Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja kirjoittaa ke. 12.4. MT:ssa biopolttoaineista. (linkki alla s. 4 ) Hän kirjoittaa ansiokkaasti maatalouden uusista mahdollisuuksista biopolttoaineiden tuotannossa. Yhdessä asiassa Yrjö-Koskinen erehtyy. Hän visioi, että
Suomen Co2-päästöt tulevat kasvamaan vuoden 2012 jälkeen , ja suurin syypää olisi turpeen polttaminen. Ensinnäkin hän haluaa unohtaa sen tosiasian, että turve on uusiutuva luonnonvara. Se on tehty fossiiliseksi polttoaineeksi poliittisella päätöksellä, ja se ei vastaa biologista todellisuutta. Päästöjähän pitää tarkastella biologisena ilmiönä. Biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia ilmiöitä ei voi muuttaa poliittisilla päätöksillä. Kumpi uusiutuu nopeammin turve vai kivihiili ?
Olkoon poliittinen todellisuus mitä tahansa, tutkijoiden on pitäydyttävä luonnontieteellisessä todellisuudessa. Siksi energiatarkasteluihin on otettava mukaan kaikki olemassa olevat energiavarat. Muuten tutkimuksen kokonaisluotettavuus katoaa, ja se muistuttaa enemmänkin - 60 - 70 -lukujen marxilaista dialektiikkaa kuin objektiivista tieteellistä tutkimusta. Tässä viittaan tietenkin siihen, että energiatarkasteluissa turve- ja vesivoima jätetään huomioimatta. Tai kuten turpeen kohdalla, arvioinnit tehdään vääristä lähtökohdista. Tästä johtuu mm. se, että turpeen käytön mahdollistamiseksi pitää nyt tehdä epätaloudellisia tukiratkaisuja.
Yrjö-Koskisen kritiikki hallituksen toimia kohtaan on muissa kohdissa mielestäni oikeaan osuvaa.
Lehdessä on monta bioenergiaan liittyvää juttua, propagandaako, lue ja päätä itse.
http://epaper.maaseuduntulevaisuus.fi/Products/MT-2006-04-12/index.htm
Suomen Co2-päästöt tulevat kasvamaan vuoden 2012 jälkeen , ja suurin syypää olisi turpeen polttaminen. Ensinnäkin hän haluaa unohtaa sen tosiasian, että turve on uusiutuva luonnonvara. Se on tehty fossiiliseksi polttoaineeksi poliittisella päätöksellä, ja se ei vastaa biologista todellisuutta. Päästöjähän pitää tarkastella biologisena ilmiönä. Biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia ilmiöitä ei voi muuttaa poliittisilla päätöksillä. Kumpi uusiutuu nopeammin turve vai kivihiili ?
Olkoon poliittinen todellisuus mitä tahansa, tutkijoiden on pitäydyttävä luonnontieteellisessä todellisuudessa. Siksi energiatarkasteluihin on otettava mukaan kaikki olemassa olevat energiavarat. Muuten tutkimuksen kokonaisluotettavuus katoaa, ja se muistuttaa enemmänkin - 60 - 70 -lukujen marxilaista dialektiikkaa kuin objektiivista tieteellistä tutkimusta. Tässä viittaan tietenkin siihen, että energiatarkasteluissa turve- ja vesivoima jätetään huomioimatta. Tai kuten turpeen kohdalla, arvioinnit tehdään vääristä lähtökohdista. Tästä johtuu mm. se, että turpeen käytön mahdollistamiseksi pitää nyt tehdä epätaloudellisia tukiratkaisuja.
Yrjö-Koskisen kritiikki hallituksen toimia kohtaan on muissa kohdissa mielestäni oikeaan osuvaa.
Lehdessä on monta bioenergiaan liittyvää juttua, propagandaako, lue ja päätä itse.
http://epaper.maaseuduntulevaisuus.fi/Products/MT-2006-04-12/index.htm
Vastaukset 6
Vanhimmat
ojitetulla suolla turve ei uusiudu, joten puheet uusiutuvasta luonnonvarasta voi laittaa omaan arvoonsa.
Ojittamattamia soita ei Suomesta ainakaan Oulun eteläpuolelta löydy soidensuojeluohjelmien ulkopuolelta mainittavsti.
54 prosenttia maamme soista on ojitettu. Turvetuotantoon soveltuu noin viidennes koko suoa-alasta. Tosin Motivan tiedot ovat yli viiden vuoden takaa. Energiatekniikan luennoilla on kuullut, että turvevarat riittävät tällä perusteella 200-300 vuodeksi.
http://www.motiva.fi/fi/kirjasto/uusiutuvatenergialahteetsuomessa/muutbiomassaenergianlahteet/turve.html
Onko kenelläkään tietoa siitä, minkälaisiin tuloksiin on tultu turpeen kasvihuonkaasutaseessa tuvetutkimusohjelmassa? KTM:n ja ympäristöministeriön sivuilta ei löytynyt mitään mainintaa päättyneen tai päättymässä olevan tutkimusohjelman tuloksista.
http://www.ktm.fi/index.phtml?s=182#onbody_14
Geogian tutkimuskeskuksen mukaan eteläisillä keidassoilla hiilen kertymisnopeus on keskimäärin 24 g / m^2 vuodessa ja pohjoisilla aapasoilla kertymisnopeus on pienempi,
15 g /m^2 vuodessa.
http://www.gtk.fi/tutkimus/turve/turve-kertyma.htm
Turvetuotannon jälkeen suot voidaan joko ennallistaa, metsittää tai alueelle voidaan kylvää ruokohelpeä energiakasviksi. Joissakin tapauksissa entiselle turvetuotantoalueelle on tehty pieni järvi. Nopeimmin entinen tuotantoalue muuttuu hiilidioksidinieluksi ruokohelpikylvöllä.
Ennallistamiseen on monia erilaisia mahdollisuuksia, ja usein ne ovat myös helposti toteutettavissa.
http://www.luontoliitto.fi/metsa/tiedotus/060411.html
Näin ja oli, entinen turvesuo muutettu pelloksi, ensin oli kauralla ja nyt muutamat vuodet ollut ohralla, ja hyvin kasvaa, tosi komea on loppu kesästä
Korholan esittämä ajatus siitä, että hyödynnetään turvetta vain siltä osin kuin sitä uusiutuu on OK. Ottaen huomioon turvetuotantoon soveltuvan suoalan, turvetta voisi käyttää vuosittain noin 14 milj. kuutiometriä. Energiaa tästä saataisiin noin 6,6 TWh vuodessa.
Pitäisin Pasifistin avausta tietynlaisena läpimurtona , ja vihreän aatteen uutena nousuna. Positiivista, palataan asiaan.