. Jos perhe ajaa 200 litran edestä kuukaudessa ja veroa alennettaisi 25 senttiä litralta, se antaisi 100 euroa puhtaana käteen joka kuukausi. Lapisperheelle aika hyvä ostovoiman lisäys, ja kaiken lisäksi nopea toteuttaa, kun poliittista vastustusta äänestäjien suunnasta tuskin tulee.
Miksiköhän aiheesta kaksikin välikysymystä oppisitiossa tehnyt keskusta ei tee asialle nyt mitään, kun se voisi tehhdä?
Vastauksena kysymykseesi, minulla ei ole enää alaikäisiä lapsia, mutta lapsilisää saavia lapsenlapsia on kaikkiaan kuusi, joten asia on enemmän kuin tuttu, jo toista kertaa elämäni aikana.
- "Lapiperheille auto ja ajaminen ovat välttämättömyys."
Entäs ne vielä heikommassa asemassa olevat perheet joilla ei ole varaa omaan autoon?
Onko kansantaloudellisesti järkevää lisätä yksityisautoilua.
Pensaveron alennuksesta tuleva hyöty menee 90% muille kuin lapsiperheiden ahdinkotilan korjaamiseen.
Herra varjelkoon Hyssälää esittämästä sellaisia ehdotuksia.Sille nyt nauraisivat naurismaan aidatkin.
Jaba tietenkään ei totisena torvensoittaja anna periksi sillä hänhän hyötyisi itse veron alennuksesta siitä missä muutkin hyvätuloiset.
On välttämätöntä ajamista, varsinkin lapsiperheillä.
Heikommassa asemassa olevia tietenkin pitäisi auttaa lapsilisän korotuksillakin, mutta sitähän Hyssälä ei halunnut tehdä budjettiriihessä muutama viikko sitten, kun hän oli ihan hiljaa lapsilisistä.
Minusta se on aika syvältä, että jätetään asia hoitamatta silloin, kun siihen olisi ollut mahdollisuus, mutta pidetään lehdistötilaisuuksia ja kerätään sympatioita vain muutama viikko sen jälkeen, kun Hyssälä itse jätti asian hoitamatta, vaikka siihen olisi ollut mitä paras tilaisuus, juuri budjettiriihessä.
Huomaa, että Hyssälä ei ole tehnyt lapsiperheiden ahdingon hyäksi mitään, muuta kuin puheen pärinää vaalien lähestyessä. - Pidätkä tätä vastuullisena lapsiperheiden auttamisena, mitä?
Täysi pelle (siis toimittaja Hietanen) kehuu nyt aiheetta toista pelleä ministeri (populisti) Hyssälää. Lapsilisien nosto voi olla ihan aiheellista mutta kun sen esittää "eläkkeiden korottaja" Hyssälä vaalien alla, kyse ei ole muusta kuin alhaisesta äänien kalastelusta!
ottaa lapsilisät kokonaan pois SDP/SAK-perheiltä ja jakaa näin säästyvät rahat kokoomuslaisille ja kepulaisille perheille.
Eivät punikit mitään rahaa tarvi, ostaisivat vaan huumeita ja kaljaa pennuilleen. Ja kouluttaisivat lisää punikkeja yhteiskunnan rahoilla.
Porvari osaisi panna rahat poikimaan ja pyörittää kansantaloutta kustannustehokkaasti. Riittäisi rahat paremmin yksityiskouluihin, yksityiseen terveydenhoitoon ja turvabisnekseen.
ratkaisu, mutta ei riittävä. Jos niitä jaetaan summittaisesti keskustalaisille, on vaara, että niitä käytetään pääosin kaikenlaiseen maalaistouhuiluun, josta ei kansantalous hyödy. Jos on pakko käyttää poliittista valintaa, on ilman muuta hyödyllisintä, että ne jaetaan kaikki kokoomuslaisille. Silloin ne hyödyttävät parhaiten talouskasvua.
Minä ja Keris jostakin asiasta lähes samaa mieltä! Sillä erolla kuitenkin, että minä ymmärrän lapsilisien tarkoituksen, siis niiden filosofisen perusteen, Keris ei.
Lapsilisiä ei ole tarkoitettu sosiaalituiksi, vaan ne maksetaan vanhempien tulotasosta riippumatta jokaisesta lapsesta samansuuruisina juuri siksi, että ne korostavat jokaisen lapsen tärkeyttä ja tasa-arvoisuutta jokaiseen toiseen lapseen verrattuna. Ne on tarkoitettu lapsen parhaaksi, ei vanhempien tulonjatkoksi.
Kannatan siis Hyssälän esitystä, vaikka pelkäänkin sen olevan samaa ääntenkalastelua, jota hän viime vaalien alla esitti eläkkeiden korotusehdotuksillaan, ja niistä vastaavaksi ministeriksi päästyään onkin korottanut; vuonna 2003 kansaneläkkeet nousivat 7 euroa kuussa ja eläkkeiden yleiskorotus oli 0,97 %. Kun keskimääräinen veroaste nousi n. 1 %:n, eläkkeet laskivat jälleen, ja ovat vuodesta 1991 alkaen jääneet ýli 15 % jälkeen palkkakehityksestä samana aikana.
Lue lisää tuosta vastineestani Timo Ristimäelle; siinä pääset sinäkin vertailuun tuon sinua merkittävämmän kepupoliitikon kanssa!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015627576
Näköjään olin mielessäsi myös Jaballe vastatessasi, ja varmaan siksi vauhkoonnuit niin, että tekstistäsi ei tahdo saada tolkkua.
Mitähän tarkoittaa tuokin:
>> Margarinikauppias aikoinaan kysyi anonnsissa: Mitä oli ennen Raamaan???>leimaamalla itsensä sekopäisen Kapin favorite-clubin jäseneksi.> potempikin kulissien
että teeriä ja mateita ei voi laskea yhteen. Korhonen kuitenkin toteaa, että kun eläkkeet nousevat 0,97 %, niin se häviää veroasteen 1%:n nousuun. Tämä on tietysti totta yhtenä vuotena, kun tehdään se korjaus, että % korvataan prosenttiyksiköllä. Mutta silloin täytyy muina vuosina laskea eläkkeen nousuksi veroasteen alennukset. Ainakin tuloperoprosentti on koko ajan laskenut minun eläkkeestäni (neljä vuotta) enkä usko muiden verojen korotusten syöneen sitä. Kokonaan toinen asia on se, että palkat ovat nousseet enemmän kuin eläkkeet, mutta niin on ollut tarkoituskin. Oma eläkkeeni on alun perin laskettu niin hyvästä palkasta (+bonuksesta), että nykyinen tilanne on aivan kohtuullinen.
Ennen kuin rupeat selostamaan Potemkinin kulisseja; lue seuraava:
- Väite siitä, että Venäjän keisarinna Katariina Suuren suosikki ruhtinas Grigori Potemkinin (1739-1791) olisi pystyttänyt pahvikyliä Etelä-Venäjälle keisarinnan vierailun aikana luodakseen väärää kuvaa Etelä-Venäjän asutuksesta on mustannut Potemkinin jälkimaineen. Hänet muistetaan nykyään ennen kaikkea käsitteestä "Potemkinin kulissit". Kysymyksessä oli Potemkinin vihollisten levittämä vale.
Ensinnäkin tunnustan, että olen uskonut Potemkinin kulissien olemassaoloon siten kuin niistä historiassa on kerrottu. Tuo nyt antamasi tieto oli minulle uusi.
Toiseksi:
Eläkkeiden kehityksestä ja eläkeläisten asemasta tiedän kyllä jonkin verran, sillä olen ollut toista vuotta Päällystöliiton evp-yhdistyksen eläkeläistoimikunnan jäsen, ja toimikuntamme on työskennellyt varsin tiiviisti asian kimpussa. Olemme mm. päässeet Valtion eläkeasiain neuvottelukunnan (VENK) jäseneksi ja luoneet hyvät yhteydet moniin muihin eläkeläisjärjestöihin ja yhteyksiä meillä on ollut puolueisiinkin, joissa kaikissa kuitenkin eläkeläisten asiaan suhtautuminen on yhtä nuivaa. Ne eivät todellakaan tajua, millaisen äänestäjäjoukon 1,4 miljoonaa eläkeläistä muodostaa!
Olemme julkaisseet tutkimuksistamme pari kirjastakin, jotka olemme jakaneet mm. noille puolueille ja muille asianomaisille tahoille.
Valitettavasti minulla ei ole noiden kirjojen tekstiä sähköisessä muodossa, mutta tässä ensimmäisen kirjasen tekstiä (joka kyllä tulee nyt näkyville kovin sekavana, ja sitä vielä sotkevat automaattisen tavutuksen tavuviivat, joita tämä tyhmä ohjelma ei osaa poistaa):
- - -
ELÄKELÄISTEN ASEMASTA
Eläkeläiset Suomessa on noin 1,4 miljoonaa eläkeläistä. Vanhuuseläkkeen saajia on eniten, noin 900 000. Kansaneläkkeellä eläviä on yli 100 000. Loput eläke-läiset kuuluvat muiden eläkkeiden saajiin.
Eläkelait ja -järjestelmä
Vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys-, osa-aika- ja perhe-eläkkeitä maksetaan työeläkelakien perusteella. Kansaneläkkeitä maksetaan kansan-eläkelain perusteella.
Maamme työeläkejärjestelmä on ns. etuusperusteinen. Tällöin yhteys omi-en eläkemaksujen ja saatavan eläkkeen välillä voi jäädä pieneksi. Eläkkeen taso määrätään laeilla työssäoloajan ja palkkatason mukaan. Puuttumatta tässä tarkemmin enempää lakiin, järjestelmän perusteisiin kuin eläkevaro-jen keräys-, rahastointi- ja maksumenettelyihin haluamme kiinnittää eri-tyistä huomiota seuraavaan:
Eläkeoikeus ja eläkkeen maksaminen
Henkilön oikeus työeläkelakien mukaiseen eläkkeeseen syntyy tehtyjen työvuosien ja hänen palkkansa perusteella. Eläkettä ruvetaan maksamaan siitä erikseen säädettyjen perusteiden nojalla.
Eläkkeen oikeudellinen luonne
Työeläkelakien mukaan maksettava eläke on katsottava karttuneeksi henki-lökohtaiseksi varallisuusoikeudeksi. Sama koskee eläkkeiden indeksikoro-tuksia. Eläke ei siis ole lainsäätäjän sosiaalisilla perusteilla myöntämä etuus, vaan se on omaisuuserä, joka nauttii perustuslain suojaa.
Näin kuitenkaan ei ole ollut enää viimeisen viidentoista vuoden aikana.
Lain kiertäminen Kun maata ovat johtaneet enemmistöhallitukset, ja samoilla puolueilla on ollut valta myös perustuslakivaliokunnassa, niin hallitus on voinut antaa eläkkeiden indeksikorotuksista säädetystä laista poikkeavia esityksiä edus-kunnalle, joka on ne hyväksynyt ja säätänyt yksivuotisina lakeina. Näillä on säännönmukaisesti aina heikennetty eläkeläisten asemaa. Eduskunta on sa-malla syyllistynyt perustuslain moitittavaan kiertämiseen.
Eläkkeiden kehityksestä
Eläkkeiden kehitys viimeisen viidentoista vuoden aikana on ollut todella heikko. Eläkkeitä on suoranaisesti alennettu tekemällä 1,3 %:n pysy-väisalennus eläkepohjaan. Poikkeuslailla on eläkkeiden indeksikorotuksia leikattu 1992 ja jätetty ne kokonaan tekemättä 1993 ja 1994.
Eläkeläisten aseman heikentymisestä
Vuonna 1993 säädettiin ns. raippavero, jolloin eläkeläisillä alettiin maksat-taa korotettua kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksua. Maksut ovat olleet vuosittain seuraavat: 1991/1,70 %, 1992/5,25 %, 1993/6,70 %, 1994/7,45 %, 1995/6,45 %, 1996/4,90 %, 1997/4,90 %, 1998/4,20 %,
1999/3,90 %, 2000/3,20 %, 2001/2,70 %, 2002/1,90 %, 2003/1,50 % ja 2004/1,50 %. Lisäksi on korotettu sairausvakuutusmaksua yli 80 000mk:n
osalta, joka oli 1,00 % - 1,90 %, ja joka poistui 1999. Kun kansaneläkeva-kuutus- ja sairausvakuutusmaksujen yhteismäärä eläkkeestä oli vuonna 1991 1,7 %, niin vuonna 1994 määrä oli jo 7,45 %.
Eläkkeiden kehitys on sidottu edellisen vuoden kolmannen vuosineljännek-sen keskimääräiseen palkka- ja hintatason muutokseen. Vuoden 1996 alus-sa otettiin käyttöön ns. taitettu indeksi, jolla yli 65-vuotiaiden työeläkein-deksin määräytymistä muutettiin siten, että ansiotasoindeksin muutoksen paino on 20 % ja kuluttajahintaindeksin paino 80 %. Aiemmin työeläkein-deksi määräytyi puoliksi sekä ansiotaso- että kuluttajahintaindeksin mu-kaan. Työikäisten työeläkeindeksi säilytettiin ennallaan (50 % + 50 %).
Eläkeläisten asemaa ovat heikentäneet lisäksi tuloverojen korotukset, jotka ovat johtuneet mm. seuraavista syistä:
Sairauskulujen vähennys poistettiin 1992, eläkkeensaajille säädettiin kan-saneläkevakuutusmaksu samansuuruisena kuin palkansaajille (3,05 %) 1992, sairausvakuutusmaksua korotettiin 2 penniä vastapainona palkansaa-jille 1993 säädettyihin työntekijän työeläke- ja työttömyysvakuutusmak-suille sekä osin valtiontalouden heikon tilanteen vuoksi, valtion tuloveroas-teikon tulorajoja ei muutettu vuosina 1991 – 1993, keskimääräinen kunnal-lisveroprosentti nousi lähes prosenttiyksiköllä vuoden 16,62 %:sta vuoden 1994 17,53 %:iin, perittiin ylimääräinen ennakonpidätys eli ”lainavero” vuosina 1993 – 1995 porrastettuna 100 000 markkaa ylittävistä tuloista (pa-lautettiin lopullisessa verotuksessa 1995 – 1996).
Edellä mainitut muutokset ovat kiristäneet tuloverotusta todella tuntuvasti vuoden 1991 tasosta.
Edellä mainittujen lisäksi on hyväksytty uusia veroja, kuten kiinteistö- ja arvonlisäverot. Kunnallisverot ovat jatkaneet nousuaan lähes kaikissa kun-nissa. Erilaiset palvelumaksut, lääkkeet, vuokrat ja muut elinkustannukset ovat myös nousseet enemmän kuin eläkkeet, jotka on painotettu elinkus-tannusindeksillä, johon vaikuttaa mm. viinan hinnan tuntuva alentaminen.
Kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, osalta eläkeläisiä jopa kahteen kertaan, on myös vaikuttanut eläkkeitä pienentävästi.
Keskimääräistä eläkettä saavan yli 65-vuotiaan eläkeläisen indeksien leik-kausten, taitetun indeksin käyttöönoton ja kansaneläkkeen pohjaosan pois-tamisen aiheuttamat menetykset ovat vuodesta 1993 vuoden 2001 loppuun mennessä olleet yhteensä 16,6 prosenttiyksikköä. Työeläke on lain mukaan
60 % palkasta. Erilaisilla leikkauksilla eläkkeen reaalitaso on pudonnut 42 %:iin ja on edelleen laskeva.
Eläkkeen ostovoima Eläkkeen ostovoima laski yli 4 % vuodessa vuosina 1992 ja 1993 ja vielä 1994 yli 2 %. Eläkeläisten ostovoimaa heikensivät tietenkin myös nuo edel-lä todetut eläkeläisiin muuta väestöä kovempina kohdistuneet veronkoro-tukset ja kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksujen muutokset.
Tänä vuonna eläkkeet nousevat 0,93 %, mutta kun useimmalla eläkeläisellä verot nousevat enemmän, käteen tuleva rahamäärä vain pienenee entises-tään, ja eläkkeen ostovoima sitäkin enemmän, kun kaikki hinnat kuitenkin nousevat hieman.
Eläkeläisen asema palkansaajan asemaan verrattuna
Palkat nousivat hieman silloinkin, kun eläkkeitä ei korotettu lainkaan, ja palkkojen kehitys eläkkeisiin verrattuna on ollut parempaa koko viisitoista-vuotisen ajanjakson ajan. Luonnollisesti palkkojen ja eläkkeiden ostovoi-massa tapahtuneet muutokset korreloivat tuohon kehitykseen.
Viimeisen kolmen vuoden aikana bruttopalkat liukumineen ovat nousseet keskimääräisesti 11-13 % (eri lähteissä erilaisia tietoja), mutta bruttoeläk-keet tänä aikana vain hieman yli 3 %, ja nettoeläkkeet sitäkin vähemmän, jos ollenkaan. Tänä vuonna työehtosopimusten nojallakin palkat nousevat 2-3 % ja mahdolliset liukumat päälle, mutta eläkkeet nousevat vain tuon mainitun 0,93 %. Nettotuloilla ja siis ostovoimalla mitattuna eläkeläisten asema palkansaajiin nähden on heikentynyt viimeisen viidentoista vuoden aikana rajusti, noin 30 % vuoden 1991 keskinäisiin suhteisiin verrattuna.
Kansaneläkeläisten asema
Erityisen vaikea on kansaneläkeläisten asema. Kansaneläke on paikkakun-nasta riippuen keskimäärin 450 – 500 euroa kuukaudessa. Kansaneläkeläi-set saavat kyllä asumistukea, mutta se lasketaan niin, että vuokran makset-tuaan kansaneläkeläinen jää toimeentulotuen rajalle tai vain hiukan sen ylä-puolelle niin, ettei ole oikeutettu toimeentulotukeen. Seitsemän euron koro-tus sellaisessa tilanteessa on lähes pilkantekoa.
Mistä eläkeläisten huono kohtelu johtuu?
Meitä eläkeläisiä ei pidetä enää tuottavina ihmisinä, kun yleensä emme enää anna työpanosta, joka tuottaisi jotain lisäarvoa. Ei huomata sitä, että me kulutamme edelleen, ja kulutus lisää tuotantoa ja työllisyyttä; se on
meidän panoksemme edelleen, jos emme halua nojata siihen, että olemme kyllä aikanamme antaneet yhteiskunnalle myös uutta tuottaneen panok-semme.
Myös sanotaan helposti, että eläkeläiset eivät enää tarvitse samaa kuin työ-ikäiset. Eivät samaa, ja varsinkin lapsiperheiden tarpeet ovat myös eläke-läisten sydäntä lähellä, mutta eläkeläisillä ovat omat tarpeensa, jotka esim.
sairaus- ja terveydenhoitokuluissa ovat suuremmat kuin nuoremmalla väes-töllä. Ja noihin kuluihin aiemmin tulleita tukia on myös leikattu koko ajan.
Etujemme ajaminen Kolmasosa äänioikeutetuista on eläkeläisiä. Tutkimusten mukaan eläkeläi-set äänestävät työikäistä väestöä aktiivisemmin. Näin ollen lähes puolet vaaleissa äänestävistä saattaa olla eläkeläisiä. Silti mikään puolue ei aja eläkeläisten asiaa. Edellä todetun valossa se on hämmästyttävää.
Maassa on useita eläkeläispuolueita, mutta niiden vaikutusvalta on yhtä tyhjän kanssa. Jokaisella puolueella on myös oma eläkeläisjärjestönsä, mut-ta yksikään niistä ei keskity tehokkaasti eläkeläisten etujen ajamiseen, vaan pikemmin koettaa huolehtia jäsentensä ”henkisestä huollosta” matkoja ja erilaisia viihdetilaisuuksia järjestämällä.
Työikäiset eivät juuri tunne myötätuntoa meitä kohtaan, mitä myös pitää ihmetellä: eivätkö he ollenkaan ajattele, että heistä itsestäänkin tulee eläke-läisiä; pikemmin kuin he kuvittelevatkaan. Eläkeläisten asia olisi jokaisen työikäisenkin asia, mutta näin sitä ei nähdä. Ammattiyhdistyksetkin koke-vat meidät lähinnä vain kilpailijoikseen yhteisen kakun jaossa.
On todettava, että eläkeläisten taloudellista asiaa ei valitettavasti aja ku-kaan; ei valtiovalta, eivät puolueet, ammattiyhdistykset eivätkä edes eläke-läisyhdistyksemme. Mitä pitäisi tehdä tilanteen korjaamiseksi? Tuohon ky-symykseen vastauksen saaminen on ollut tärkeä syy tämän toimikunnan pe-rustamiselle.
Eläkeläisten vastuu On selvää, että kaikkien kansalaispiirien oli osallistuttava laman hoitoon, ja siihen me eläkeläiset osallistuimme nurkumatta. Mutta nyt, kun pahin on jo ajat sitten ohitettu ja kansantalous on jo kauan kasvanut kohisten, meidän eläkeläisten lamatalkoot jatkuvat yhä. Se ei ole oikein.
Me eläkeläiset kyllä tunnemme edelleen yhteiskunnallisen vastuumme ja myös vastuumme tulevaisuudesta siksikin, että useimmilla meistä on ”omia nuoria”, joiden asemasta ja tulevaisuudesta haluamme huolehtia osaltam-me, mutta kuka huolehtii meistä? Meidät koetaan vain yhteiskunnalliseksi rasitukseksi. Se on väärin, ja näin ei voi eikä saa enää jatkua
Me eläkeläiset olemme myös itse olleet syyllisiä asemamme heikentymi-seen, koska emme ole protestoineet heikosta asioittemme hoidosta enempää kunnallis- kuin eduskuntavaaleissa tai muutenkaan näkyvästi julkisuudessa. Meidän on nyt aktivoiduttava kaikin tavoin. Meidän on ruvettava tunte-maan paremmin vastuuta myös itsestämme, omista elinmahdollisuuksis-tamme, ruvettava pitämään lujemmin kiinni oikeuksistamme.
Kun valtiovalta ja muut kansalaisryhmät eivät näy tätä huomaavan, meidän itsemme on ryhdyttävä sitä vaatimaan. Niin on tehtävä aina ja kaikkialla,
missä se mahdollista on. Niin vaaleissa edustajaehdokkailta kuin yhdistyk-sissämme, ja tätä viestiä on vietävä kaikkialle julkisuuteen.
Asemamme on heikentynyt niin paljon, että siihen meillä on kiistämätön oikeus ja velvollisuuskin. ”Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit ei hanki”.
Tavoitteet Pohjoismaisen hyvinvointivaltion olemukseen kuuluu, että kaikista yhteis-kunnan jäsenistä huolehditaan. Huolenpidon tulisi kohdistua myös niihin, jotka ovat olleet tätä hyvinvointiyhteiskuntaa rakentamassa. Valtiovallan pitäisi nyt ihan käytännön toimin osoittaa tunnustavansa nuo periaatteet.
Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä pitäisi nimittää erityinen elä-keministeri. Eläkkeitä ja eläkeläisiä koskevat asiat voitaisiin keskittää esim. toiselle valtiovarainministerille, ja hänen alaisuuteensa tulisi nimittää tarvit-tavat virkamiehet noita asioita hoitamaan.
Erityisen eläkeministerin nimittäminen olisi perusteltua eläkeläisten suuren määrän, ja monien muidenkin kuin edellä kuvattujen erityisongelmien vuoksi. Ja eläkeläisten määrä yhä kasvaa. Eläkeministerin nimittämisellä valtiovalta voisi osoittaa, että se ymmärtää eläkeläisten asian ja arvostaa ai-koinaan antamaamme työpanosta.
Eläkkeiden ostovoiman säilyminen pitäisi turvata asianmukaisesti. Nykyi-nen eläkeindeksi tulisi muuttaa sitä enemmän palkkaindeksin suuntaisesti painottaen. Perustuslain loukkaaminen pitää lopettaa ja eläkkeiden indeksi-korotuksista ei saa enää säätää määräaikaisilla poikkeuslaeilla.
Ikäihmisten oikeus saada tarvitsemiaan hoivapalveluja on katsottava ylei-siin ihmisoikeuksiin kuuluvaksi. Palvelujen tarpeen mukainen saatavuus on turvattava lailla.
Valtiovallan on otettava eläkepoliittinen näkökulma nykyistä paremmin huomioon kaikissa niissä valmisteluissa ja ratkaisuissa, joilla muiden kan-salaisten sosiaalipoliittisesta asemasta pidetään huolta.
Päällystöliiton evp-yhdistyksen tulee päästä jäseneksi Valtion eläkeasioiden neuvottelukuntaan (VENK), jonka on pyrittävä nykyistä pontevammin val-takunnallisten eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaan tavoitteena nykyistä tu-loksellisempi eläkeläisten etujen valvominen ja asioiden hoitaminen.
- - -
LÄHTEET Muistio perustuu toimikunnan jäsenen Esko Valkaman kokoamaan aineis-toon, johon kuuluvat mm.
Eläketurvakeskus
- eläkeasioita koskevia tutkimuksia 1999 – 2005
Veronmaksajat
- Jenni Oksasen tutkimus ”Eläkkeet, verot ja ostovoima” (2004)
Kela
- tiedotusosaston tiedotteita 1999 - 2005
Valtiokonttori
- haastatteluita
Urpo Ryönänkoski
- eläkeläisten kohtelu Suomessa vuosituhannen vaihteessa
Media
- mielipiteitä, kirjoituksia ja lausuntoja
LIITTEET Veronmaksajat: Jenni Oksasen tutkimus
1. Eläketuloa saaneiden henkilöiden eläketulojen jakauma vuonna 2002
2. Eläkkeensaajan ja palkansaajan verotuksen vertailu vuonna 2004 (vero-jen osuus palkka- ja eläketulosta)
3. Eläkkeensaajan verotuksen muutos eri eläketulotasoilla vuonna 2005
4. Eläkkeiden ostovoiman kehitys eri tulotasoilla vuosina 1992
(liitteitä ei ole tässä esityksessä)
puoluetoverisi tai ainakin mielipidetoverisi Mielipidepankki on jo ainakin kaksi kertaa ehdottanut eläkkeiden tasaamista kaikille samaksi. Oletan, että se olisi sinullekin upseerina ja herrasmiehenä huomattvasti pahempaa kuin indeksikorotusten pienuuus ja pieni veroasteen nousu yhtenä vuonna.
Otan tähän esille tuon pitkän esitykseni viimeisen luvun, ja poistan siitä ne tarpeettomat tavuviivat, joita tämä "tyhmä" ohjelma ei osaa poistaa automaattisen tavutuksen jäljiltä.
Viimeisenä mainittu tavoitteemme VENK:in jäsenyys on siis jo toteutunut:
Tavoitteet
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion olemukseen kuuluu, että kaikista yhteiskunnan jäsenistä huolehditaan. Huolenpidon tulisi kohdistua myös niihin, jotka ovat olleet tätä hyvinvointiyhteiskuntaa rakentamassa. Valtiovallan pitäisi nyt ihan käytännön toimin osoittaa tunnustavansa nuo periaatteet.
Ensimmäisenä konkreettisena toimenpiteenä pitäisi nimittää erityinen eläkeministeri. Eläkkeitä ja eläkeläisiä koskevat asiat voitaisiin keskittää esim. toiselle valtiovarainministerille, ja hänen alaisuuteensa tulisi nimittää tarvittavat virkamiehet noita asioita hoitamaan.
Erityisen eläkeministerin nimittäminen olisi perusteltua eläkeläisten suuren määrän, ja monien muidenkin kuin edellä kuvattujen erityisongelmien vuoksi. Ja eläkeläisten määrä yhä kasvaa. Eläkeministerin nimittämisellä valtiovalta voisi osoittaa, että se ymmärtää eläkeläisten asian ja arvostaa aikoinaan antamaamme työpanosta.
Eläkkeiden ostovoiman säilyminen pitäisi turvata asianmukaisesti. Nykyinen eläkeindeksi tulisi muuttaa sitä enemmän palkkaindeksin suuntaisesti painottaen. Perustuslain loukkaaminen pitää lopettaa ja eläkkeiden indeksikorotuksista ei saa enää säätää määräaikaisilla poikkeuslaeilla.
Ikäihmisten oikeus saada tarvitsemiaan hoivapalveluja on katsottava yleisiin ihmisoikeuksiin kuuluvaksi. Palvelujen tarpeen mukainen saatavuus on turvattava lailla.
Valtiovallan on otettava eläkepoliittinen näkökulma nykyistä paremmin huomioon kaikissa niissä valmisteluissa ja ratkaisuissa, joilla muiden kansalaisten sosiaalipoliittisesta asemasta pidetään huolta.
Päällystöliiton evp-yhdistyksen tulee päästä jäseneksi Valtion eläkeasioiden neuvottelukuntaan (VENK), jonka on pyrittävä nykyistä pontevammin valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaan tavoitteena nykyistä tuloksellisempi eläkeläisten etujen valvominen ja asioiden hoitaminen.
Kapin osaamisen parhaat osat kokoontuvat oheisessa vastauksessa. Kaikilla meillä on tulisi olla varaa kiittää asiallisesta kommentista, kuten tässä on asiantilana. Miksi en siis minäkin: Kiitos siis teeman hyvästä kehitelystä.
Seppo Hietanen
mutta meidän suurieläkkeisten sinun ja minun on turha valittaa. Tunnen nuo valitukset, joten en haaskaa aikaani niiden lukemiseen. Joka tapauksessa meillä on erittäin hyvät eläkkeet, joita emme ole itse säästäneet, vaan joista valtaosan maksavat meitä pienemmät ikäluokat. Olet ilmeisesti todella niin sosialidemokraatti, että et ymmärrä, että se, että meitä eläkeläisiä on näin paljon ja että me elämme vanhemmaksi, on erittäin raskas taakka tuleville sukupolville ja onnistuu vain, jos meidän eduistamme on vähän tingitty. Tinkiminen on ollut ainakin suurieläkkeisten kohdalla ollut hyvin kohtuullista.
On minussa sen verran sosialidemokraattia, että näen tuonkin asian periaatteellisemmin, enkä vain oman etuni kannalta.
Tietenkin se edellyttää sitä, että myös ne huippueläkkeet, joita viime päivinäkin on esitelty, tulevat mukaan tasaukseen. Niissähän on minun eläkkeisiin verrattuna monikymmenkertaisia ja kansaneläkkeisiin verrattuna monisatakertaisia, mutta niitä kuitenkin on lukumääräisesti niin vähän, että eivät ne keskimääräistä - siis kaikille samansuuruista - eläkettä kovin paljon nostaisi.
Mutta kun olen realisti, ja tiedän tuollaisen ajatuksen utopiaksi, joka ei tule toteutumaan tässä itsekkäässä maailmassa, niin pidän kiinni niistä tavoitteista, joita oheisissa esitän em. työryhmän jäsenenä, sen sihteerinä, joka nuokin tekstit on laatinut, joskin ryhmämme neljän jäsenen yhteistyön tuloksena ja pitkälti hankkeen käynnistäjän - en minä - suuren työn pohjalta.
Olet edistynyt jo noin pitkälle, josta minulla on ilo onnitella! Varmaan kehityksesi jatkuu, ja kohta osaat jo pyytää anteeksikin!
Tuosta kuitenkin
>> Kapin osaamisen parhaat osat
niin, että kun toivomuksistasi huolimatta suuria eläkkeitä ei voi laskea, niin niitä pitäisi nostaa. Yritän nyt vielä kerran selostaa, mistä syystä olemme etuoikeutettuja. Me kustansimme meitä edeltäville sukupolville pienet eläkkeet lyhyeksi aikaa. Meidän eläke-etumme ovat historian parhaat ja tulevilla eläkepolvilla ne ovat pienemmät. Nämä meidän etumme kustantavat pääosin palkansaajat, jotka eläkkeellä joutuvat tyytymään vähempään. Tietysti olemme yleisesti eläneet köyhemmin kuin lapsemme, mutta kuitenkin paljon rikkaammin kuin vanhempamme. Sen päätin jo nuorena, että vanhana en valita, kuten vanhoilla näyttää olevan tapana ja sitä periaatetta onnekseni toteutan.
Etkö hyvä mies osaa edes kauniista kiitoksesta kiittää ilman ivallisuutta.
Häpeä
...eikä tuossa muussakaan mitään ivaa ollut. Kyllä C-K omat sanomisensa ja minun reagointini niihin muistavana sen varmaan hyvin tajuaa, ja todellakin uskon hänen vielä joskus edistyvän inhimillisyydessään niin pitkälle, että osaa esittää anteeksipyynnön, jonka hän varmaan tajuaa hyvin aiheelliseksi. Olen pettynyt ihmiseen ja myös omaan uskooni ihmiseen, ellei niin tapahdu.
"Olet edistynyt jo noin pitkälle, josta minulla on ilo onnitella! Varmaan kehityksesi jatkuu, ja kohta osaat jo pyytää anteeksikin!"
Jos tuo ei ole ivaa niin mitä?
Herrasmies ei noin kirjoita, eikä edes kunnon upseeri silloin kun esitetään kohtelias kiitos
...jatkossa yhteiskunnalla ei olisi varaa samanlaisiin eläkkeisiin, joita mekin saamme.
Uskoisin eläkevakuutusyhtiöiden vastuuhenkilöiden olevan parhaita asiantuntijoita asiassa, johon he vuosikymmeniä ovat paneutuneet ja josta he vastaavat.
Yksi parhaita on varmaan Teuvo Puro. Hän on vakuuttamasta päästyäänkin vakuuttanut, että mitään eläkepommia ei ole eikä tule. Toiset asiantuntijat ovat häntä tukeneet.
Eikä mikään tähänastinen viittaa siihen, että asia olisi toisin. Eläkevakuutusyhtiöt ovat osanneet sijoittaa varansa niin hyvin, että ne ovat nykyisin hyvin suuret ja yhä kasvavat.
Ainoa riski lienee siinä, että niitä varoja käytettään jo nyt yhteiskunnan muihin tarpeisiin ja poliitikot mielisivät niihin yhä suurempaa käyttöoikeutta. Jos he sen saavat, niin he kyllä pystyvät pian hupuloimaan tulevienkin sukupolvien eläkkeet.
...taas tuoda esiin edes pieni osa siitä, mitä C-K on minuun kohdistanut, niin ehkä sinäkin ymmärtäisit, että tuo oli minulta jo sellainen vastaantulo, jota hän ei ehkä olisi uskonut mahdolliseksi. Mutta niin en tee, koska haluan osaltani edesauttaa C-K:aakin sellaisen jättämiseksi taakseen lopullisesti.
Pysyn ihan vilpittömästi kaikessa siinä, minkä olen sanonut, ja rohkenen uskoa toiveeni toteutuvan. Tämäkin on sellainen luottamuksen osoitus C-K:aan, jota moni - ehkäpä asianomainen itsekin - saattaa ihmetellä. Mutta uskon silti.
Ei aihetta enempään.
Sitä päivää, jolloin keris pyytää anteeksi tai muuten alkaa olla ihmisiksi, sellaista emme tule näkemään. Hän vain koittaa aina silloin tällöin pistää asiapohjaisemman jutun palstalle, että "yläpito" ja srefirri" antaisi armon käydä oikeudesta ja päästäisi hänet bannasta.
Kyllä keriksen tietotaito-taso tulee esiin tuolla ylempänä ihan vaan tavallisessa margariinimainoksessa. Vai pitäisikö käyttää hienostuneempaa "announssia"? Tv:ssä tosin tietääkseni ne ovat reklaameja, lehdissä announsseja.
Kari Puron ja Teivo Pentikäisen lausumia. Hehän ovat eläkeasiantuntijoita, mutta Teuvo Purosta en ole kuullut. Kari Puroon luotan, mutta hänhän nimenomaan on ollut tekemässä näitä pieniä heikennyksiä ja todennut, että niillä saadaan eläkkeet paremmin riittämään. Sekin tietysti nykyisillä premisseillä. Teivo Pentikäinen luonnollisesti puolustaa omaa luomustaan ja kunnia siitä hänelle. Hän nyt tuskin kuitenkaan täysin ymmärtää talouden tulevaisuutta. Matematiikan hän kyllä osaa, muuta premissitkin pitäisi hallita.
Nyt taitaa Jorma sinulla olla virheellistä tietoa.
Työeläkkeet rahoitetaan vakuutusmaksuilla, joista kolme neljäsosaa käytetään nykyisten eläkkeiden maksamiseen ja yksi neljäsosa rahastoidaan tuleviin eläkemenoihin.
Rahastoidut työeläkevarat ovat noin 83 miljardia euroa. Jos maksujen kerääminen lopetettaisiin nyt, rahastoissa olevat varat riittäisivät työeläkkeiden maksuun vain noin viideksi vuodeksi. Siksi tulevaisuudessa eläkeläisten määrän kasvaessa suhteessa työssäkäyviin vaihtoehdoiksi jäävät eläkemaksujen korotus tai eläkkeiden leikkaaminen.
Rahastoituja varoja ei käytetä yhteiskunnan muihin menoihin, niitä kyllä sijoitetaan inflaatiolta suojaavalla tavalla esim suomalaisten yritysten osakkeisiin ja kiinteistöihin.
Valtion eläkkeet maksaa Valtionkonttori joten ne eivät ole yleisen työeläkejärjestelmän piirissä, kuten hyvin varmaan tiedät
joka eli 1884 - 1956. Tuskinpa hänellä oli kovin luotettavia lausuntoja eläkeasioista, joihin vieläkin voisi vedota.
...esittäneeni asian virheellisesti ja minua oikaisseiden olevan oikeassa niin Kari Puron kuin Teivo Pentikäisen suhteen, kuten myös sen, että jätin erottelematta eläkkeenmaksajat, jotka omakohtaisestikin hyvin tiedän, sillä saanhan itsekin eläkettä sekä Valtiokonttorilta että Osuusmeijerien Vakuutuslaitokselta, joka on yksi eläkevakuutusyhdistys.
Samoin olin epätarkka sanoissani noiden eläkevarojen keräämisessä ja kertymän jakautumisessa, eläkevakuutusyhtiöiden rahojen sijoittamisesta ja käytöstä ja paljossa muussa, kun en pitänyt tuossa tarpeellisena ryhtyä tyhjentämään pajatsoani, mutta perusväittämässäni pysyn ja mielestäni peustellusti.
Teivo pentikäisen ajatuksia luimme paljon netistäkin tehdessämme tuota esittämääni kirjasta. Samoin Kari Puron ja monien muiden lähteinäkin mainittujen. Ja yhdestäkään niistä emme saaneet käsitystä, että eläkemaksujen nykyinen keräys- ja rahastointijärjestelmä tulisi johtamáan eräiden huonompien asiantuntijoiden pelottelemaan eläkepommiin.
Ja sen "pommin" voivat aiheuttaa ainoastaan poliitikot, jos he saavat haluamansa nykyistä suuremmän vallan kertyneiden varojen käyttöön.
Ymmärtääkseni eläkeläiset ovat juuri moittineet nykyistä hieman heikonnettua järjestelmää, jonka tällä hetkellä uskotaan toimivan. Tulevaisuus tietysti on avoin. eläkeläiset vaativat kaikkien heikennysten poistamista.
Eivät kai poliitikot ole lisää sananvaltaa vaatineet, vain erityisesti SAK. Se on tietysti uhka, vai mitä Korhonen.
Eläkejärjestelmän pommi piilee rahastoitujen maksujen tuotossa. Niillähän katetaan osa tulevista eläkkeistä. Jos tuotto jää kovin pieneksi esimerkiksi suomalaisten pörssiyritysten yleisen kurssilaskun seurauksena, täytyy palkansaajilta kerätä suurempi osuus, tai sitten leikata eläke-etuuksia.
Poliitikot eivät ole hinkuneet suoraan suurempaa valtaa eläkeyhtiöissä, työmarkkinajärjestöt sitä hakevat. SAK:n tavoite on valvoa jäsentensä, siis suomalaisten palkansaajien, etua. Ei suomalaisten eläkkeensaajien etua. Siksi tuntuu oudolta että SAK pyrkii saamaan lisää valtaa eläkevarojen sijoittamisen ohjauksessa.
Lyhytnäköisyys voi johtaa siihen suureen pommiin. Vaatii todella epäitsekästä ja ammattimaista asennetta työmarkkinajohtajilta päättää esimerkiksi valintatilanteessa jossa eläkerahaston tuoton nostaminen tai työpaikkojen saneeraus ovat vaihtoehtoina. Niinkuin käytännön omistajamaailmassa tänä päivänä on. SAK istuisi siis kahdella pallilla, työnantajafirman omistajana eläkeyhtiön kautta ja samalla firman työntekijöiden edunvalvojana. Enpä luota monenkaan ay-pampun pitkänäköisyyteen tuolla paikalla.
En luota minäkään työmarkkinajärjestöjen edustajien tarkoituksiin tuossa asiassa, en yhtään paremmin työntekijä- kuin työnantajapuolenkaan.
Se ihmetyttääkin, että työntekijöiden ammattijärjestöt eivät lainkaan ajattele jäsentensä tulevaa asemaa. Eläkeläisiähän heistä tulee. Nyt ne kokevat eläkeläiset kilpailijoinaan yhteisen kakun jaosta.
Edellä sanottu on todentunut hyvin jo sinä lyhyenä aikana, minkä meidän yhdistyksemme on ollut mukana VENKissä ja yhteyksissä noihinkin piireihin.
Mutta yhtä ihmetyttävää on se, että eivät liioin puolueemme ole kiinnostuneet 1,4 miljoonasta äänestäjästään. Jos jokin suurimmista puolueistamme sitoutuisi eläkeläisten asioihin, luulisi, että siitä tulisi helposti ylivoimaisesti suurin puolueemme. Vaikka ei se varmaa ole, sillä puolueuskollisuus on meillä usein järjenvastaisella asteella.
Tuolla VENKissa olemme myös tulleet huomaamaan, että siellä valtaa pitävät kolmen suurimman poliittisen puolueen eläkeläisjärjestöt ovat siellä lähinnä puolueittensa etäispäätteenä torjumassa niitä eläkeläisten pyrkimyksiä, jotka eivät sovi puolueen pirtaan. Mutta tähän asiaan toivottavasti tulee pian muutosta, sillä puolueisiin sitoutumattomat pienemmät järjestöt ovat nyt löytämässä toisiaan, ja yhdessä ne sentään muodostavat enemmistön.
Raimo Ilaskivi on esittänyt, että työmarkkinaneuvotteluissa pitäisi siirtyä kolmikannasta nelikantaan, jossa mukana olisi myös eläkeläisten edustus. Niissähän pitkälti myös eläkeläisten asiat lyödään kiinni. Jos niihin edustajamme saisimme, ja jos äänemme olisi suhteessa määräämme, meitä ei todellakaan enää voisi käsitellä miten vain!
"Lapsilisiä ei ole tarkoitettu sosiaalituiksi, vaan ne maksetaan vanhempien tulotasosta riippumatta jokaisesta lapsesta samansuuruisina juuri siksi, että ne korostavat jokaisen lapsen tärkeyttä ja tasa-arvoisuutta jokaiseen toiseen lapseen verrattuna. Ne on tarkoitettu lapsen parhaaksi, ei vanhempien tulonjatkoksi."
------------------------------
Mielestäni lapsilisät ovat ja pitääkin olla "sosiaalitukia" ja ne ovat tarkoitettu lapsesta aiheutuvien menojen kompensoimiseen. Toki niillä on myös lapsien hankkimista kannustava vaikutus.
Lapsilisät maksetaan aina lapsen äidille, jolla on ajateltu varmistaa (aikoinaan), että lapsilisät käytettäisiin lasten aiheuttamien menojen kattamiseen, eikä esim. hulttiomiehen ryyppäämiseen.
Tunnen tapauksia, joissa lapsilisät ovat talletettu lapsen nimelle pankkiin tai sijoitusrahastoihin. Näinkin voi tietysti tehdä, mutta minun mielestäni lapsilisien myöntämisesssä pitäisi käyttää tarveharkintaa.
…se ei ole mikään todiste siitä, että olisit oikeassa. Ei tässä asiassa enempää kuin yleensä muussakaan esittämässäsi.
Lapsilisien tarkoitusfilosofia on juuri se, jonka kerroin. Se sanotaan niitä koskevan lain perusteluissakin, mutta sitä en nyt äkkiä löydä. Mutta eiköpähän asia käy selville tästäkin:
Lapsilisä
Wikipedia.
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lapsilisän maksaa Kansaneläkelaitos (Kela). Lapsilisän määrä riippuu lasten lukumäärästä. Lapsilisän määrä vaihtelee 100 ja 172 euron välillä kuukaudessa.
Lapsilisä on verotonta tuloa. Se voidaan maksaa myös lapselle itselleen, jos lapsen etu sitä vaatii. Vuonna 2003 Kela maksoi lapsilisiä yhteensä noin 1,36 miljardia euroa.
1. lapsi 100,00 €/kk
2. lapsi 110,50 €/kk
3. lapsi 131,00 €/kk
4. lapsi 151,50 €/kk
seuraavat lapset 172,00 €/kk
Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta lapsilisään yksinhuoltajakorotusta 36,60 euroa.
Lapsilisän tarkoitus on tasata lapsettomien perheiden ja lapsiperheiden elintasoeroja. Lapsilisää ei siis ole tarkoitettu parantamaan vain köyhien perheiden asemaa ja siksi sen maksaminen ei riipu vanhempien tuloista.
Lapsilisät kattavat vain osan lapsen hankinnasta aiheutumista kustannuksista. Tämän takia lapsilisä nousee jokaista lasta kohden, vaikka lapsesta aiheutuvat kustannukset yleensä pienenevät sitä mukaa, kun lapsia on enemmän. Toisin sanoen perheissä, joissa on enemmän lapsia, materiaalinen elintaso laskee kuitenkin enemmän kuin perheissä, joissa on vähän lapsia.
Alun perin lapsilisät olivat työnantajien maksamia lisiä työntekijöille, joilla oli lapsia. Tästä järjestelystä luovuttiin, koska työnantajat alkoivat syrjiä työntekijöitä, joilla oli lapsia.
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsilisä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapsilisä
.
Käsitteet "sosiaalinen omatunto ja tarveharkinta" ovat avauksen ja myös Emerituksen viestin tukipisteitä.
Väärin - oikein vastakkainasettelua ei tässä teemassa saa itse asiasta mitenkään aikaiseksi, sillä avaus kertoo erään mielipiteen keskustelun perustaksi, jota mm. Emeritus tukee.
Teeman kanatavana palkkina toimii kelvollinen toimiva järjestelmä, jonka edelleen kehittäminen on jossain vaiheessa mielekästä. Viittaat hyvään, kiitoksen ansaitsevaan käytäntöön, sen filosofiseen peustaan. Sen varassa liikuttaessa pitää muistaa että lapsilisien säädöksen ajan maailma, suurten ikäluokkien lapsuuden ajat olivat kaikin puolin toisen tyyppisiä kuin sittemmin:
Yhteiskunta on monimuotoisempi, samoin tarpeet eri yhteiskunatluokissa. Debatin perustaksi esitetty malli kertoo ajatuksia merkitävän palvelun edelleen kehittämiseksi. Emerituksen kanta näyttää tukevan esitystä.
Varmaan tuijotin naureskellen tuota sinun kirjoittamaasi sanaa, ja - kirjoitin itse samoin!
>> Potempikin tarinan?
mädättämä kepuloinen on nauttinut jälleen miestä väkevämpää. Eihän nyt kukaan täysjärkinen viitsisi repiä naamaansa, kuin murkkuikäinen pojankossi.
Keristä voidaan ehkä aiheellisestikin syyttää monesta, mutta ei käsittääkseni siitä, että hän olisi "sossuaatteen mädättämä". Jos mädäntymistä on havaittavissa, se on kyllä tapahtunut ihan muista syistä.
...mutta tässäkin ketjussa esille tulleesta, ja Liisa Hyssälä on esillä tässäkin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015640492