Bichon Frise uros astutukseen

Olikos sulla mitään perusteluja näille väitteillesi, vai ihanko vaan huvikses suutas auot?:
"Ilmeisesti tutkimaton uros, ilman rodun terveystutkimuksia, ilman näyttelytulosta, ehkä jopa ilman papereita. Uros joka ei kelpaa rodun kasvattajille. Kuka takaa edes kivesten laskeutumisen??
Uros jolle kelpaa kaikki rotuun katsomatta, tai roduttomuuteen. "

----------------- kirjoitti:

Olikos sulla mitään perusteluja näille väitteillesi, vai ihanko vaan huvikses suutas auot?:
"Ilmeisesti tutkimaton uros, ilman rodun terveystutkimuksia, ilman näyttelytulosta, ehkä jopa ilman papereita. Uros joka ei kelpaa rodun kasvattajille. Kuka takaa edes kivesten laskeutumisen??
Uros jolle kelpaa kaikki rotuun katsomatta, tai roduttomuuteen. "

Lue lisää

Ei ole tullut kommentteja uroksen omistajalta, muita ajatuksia varten. Hieman pohdittavaa ja syytä lukea antaa linkki




Bichon friséillä esiintyviä perinnöllisiä vikoja ja sairauksia

Kuten kaikilla koiraroduilla, myös bichon friséillä esiintyy joukko periytyviä vikoja ja sairauksia. Suurimmaksi osaksi periytyminen tapahtuu resessiivisesti l. piilevästi eli tälläisen taipumuksen kantajaa ei voida tunnistaa ulkoasun perusteella. Vastuuntuntoinen kasvattaja käyttää jalostukseen vain mahdollisimman terveitä koiria. Kaikesta huolimatta saattaa tapahtua, että kaksi tervettä siitoskoiraa, jotka kasvattajan tietämättä kantavat piilevänä samaa sairaustaipumusta, paritetaan keskenään ja tulokseksi saadaan sairas tai sairastuva yksilö.

Usein nämä piilevästi periytyvät sairaudet puhkeavat vasta, kun koira on jo ohittanut pentu- ja nuoruusiän. Kaikki synnynnäiset sairaudet eivät ole perinnöllisiä eivätkä myöskään kaikki perinnölliset sairaudet synnynnäisiä. Ostajan tulee ymmärtää, että hankkiessaan pennun, hän ostaa sen siinä kunnossa kuin se luovutushetkellä on. Pennun terveydentila luovutushetkellä käy selville eläinlääkärin lausunnosta, joka kasvattajalla tulisi olla jokaisesta pennusta.

Vaikka tämä lista vaikuttaa pitkältä ja vakavalta, on kuitenkin huomattava, että kaikilla roduilla esiintyy vikoja ja sairauksia ja yleisesti ottaen bichon frisétä pidetään hyvinkin terveenä rotuna.


YLEENSÄ KORVATTAVAT VIAT JA SAIRAUDET

NAPATYRÄ
Napatyrä johtuu navan seudun vatsan seinämän puutteellisesta sulkeutumisesta. Napatyrä huomataan tavallisesti pehmeänä "pattina" navan paikalla. Useimmiten napatyrä sisältää vain kuroutunutta rasvapitoista vatsakalvoa. Napatyrä voi olla myös suurempi ja siinä voi olla suolen osia. Käsitykset napatyrän periytymismallista vaihtelevat, mutta periytyvyys on osoitettu. Useimmiten napatyrä on todettavissa jo luovutusiässä, mutta leikkaustarve kannattaa harkita lopullisesti vasta, kun pentu on hieman kasvanut. Leikattu tyrä ei vaikuta koiran elämään. Suomen Kennelliiton määräysten mukaan kasvattajan tulee maksaa leikkaus ja hoidosta aiheutuneet tarpeelliset kulut.

KIVESVIKA
Normaalisti uroksen molemmat kivekset ovat kivespussissa, mutta joskus toinen tai molemmat kivekset saattavat jäädä nivuskanavaan tai vatsaonteloon. Molemminpuoleisesti kivesvikainen uros on yleensä steriili, mutta toispuoleisesti kivesvikainen on siitoskykyinen. Piilokiveksistä urosta ei kuitenkaan tule käyttää siitokseen eivätkä kivesvikaiset koirat pääse näyttelyihin. Piilokiveksisyyden periytymisestä on vaihtelevia käsityksiä: aiheuttajana pidetään mm. yhtä tai useampaa resessiivistä perintötekijää. Eläinlääkärit suosittelevat kivesvikaisen uroksen leikkauttamista jossain vaiheessa. SKL:n suosituksen mukaan myyjä palauttaa kolmanneksen kauppahinnasta, mikäli pentua ei ole jo alun alkaen myyty halvemmalla tämän vian vuoksi. Ostaja maksaa mahdollisen leikkauksen.

VIKOJA JA SAIRAUKSIA, JOITA EI YLEENSÄ KORVATA

PURENTAVIAT
Ylä- tai alapurenta tai kulmahampaiden asentovirhe, voidaan todeta vasta kun pysyvät hampaat ovat täysin kehittyneet. Tällä rodulla on yleistä, että pennun purenta voi muuttua luovutusiän jälkeenkin. Pentu vaihtaa maitohampaansa n. 4-6 kk iässä, purentavirheiden välttämiseksi on tärkeää, että ostaja huolehtii siitä, että kaikki maitohampaat irtoavat ajallaan - mikäli hampaat eivät irtoa itsestään, ne on syytä poistattaa eläinlääkärillä.

ALLERGIAT
Allergioita on hyvin monenlaisia, kuten esim. atopiat, kosketus- ja ruoka-aineallergiat. Taipumus allergiaan on perinnöllinen. Yleisin allergian muoto bichon friséillä on ruoka-aineallergia. Useimmiten allergia puhkeaa vasta noin vuoden ikäisellä koiralla. Yleisimmin allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet ovat vehnä, lihojen proteiinit (usein ns. punainen liha), kala, maito, kananmuna, soija sekä muut viljat. On tärkeää saada kasvattajalta rodunomaiset ruokintaohjeet, joita tulee myös noudattaa. Yleensä ruoka-aineallergia ilmenee epämääräisenä rapsutteluna vaikka ihossa ei näy mitään epätavallista. Allergia voi myös olla syynä korvien tai varpaidenvälien tulehduksiin.

HARMAAKAIHI, HC
Periytymismalli on useilla roduilla epäselvä. Todennäköisesti kyseessä on dominantti periytyvä ominaisuus, jolla on epätäydellinen periytymismalli. Perinnölliset harmaakaihimuodot ovat joko tois- tai molemminpuoleisia. Kaihi tiivistyy ja laajenee iän myötä, usein kuitenkin varsin hitaasti, mutta jotkut kaihityypit saattavat edetä nopeastikin. Vain erittäin harvoissa tapauksissa kaihi aiheuttaa sokeuden. Yleinen koirien vanhuuden kaihi, joka heikentää näkökykyä, ei ole varsinainen kaihi vaan seuraus iän myötä tapahtuvasta linssin tiivistymisestä.

SILMÄVUOTO
Silmävuoto voi johtua monista eri syistä, kuten esim. tulehduksesta, hormonaalisista tekijöistä (juoksuaika nartuilla), ylimääräisistä silmäripsistä, kiertyneestä luomesta, allergiasta (myös ruokavalion muutos voi vaikuttaa), tuulesta ja pölystä jne. Tärkeintä on, että koiran silmistä poistetaan silmännurkkiin kertynyt rähmä säännöllisesti ja että karvan ei anneta kasvaa "umpeen" ja kasvot pidetään kuivina ja puhtaina. Silmä voidaan puhdistaa esim. kaupasta saatavalla silmävedellä tai apteekista saatavalla boorivedellä. Mikäli ongelma on jatkuvaa, on syytä näyttää koiraa eläinlääkärille, hoitona saattaa olla antibioottikuuri.

HÄNTÄMUTKA
Synnynnäiset häntämutkat vaihtelevat selvistä "koukuista" pieniin sormilla tunnistettaviin nystyröihin. Kaikkia häntämutkia ei edes pystytä kliinisesti toteamaan. Häntämutka ei välttämättä näy vielä luovutusikäisellä pennulla vaan se saattaa ilmetä vasta myöhemmin kasvukauden aikana. Häntämutka ei haittaa koiraa itseään, mutta sen ilmeisen perinnöllisyyden vuoksi häntämutkaista koiraa ei suositella käytettävän siitokseen.

LEGG-PERTHES, reisiluun pään aseptinen kuolio
Legg-Perthes on pienikokoisilla roduilla esiintyvä lonkkanivelsairauden muoto. Oireena on aristava lonkkanivel, joka aiheuttaa ontumista. Sairaus alkaa noin 4 -11 kuukauden iässä ja aiheutta koiralle kipua. Pitkälle edenneissä tapauksissa reisilihakset surkastuvat ja koiralle kehittyy nivelrikko. Sairautta pidetään perinnöllisenä mutta sen periytymismekanismia ei tunneta. Epämuodostunut reisiluunpää voidaan poistaa leikkauksella, jolloin kivut myös lakkaavaat. Leikkaustulokset ovat yleensä erittäin hyvät ja useimmat leikatut koirat pystyvät toivuttuaan leikkauksesta liikkumaan normaalisti. Rotujärjestön tiedossa on alle 10 Legg perthes -tapausta rodulla.

PATELLALUKSAATIO, polvilumpion sijoiltaanmeno
Patellaluksaatiossa polvilumpio siirtyy normaalilta paikaltaan reisiluun alapään telaurasta polven etupuolelta sen sisäpuolelle. Oireet vaihtelevat vaikeusasteen (I-IV) mukaan. Tavallisimmin tilanteessa, jossa polvi luksoituu ja palaa heti sijoilleen, koira liikkuu epäpuhtaasti hyppien ja loikkien välillä kolmella jalalla. Pysyvämmässä luksaatiossa koira liikkuu heikoin askelin varpaat sisäänpäin. Lieväkin luksaatio lisää polven alttiutta muille vaurioille (esim. ristisiderepeämät), jotka saattavat vaatia leikkaushoitoa - ylipaino ja huono lihaskunto lisäävät riskiä. Patellaluksaation tarkkaa periytymistä ei tiedetä. Usein sairaus kuitenkin liittyy liian suoriin takaraajoihin, mutta myös muut tekijät, kuten esim. virheellinen ruokinta, voivat vaikuttaa. Lievänä patella luksaatio ei yleensä aiheuta pienikokoiselle koiralle ongelmia. Vaikeampiasteiset hoidetaan kirurgisesti. Rotujärjestö suosittaa jalostukseen käytettävien koirien polvien tarkastamista.

VIRTSAKIVET
Tiedetään, että jotkut bichon frisét ovat taipuvaisia saamaan virtsakiviä, näitä on kahta tyyppiä; struviitti- ja kalsium-oksalaatti -kiviä. Virtsakivien ennaltaehkäisyssä tärkeintä on, että koiralla on jatkuvasti saatavana raikasta vettä. Virtsakivien oireet sekoitetaan helposti virtsatietulehdukseen, joten epäiltäessä tulehdusta on hyvä myös tutkia koira ultraäänellä mahdollisten virtsakivien varalta. Virtsanäytteestä voidaan yleensä havaita kivien esiasteet, kiteet. Virtsakiviä hoidetaan lievissä tapauksissa ruokavaliolla ja mikäli tämä ei riitä, kivet voidaan myös poistaa kirurgisesti.

Koiran normaaliin elämään perheenjäsenenä useimmat näistä vioista eivät juurikaan vaikuta. Sen sijaan ne voivat rajoittaa koiran käyttöä näyttelyissä ja kokeissa, sekä jalostuksessa.

juna puksuttaa asemalta ase... kirjoitti:

Ei ole tullut kommentteja uroksen omistajalta, muita ajatuksia varten. Hieman pohdittavaa ja syytä lukea antaa linkki




Bichon friséillä esiintyviä perinnöllisiä vikoja ja sairauksia

Kuten kaikilla koiraroduilla, myös bichon friséillä esiintyy joukko periytyviä vikoja ja sairauksia. Suurimmaksi osaksi periytyminen tapahtuu resessiivisesti l. piilevästi eli tälläisen taipumuksen kantajaa ei voida tunnistaa ulkoasun perusteella. Vastuuntuntoinen kasvattaja käyttää jalostukseen vain mahdollisimman terveitä koiria. Kaikesta huolimatta saattaa tapahtua, että kaksi tervettä siitoskoiraa, jotka kasvattajan tietämättä kantavat piilevänä samaa sairaustaipumusta, paritetaan keskenään ja tulokseksi saadaan sairas tai sairastuva yksilö.

Usein nämä piilevästi periytyvät sairaudet puhkeavat vasta, kun koira on jo ohittanut pentu- ja nuoruusiän. Kaikki synnynnäiset sairaudet eivät ole perinnöllisiä eivätkä myöskään kaikki perinnölliset sairaudet synnynnäisiä. Ostajan tulee ymmärtää, että hankkiessaan pennun, hän ostaa sen siinä kunnossa kuin se luovutushetkellä on. Pennun terveydentila luovutushetkellä käy selville eläinlääkärin lausunnosta, joka kasvattajalla tulisi olla jokaisesta pennusta.

Vaikka tämä lista vaikuttaa pitkältä ja vakavalta, on kuitenkin huomattava, että kaikilla roduilla esiintyy vikoja ja sairauksia ja yleisesti ottaen bichon frisétä pidetään hyvinkin terveenä rotuna.


YLEENSÄ KORVATTAVAT VIAT JA SAIRAUDET

NAPATYRÄ
Napatyrä johtuu navan seudun vatsan seinämän puutteellisesta sulkeutumisesta. Napatyrä huomataan tavallisesti pehmeänä "pattina" navan paikalla. Useimmiten napatyrä sisältää vain kuroutunutta rasvapitoista vatsakalvoa. Napatyrä voi olla myös suurempi ja siinä voi olla suolen osia. Käsitykset napatyrän periytymismallista vaihtelevat, mutta periytyvyys on osoitettu. Useimmiten napatyrä on todettavissa jo luovutusiässä, mutta leikkaustarve kannattaa harkita lopullisesti vasta, kun pentu on hieman kasvanut. Leikattu tyrä ei vaikuta koiran elämään. Suomen Kennelliiton määräysten mukaan kasvattajan tulee maksaa leikkaus ja hoidosta aiheutuneet tarpeelliset kulut.

KIVESVIKA
Normaalisti uroksen molemmat kivekset ovat kivespussissa, mutta joskus toinen tai molemmat kivekset saattavat jäädä nivuskanavaan tai vatsaonteloon. Molemminpuoleisesti kivesvikainen uros on yleensä steriili, mutta toispuoleisesti kivesvikainen on siitoskykyinen. Piilokiveksistä urosta ei kuitenkaan tule käyttää siitokseen eivätkä kivesvikaiset koirat pääse näyttelyihin. Piilokiveksisyyden periytymisestä on vaihtelevia käsityksiä: aiheuttajana pidetään mm. yhtä tai useampaa resessiivistä perintötekijää. Eläinlääkärit suosittelevat kivesvikaisen uroksen leikkauttamista jossain vaiheessa. SKL:n suosituksen mukaan myyjä palauttaa kolmanneksen kauppahinnasta, mikäli pentua ei ole jo alun alkaen myyty halvemmalla tämän vian vuoksi. Ostaja maksaa mahdollisen leikkauksen.

VIKOJA JA SAIRAUKSIA, JOITA EI YLEENSÄ KORVATA

PURENTAVIAT
Ylä- tai alapurenta tai kulmahampaiden asentovirhe, voidaan todeta vasta kun pysyvät hampaat ovat täysin kehittyneet. Tällä rodulla on yleistä, että pennun purenta voi muuttua luovutusiän jälkeenkin. Pentu vaihtaa maitohampaansa n. 4-6 kk iässä, purentavirheiden välttämiseksi on tärkeää, että ostaja huolehtii siitä, että kaikki maitohampaat irtoavat ajallaan - mikäli hampaat eivät irtoa itsestään, ne on syytä poistattaa eläinlääkärillä.

ALLERGIAT
Allergioita on hyvin monenlaisia, kuten esim. atopiat, kosketus- ja ruoka-aineallergiat. Taipumus allergiaan on perinnöllinen. Yleisin allergian muoto bichon friséillä on ruoka-aineallergia. Useimmiten allergia puhkeaa vasta noin vuoden ikäisellä koiralla. Yleisimmin allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet ovat vehnä, lihojen proteiinit (usein ns. punainen liha), kala, maito, kananmuna, soija sekä muut viljat. On tärkeää saada kasvattajalta rodunomaiset ruokintaohjeet, joita tulee myös noudattaa. Yleensä ruoka-aineallergia ilmenee epämääräisenä rapsutteluna vaikka ihossa ei näy mitään epätavallista. Allergia voi myös olla syynä korvien tai varpaidenvälien tulehduksiin.

HARMAAKAIHI, HC
Periytymismalli on useilla roduilla epäselvä. Todennäköisesti kyseessä on dominantti periytyvä ominaisuus, jolla on epätäydellinen periytymismalli. Perinnölliset harmaakaihimuodot ovat joko tois- tai molemminpuoleisia. Kaihi tiivistyy ja laajenee iän myötä, usein kuitenkin varsin hitaasti, mutta jotkut kaihityypit saattavat edetä nopeastikin. Vain erittäin harvoissa tapauksissa kaihi aiheuttaa sokeuden. Yleinen koirien vanhuuden kaihi, joka heikentää näkökykyä, ei ole varsinainen kaihi vaan seuraus iän myötä tapahtuvasta linssin tiivistymisestä.

SILMÄVUOTO
Silmävuoto voi johtua monista eri syistä, kuten esim. tulehduksesta, hormonaalisista tekijöistä (juoksuaika nartuilla), ylimääräisistä silmäripsistä, kiertyneestä luomesta, allergiasta (myös ruokavalion muutos voi vaikuttaa), tuulesta ja pölystä jne. Tärkeintä on, että koiran silmistä poistetaan silmännurkkiin kertynyt rähmä säännöllisesti ja että karvan ei anneta kasvaa "umpeen" ja kasvot pidetään kuivina ja puhtaina. Silmä voidaan puhdistaa esim. kaupasta saatavalla silmävedellä tai apteekista saatavalla boorivedellä. Mikäli ongelma on jatkuvaa, on syytä näyttää koiraa eläinlääkärille, hoitona saattaa olla antibioottikuuri.

HÄNTÄMUTKA
Synnynnäiset häntämutkat vaihtelevat selvistä "koukuista" pieniin sormilla tunnistettaviin nystyröihin. Kaikkia häntämutkia ei edes pystytä kliinisesti toteamaan. Häntämutka ei välttämättä näy vielä luovutusikäisellä pennulla vaan se saattaa ilmetä vasta myöhemmin kasvukauden aikana. Häntämutka ei haittaa koiraa itseään, mutta sen ilmeisen perinnöllisyyden vuoksi häntämutkaista koiraa ei suositella käytettävän siitokseen.

LEGG-PERTHES, reisiluun pään aseptinen kuolio
Legg-Perthes on pienikokoisilla roduilla esiintyvä lonkkanivelsairauden muoto. Oireena on aristava lonkkanivel, joka aiheuttaa ontumista. Sairaus alkaa noin 4 -11 kuukauden iässä ja aiheutta koiralle kipua. Pitkälle edenneissä tapauksissa reisilihakset surkastuvat ja koiralle kehittyy nivelrikko. Sairautta pidetään perinnöllisenä mutta sen periytymismekanismia ei tunneta. Epämuodostunut reisiluunpää voidaan poistaa leikkauksella, jolloin kivut myös lakkaavaat. Leikkaustulokset ovat yleensä erittäin hyvät ja useimmat leikatut koirat pystyvät toivuttuaan leikkauksesta liikkumaan normaalisti. Rotujärjestön tiedossa on alle 10 Legg perthes -tapausta rodulla.

PATELLALUKSAATIO, polvilumpion sijoiltaanmeno
Patellaluksaatiossa polvilumpio siirtyy normaalilta paikaltaan reisiluun alapään telaurasta polven etupuolelta sen sisäpuolelle. Oireet vaihtelevat vaikeusasteen (I-IV) mukaan. Tavallisimmin tilanteessa, jossa polvi luksoituu ja palaa heti sijoilleen, koira liikkuu epäpuhtaasti hyppien ja loikkien välillä kolmella jalalla. Pysyvämmässä luksaatiossa koira liikkuu heikoin askelin varpaat sisäänpäin. Lieväkin luksaatio lisää polven alttiutta muille vaurioille (esim. ristisiderepeämät), jotka saattavat vaatia leikkaushoitoa - ylipaino ja huono lihaskunto lisäävät riskiä. Patellaluksaation tarkkaa periytymistä ei tiedetä. Usein sairaus kuitenkin liittyy liian suoriin takaraajoihin, mutta myös muut tekijät, kuten esim. virheellinen ruokinta, voivat vaikuttaa. Lievänä patella luksaatio ei yleensä aiheuta pienikokoiselle koiralle ongelmia. Vaikeampiasteiset hoidetaan kirurgisesti. Rotujärjestö suosittaa jalostukseen käytettävien koirien polvien tarkastamista.

VIRTSAKIVET
Tiedetään, että jotkut bichon frisét ovat taipuvaisia saamaan virtsakiviä, näitä on kahta tyyppiä; struviitti- ja kalsium-oksalaatti -kiviä. Virtsakivien ennaltaehkäisyssä tärkeintä on, että koiralla on jatkuvasti saatavana raikasta vettä. Virtsakivien oireet sekoitetaan helposti virtsatietulehdukseen, joten epäiltäessä tulehdusta on hyvä myös tutkia koira ultraäänellä mahdollisten virtsakivien varalta. Virtsanäytteestä voidaan yleensä havaita kivien esiasteet, kiteet. Virtsakiviä hoidetaan lievissä tapauksissa ruokavaliolla ja mikäli tämä ei riitä, kivet voidaan myös poistaa kirurgisesti.

Koiran normaaliin elämään perheenjäsenenä useimmat näistä vioista eivät juurikaan vaikuta. Sen sijaan ne voivat rajoittaa koiran käyttöä näyttelyissä ja kokeissa, sekä jalostuksessa.

Lue lisää

aikaa istua koneella puolustamassa itseään... Jos minä olisin aloittaja en edes vaivautuisi vastaamaan sinulle, koska tuo on aika lapsellista syytellä heti ilman mitään muita perusteluja kuin se, että hän laittaa ilmoituksen tälle palstalle.

juna puksuttaa asemalta ase... kirjoitti:

Ei ole tullut kommentteja uroksen omistajalta, muita ajatuksia varten. Hieman pohdittavaa ja syytä lukea antaa linkki




Bichon friséillä esiintyviä perinnöllisiä vikoja ja sairauksia

Kuten kaikilla koiraroduilla, myös bichon friséillä esiintyy joukko periytyviä vikoja ja sairauksia. Suurimmaksi osaksi periytyminen tapahtuu resessiivisesti l. piilevästi eli tälläisen taipumuksen kantajaa ei voida tunnistaa ulkoasun perusteella. Vastuuntuntoinen kasvattaja käyttää jalostukseen vain mahdollisimman terveitä koiria. Kaikesta huolimatta saattaa tapahtua, että kaksi tervettä siitoskoiraa, jotka kasvattajan tietämättä kantavat piilevänä samaa sairaustaipumusta, paritetaan keskenään ja tulokseksi saadaan sairas tai sairastuva yksilö.

Usein nämä piilevästi periytyvät sairaudet puhkeavat vasta, kun koira on jo ohittanut pentu- ja nuoruusiän. Kaikki synnynnäiset sairaudet eivät ole perinnöllisiä eivätkä myöskään kaikki perinnölliset sairaudet synnynnäisiä. Ostajan tulee ymmärtää, että hankkiessaan pennun, hän ostaa sen siinä kunnossa kuin se luovutushetkellä on. Pennun terveydentila luovutushetkellä käy selville eläinlääkärin lausunnosta, joka kasvattajalla tulisi olla jokaisesta pennusta.

Vaikka tämä lista vaikuttaa pitkältä ja vakavalta, on kuitenkin huomattava, että kaikilla roduilla esiintyy vikoja ja sairauksia ja yleisesti ottaen bichon frisétä pidetään hyvinkin terveenä rotuna.


YLEENSÄ KORVATTAVAT VIAT JA SAIRAUDET

NAPATYRÄ
Napatyrä johtuu navan seudun vatsan seinämän puutteellisesta sulkeutumisesta. Napatyrä huomataan tavallisesti pehmeänä "pattina" navan paikalla. Useimmiten napatyrä sisältää vain kuroutunutta rasvapitoista vatsakalvoa. Napatyrä voi olla myös suurempi ja siinä voi olla suolen osia. Käsitykset napatyrän periytymismallista vaihtelevat, mutta periytyvyys on osoitettu. Useimmiten napatyrä on todettavissa jo luovutusiässä, mutta leikkaustarve kannattaa harkita lopullisesti vasta, kun pentu on hieman kasvanut. Leikattu tyrä ei vaikuta koiran elämään. Suomen Kennelliiton määräysten mukaan kasvattajan tulee maksaa leikkaus ja hoidosta aiheutuneet tarpeelliset kulut.

KIVESVIKA
Normaalisti uroksen molemmat kivekset ovat kivespussissa, mutta joskus toinen tai molemmat kivekset saattavat jäädä nivuskanavaan tai vatsaonteloon. Molemminpuoleisesti kivesvikainen uros on yleensä steriili, mutta toispuoleisesti kivesvikainen on siitoskykyinen. Piilokiveksistä urosta ei kuitenkaan tule käyttää siitokseen eivätkä kivesvikaiset koirat pääse näyttelyihin. Piilokiveksisyyden periytymisestä on vaihtelevia käsityksiä: aiheuttajana pidetään mm. yhtä tai useampaa resessiivistä perintötekijää. Eläinlääkärit suosittelevat kivesvikaisen uroksen leikkauttamista jossain vaiheessa. SKL:n suosituksen mukaan myyjä palauttaa kolmanneksen kauppahinnasta, mikäli pentua ei ole jo alun alkaen myyty halvemmalla tämän vian vuoksi. Ostaja maksaa mahdollisen leikkauksen.

VIKOJA JA SAIRAUKSIA, JOITA EI YLEENSÄ KORVATA

PURENTAVIAT
Ylä- tai alapurenta tai kulmahampaiden asentovirhe, voidaan todeta vasta kun pysyvät hampaat ovat täysin kehittyneet. Tällä rodulla on yleistä, että pennun purenta voi muuttua luovutusiän jälkeenkin. Pentu vaihtaa maitohampaansa n. 4-6 kk iässä, purentavirheiden välttämiseksi on tärkeää, että ostaja huolehtii siitä, että kaikki maitohampaat irtoavat ajallaan - mikäli hampaat eivät irtoa itsestään, ne on syytä poistattaa eläinlääkärillä.

ALLERGIAT
Allergioita on hyvin monenlaisia, kuten esim. atopiat, kosketus- ja ruoka-aineallergiat. Taipumus allergiaan on perinnöllinen. Yleisin allergian muoto bichon friséillä on ruoka-aineallergia. Useimmiten allergia puhkeaa vasta noin vuoden ikäisellä koiralla. Yleisimmin allergiaa aiheuttavat ruoka-aineet ovat vehnä, lihojen proteiinit (usein ns. punainen liha), kala, maito, kananmuna, soija sekä muut viljat. On tärkeää saada kasvattajalta rodunomaiset ruokintaohjeet, joita tulee myös noudattaa. Yleensä ruoka-aineallergia ilmenee epämääräisenä rapsutteluna vaikka ihossa ei näy mitään epätavallista. Allergia voi myös olla syynä korvien tai varpaidenvälien tulehduksiin.

HARMAAKAIHI, HC
Periytymismalli on useilla roduilla epäselvä. Todennäköisesti kyseessä on dominantti periytyvä ominaisuus, jolla on epätäydellinen periytymismalli. Perinnölliset harmaakaihimuodot ovat joko tois- tai molemminpuoleisia. Kaihi tiivistyy ja laajenee iän myötä, usein kuitenkin varsin hitaasti, mutta jotkut kaihityypit saattavat edetä nopeastikin. Vain erittäin harvoissa tapauksissa kaihi aiheuttaa sokeuden. Yleinen koirien vanhuuden kaihi, joka heikentää näkökykyä, ei ole varsinainen kaihi vaan seuraus iän myötä tapahtuvasta linssin tiivistymisestä.

SILMÄVUOTO
Silmävuoto voi johtua monista eri syistä, kuten esim. tulehduksesta, hormonaalisista tekijöistä (juoksuaika nartuilla), ylimääräisistä silmäripsistä, kiertyneestä luomesta, allergiasta (myös ruokavalion muutos voi vaikuttaa), tuulesta ja pölystä jne. Tärkeintä on, että koiran silmistä poistetaan silmännurkkiin kertynyt rähmä säännöllisesti ja että karvan ei anneta kasvaa "umpeen" ja kasvot pidetään kuivina ja puhtaina. Silmä voidaan puhdistaa esim. kaupasta saatavalla silmävedellä tai apteekista saatavalla boorivedellä. Mikäli ongelma on jatkuvaa, on syytä näyttää koiraa eläinlääkärille, hoitona saattaa olla antibioottikuuri.

HÄNTÄMUTKA
Synnynnäiset häntämutkat vaihtelevat selvistä "koukuista" pieniin sormilla tunnistettaviin nystyröihin. Kaikkia häntämutkia ei edes pystytä kliinisesti toteamaan. Häntämutka ei välttämättä näy vielä luovutusikäisellä pennulla vaan se saattaa ilmetä vasta myöhemmin kasvukauden aikana. Häntämutka ei haittaa koiraa itseään, mutta sen ilmeisen perinnöllisyyden vuoksi häntämutkaista koiraa ei suositella käytettävän siitokseen.

LEGG-PERTHES, reisiluun pään aseptinen kuolio
Legg-Perthes on pienikokoisilla roduilla esiintyvä lonkkanivelsairauden muoto. Oireena on aristava lonkkanivel, joka aiheuttaa ontumista. Sairaus alkaa noin 4 -11 kuukauden iässä ja aiheutta koiralle kipua. Pitkälle edenneissä tapauksissa reisilihakset surkastuvat ja koiralle kehittyy nivelrikko. Sairautta pidetään perinnöllisenä mutta sen periytymismekanismia ei tunneta. Epämuodostunut reisiluunpää voidaan poistaa leikkauksella, jolloin kivut myös lakkaavaat. Leikkaustulokset ovat yleensä erittäin hyvät ja useimmat leikatut koirat pystyvät toivuttuaan leikkauksesta liikkumaan normaalisti. Rotujärjestön tiedossa on alle 10 Legg perthes -tapausta rodulla.

PATELLALUKSAATIO, polvilumpion sijoiltaanmeno
Patellaluksaatiossa polvilumpio siirtyy normaalilta paikaltaan reisiluun alapään telaurasta polven etupuolelta sen sisäpuolelle. Oireet vaihtelevat vaikeusasteen (I-IV) mukaan. Tavallisimmin tilanteessa, jossa polvi luksoituu ja palaa heti sijoilleen, koira liikkuu epäpuhtaasti hyppien ja loikkien välillä kolmella jalalla. Pysyvämmässä luksaatiossa koira liikkuu heikoin askelin varpaat sisäänpäin. Lieväkin luksaatio lisää polven alttiutta muille vaurioille (esim. ristisiderepeämät), jotka saattavat vaatia leikkaushoitoa - ylipaino ja huono lihaskunto lisäävät riskiä. Patellaluksaation tarkkaa periytymistä ei tiedetä. Usein sairaus kuitenkin liittyy liian suoriin takaraajoihin, mutta myös muut tekijät, kuten esim. virheellinen ruokinta, voivat vaikuttaa. Lievänä patella luksaatio ei yleensä aiheuta pienikokoiselle koiralle ongelmia. Vaikeampiasteiset hoidetaan kirurgisesti. Rotujärjestö suosittaa jalostukseen käytettävien koirien polvien tarkastamista.

VIRTSAKIVET
Tiedetään, että jotkut bichon frisét ovat taipuvaisia saamaan virtsakiviä, näitä on kahta tyyppiä; struviitti- ja kalsium-oksalaatti -kiviä. Virtsakivien ennaltaehkäisyssä tärkeintä on, että koiralla on jatkuvasti saatavana raikasta vettä. Virtsakivien oireet sekoitetaan helposti virtsatietulehdukseen, joten epäiltäessä tulehdusta on hyvä myös tutkia koira ultraäänellä mahdollisten virtsakivien varalta. Virtsanäytteestä voidaan yleensä havaita kivien esiasteet, kiteet. Virtsakiviä hoidetaan lievissä tapauksissa ruokavaliolla ja mikäli tämä ei riitä, kivet voidaan myös poistaa kirurgisesti.

Koiran normaaliin elämään perheenjäsenenä useimmat näistä vioista eivät juurikaan vaikuta. Sen sijaan ne voivat rajoittaa koiran käyttöä näyttelyissä ja kokeissa, sekä jalostuksessa.

Lue lisää

Miksi ihmeessä aloittaja sinulle mitään perustelisi? Hän antoi numeronsa, johon urosta tarvitsevat voivat ottaa yhteyttä.
Toivottavasti on soittoja tullut ja uros pääsee pian tosi toimiin.

Pahimmat on noi polvi- jutut, mutta nekin on mahdollista leikata. En usko että kukaan tarjoaisi astutukseen koiraa, jolla on näitä leikkausta vaativia ongelmia. Jos etsisin omalle koiralleni urosta astutukseen, kysyisin takuuvarmasti uroksen omistajalta näistä allergioista ja muista.

Jos koira on terve ja hyväluonteinen, vaikka ei olisikaan muotovalio, (on esimerkiksi liian iso näyttelyihin), niin miksi ihmeessä ei voisi teettää pentuja? On erittäin paljon ihmisiä, jotka haluavat pelkän seurakoiran.

Oma mielipiteeni on että rotujen jalostus on mennyt liian pitkälle, kun kasvattajat laittavat liikaa painoarvoa muotovalion tittelille. Mielestäni pitäisi riittää, että jalostukseen käytetyt koirat ovat TERVEITÄ ja hyväluonteisia. Vaikka vain toinen pentujen vanhemmista olisi ulkoisesti "täydellinen", niin siitä huolimatta voi pennuista osa menestyä näyttelyissäkin. Ei ole järkeä käyttää jalostukseen vain pienen pientä näyttelykoirajoukkoa. Tästä juuri seuraa ongelmia, sisäsiittoisuutta ja allergioita.

terveen pienen monirotuisen... kirjoitti:

Pahimmat on noi polvi- jutut, mutta nekin on mahdollista leikata. En usko että kukaan tarjoaisi astutukseen koiraa, jolla on näitä leikkausta vaativia ongelmia. Jos etsisin omalle koiralleni urosta astutukseen, kysyisin takuuvarmasti uroksen omistajalta näistä allergioista ja muista.

Jos koira on terve ja hyväluonteinen, vaikka ei olisikaan muotovalio, (on esimerkiksi liian iso näyttelyihin), niin miksi ihmeessä ei voisi teettää pentuja? On erittäin paljon ihmisiä, jotka haluavat pelkän seurakoiran.

Oma mielipiteeni on että rotujen jalostus on mennyt liian pitkälle, kun kasvattajat laittavat liikaa painoarvoa muotovalion tittelille. Mielestäni pitäisi riittää, että jalostukseen käytetyt koirat ovat TERVEITÄ ja hyväluonteisia. Vaikka vain toinen pentujen vanhemmista olisi ulkoisesti "täydellinen", niin siitä huolimatta voi pennuista osa menestyä näyttelyissäkin. Ei ole järkeä käyttää jalostukseen vain pienen pientä näyttelykoirajoukkoa. Tästä juuri seuraa ongelmia, sisäsiittoisuutta ja allergioita.

Lue lisää

Tätä olen monesti koittanut selittää täällä, mutta täällä ollaan näyttelyjen kannalta ja siellä ne parhaat koirat ovaat. Eivät voi ymmärtää, että joskus tahdotaan vain seurakoiraa... Tämän takia itse otan sekarotuisia kuin rotukoiria...Ja kaikki ovat olleet terveitä...

terveen pienen monirotuisen... kirjoitti:

Pahimmat on noi polvi- jutut, mutta nekin on mahdollista leikata. En usko että kukaan tarjoaisi astutukseen koiraa, jolla on näitä leikkausta vaativia ongelmia. Jos etsisin omalle koiralleni urosta astutukseen, kysyisin takuuvarmasti uroksen omistajalta näistä allergioista ja muista.

Jos koira on terve ja hyväluonteinen, vaikka ei olisikaan muotovalio, (on esimerkiksi liian iso näyttelyihin), niin miksi ihmeessä ei voisi teettää pentuja? On erittäin paljon ihmisiä, jotka haluavat pelkän seurakoiran.

Oma mielipiteeni on että rotujen jalostus on mennyt liian pitkälle, kun kasvattajat laittavat liikaa painoarvoa muotovalion tittelille. Mielestäni pitäisi riittää, että jalostukseen käytetyt koirat ovat TERVEITÄ ja hyväluonteisia. Vaikka vain toinen pentujen vanhemmista olisi ulkoisesti "täydellinen", niin siitä huolimatta voi pennuista osa menestyä näyttelyissäkin. Ei ole järkeä käyttää jalostukseen vain pienen pientä näyttelykoirajoukkoa. Tästä juuri seuraa ongelmia, sisäsiittoisuutta ja allergioita.

Lue lisää

Niin siis minähän en edes sanallakaan viitannut asiaan nimeltä "muotovalio"! Minä puhuin nimenomaan terveydestä. Ja jos koira ei ole rekisterissä tai sen terveystarkastukset eivät ole ajantasalla niin en varmasti käyttäisi jalostukseen. En luottaisi ventovieraan vakuutteluihin koiran terveydestä vaan haluaisin tutustua sen sukuun. Vanhempien, pentuesisarusten ja mahdollisten jälkeläisten terveys kertoo myös paljon. Ja jos en tällaisiin tilastoihin pääse tutustumaan, niin unohdetann koko juttu. Mutta jos omistaja on aktiivinen harrastaja (ei tarkoita vain näyttelyitä vaan esim. rotuyhdistystä tmv.) niin aina löytyy tutun tuttu, joka tuntee kasvattajan jos toisenkin ja osaa kertoa koiran historiasta ja suvusta. Ja jos uroksen omistaja itse ei ole tekemisissä muiden kasvattajien tai harrastajien kanssa niin miten hyvin hän tuntee koiransa suvun ja sen heikkoudet? Jos koira nyt on rekisteröity ensinkään.

Ja jos narttuni olisi pienikokoinen niin kyllä varmasti hakisin suurempikokoista urosta, vaikkei olisikaan näyttelyissä menestynyt. Jos osaat lukea niin viestissäni mainitsin virehiden kompensoinnista. Mutta kun ilmoitus on tällaisella palstalla ja ainut info on omistajan puhelinnumero niin en edes vaivautuisi soittamaan.

Ja kyllä, porukkaa löytyy joka lähtöön. Ja kyllä, astutukseen tarjotaan ja käytetään sellaisia koiria joita ei kannata käyttää.
Kyllähän se raha joillekin aina kelpaa.

Nimimerkillä: Kriittinen joka on pettyneenä todennut ettei omia koiria kannata jalostaa

...... kirjoitti:

Tätä olen monesti koittanut selittää täällä, mutta täällä ollaan näyttelyjen kannalta ja siellä ne parhaat koirat ovaat. Eivät voi ymmärtää, että joskus tahdotaan vain seurakoiraa... Tämän takia itse otan sekarotuisia kuin rotukoiria...Ja kaikki ovat olleet terveitä...

Lue lisää

Olen itse asiassa ihan sitä mieltä, että monet puhtaasti sekarotuiset ovat huomattavasti terveempiä ja pitkäikäisempiä kuin jotkut rotukoirat. Johtuen tietysti geenipoolin laajuudesta, edellyttäen ettei sisäsiitosta ole tapahtunut.

Mutta rotukoiriakin huonommassa asemassa ovat rekisteröimättömät "rotukoirat". Niiden perimästä ei ole mitään tietoa eikä takeita. Narttu voi olla vaikka omalla isällään astutettu ja myydään kalliina "paperittomana rotukoirana". Ja jos huono tuuri käy niin pennusta tulee sairas. Esimerkiksi syringomyelia ja muut vakavat sairaudet tulevat esiin jos geenit kertautuvat ja tulevat useampaa linjaa pitkin. Ja tauti ilmenee vasta noin vuoden iässä.

Itse olen rotuharrastaja henkeen ja vereen. Mutta sekarotuisen ostaisin ennemmin kuin paperittoman "rotukoiran". Sellaista ei ikinä tähän taloon tule.

-22- kirjoitti:

Olen itse asiassa ihan sitä mieltä, että monet puhtaasti sekarotuiset ovat huomattavasti terveempiä ja pitkäikäisempiä kuin jotkut rotukoirat. Johtuen tietysti geenipoolin laajuudesta, edellyttäen ettei sisäsiitosta ole tapahtunut.

Mutta rotukoiriakin huonommassa asemassa ovat rekisteröimättömät "rotukoirat". Niiden perimästä ei ole mitään tietoa eikä takeita. Narttu voi olla vaikka omalla isällään astutettu ja myydään kalliina "paperittomana rotukoirana". Ja jos huono tuuri käy niin pennusta tulee sairas. Esimerkiksi syringomyelia ja muut vakavat sairaudet tulevat esiin jos geenit kertautuvat ja tulevat useampaa linjaa pitkin. Ja tauti ilmenee vasta noin vuoden iässä.

Itse olen rotuharrastaja henkeen ja vereen. Mutta sekarotuisen ostaisin ennemmin kuin paperittoman "rotukoiran". Sellaista ei ikinä tähän taloon tule.

Lue lisää

Hyvin kirjoitit asiaa. Rekkaamatonta rotukoiraa ei myöskään meille tulisi,sillä rekkaamatta jättämiseen ei ole yhtään hyvää syytä.
Ja jos täällä tarjoaa urostaan jalostukseen,miksei voi samaan ilmoitukseen laittaa tietoja koiran terveydestä ym.

Mahtaa ap ihmetellä, kun lähettänyt viestin vuonna 2006 ja nyt soitellaan 16v myöhemmin.