Epäiletkö Tuomas rippikoulujen yöherätyksiä. Epäiletkö. Niin minäkin tekisin jos en olisi osakseni saanut.
Sellaiseen maanpäälliseen helvettiin en ole elämässäni toista kertaa joutunut kuin siinä punaisessa rakennuksessa joka oli tien takana opistorakennuksesta.
Minut herätettiin ehkä noin tunti siitä kun olin ruvennut nukkumaan. Minua ei tietenkään toki väkivaltaisesti raahattu toiseen rakennukseen (se saattoi kyllä olla sama rakennus mutta toinen pääty) mutta en tosiasiassa voinut kahden miehen edessä muuta kuin suostua nousemaan sängystäni.
Tiedän mitä on pakkoparannus. Se on sitä että minullekin aamupuurolle asti luvattiin "kirkastaa kristusta" jollei sitä ennen olisi saatu sielunvihollista ajettua tunnoltani.
Minun oli PAKKO tehdä parannus - se oli skitsofreninen tilanne johon minut ajettiin Suomen Rauhanyhdistyksen keskusyhdistyksen suojassa toimivalla kansanopistolla 1970-luvulla.
Puistattaa vieläkin se karmea kokemus.
Epäile Tuomas. Mutta kun tulee tilaisuus niin kysele vaivihkaa 70-luvun ripareista. Kysy nimenomaan tarkkaillen ja vaivihkaan jotta vastaaja ei asetu puolustusasemiin.
Itse mene vaikka valalle kokemuksistani. Ja tiedän kahden rouvan ja yhden miehen saamasta samanlaisesta kohtelusta myös 70-l Reisjärvellä.
En tiedä onko tapahtumilla yhteyttä, mutta tuo toinen rouva on ollut henkisesti aika lujilla myöhemmin elämässään. Kunhan ei olisi mennyt henkisesti rikki juuri rippileirillä.
Sellaiseen maanpäälliseen helvettiin en ole elämässäni toista kertaa joutunut kuin siinä punaisessa rakennuksessa joka oli tien takana opistorakennuksesta.
Minut herätettiin ehkä noin tunti siitä kun olin ruvennut nukkumaan. Minua ei tietenkään toki väkivaltaisesti raahattu toiseen rakennukseen (se saattoi kyllä olla sama rakennus mutta toinen pääty) mutta en tosiasiassa voinut kahden miehen edessä muuta kuin suostua nousemaan sängystäni.
Tiedän mitä on pakkoparannus. Se on sitä että minullekin aamupuurolle asti luvattiin "kirkastaa kristusta" jollei sitä ennen olisi saatu sielunvihollista ajettua tunnoltani.
Minun oli PAKKO tehdä parannus - se oli skitsofreninen tilanne johon minut ajettiin Suomen Rauhanyhdistyksen keskusyhdistyksen suojassa toimivalla kansanopistolla 1970-luvulla.
Puistattaa vieläkin se karmea kokemus.
Epäile Tuomas. Mutta kun tulee tilaisuus niin kysele vaivihkaa 70-luvun ripareista. Kysy nimenomaan tarkkaillen ja vaivihkaan jotta vastaaja ei asetu puolustusasemiin.
Itse mene vaikka valalle kokemuksistani. Ja tiedän kahden rouvan ja yhden miehen saamasta samanlaisesta kohtelusta myös 70-l Reisjärvellä.
En tiedä onko tapahtumilla yhteyttä, mutta tuo toinen rouva on ollut henkisesti aika lujilla myöhemmin elämässään. Kunhan ei olisi mennyt henkisesti rikki juuri rippileirillä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En yhtään ihmettele jos näin on tapahtunut.Se oli niin sekavaa aikaa silloin,sillä monet uskovaiset olivat menneet lain alle omassa uskossaan ja alkoivat tekemään lain töitä ja Jumalan aikaa,jolloin Hän hoitaa Siioniaan ei jaksettu odottaa.Se on ollut ikävä ,että olet joutunut kokemaan tälläisen hätääntyneen ihmisen ahdistelua.Kyseinen henkilö on saanut vaarmaankin parannuksen armon sekavasta uskon elämästään,eikä hän tiedä sinulle sitä korjata .Mutta entäs sinä, jäitkö valvomaan vikaan menneen vioissa ja pahennut ja jouduit uskosta ulos sen sijaan että olisit ollut kuuliainen neuvoille,neuvothan eivät varmaankaan olleet vääriä? Muistatko vielä mistä sinua puhuteltiin? Asiahan olikin oikea,mutta puhuttelijat olivat tulleet itse hätäiseksi niin,ettei aamua voinut odottaa asioiden keskusteluun, siinä oli se hoitajan virhe ja synti.Siioninväki on viallista väkeä ihmisinä ,mutta Jumalan seurakunta kokonaisuudesaan ei mene vikaan koskaan ,muista se ja sen hylkäääminen ihmisten vikojen vuoksi on syntiä josta pitäisi saada tunto.
On ikävä ,että olet riparilla joutunut kokemaan tällaista .Synnistä tuleekin nuhdella,mutta kyllä sen kerkeää tehdä valveillaolo aikaankin.Asia oli varmasti oikea,mutta silloin tuli sellainen tarttuva ahdistus ja hätä osasta uskovaisiin ,että he olivat aivan sekaisin uskossaan.Nämä uskovaiset ovat saaneet parannuksen armon ja ovat pääseet vapaasti uskomaan.Sitä toivon myös sinulle,rakas ystävä ,että voisit unohtaa yksittäisten ihmisten viat ja virheet ,pääsisit uskosta elämään ja nauttimaan rauhaa ja vapautta Pyhässä hengessä.
Parannusta vaaditaan niillä sanoilla joita vaatijan vanha-aatami vaatii ja niistä synneistä, joita vaatijat laittavat suuhun. Tämä on omanvanhurskauden tuomaa työtä, ei tälläinen parannus mihinkään mielenmuutokseen johda, tämä on lakia. Parannuksen tulee tapahtua aivan toisella tavalla oman sisäisen vaatimuksen tuomana. Tämän vaatimuksen tuo itse Jumalan henki, hän armossaan kirkastaa elävän uskon kautta.
jos ei ole synnin tuntoa ei voi tehdä parannusta.EI se auta mitään,sillä se vatii uskoa.
Sellaista "tuntoa" jolla johtajisto toreuttaa ovelasti hengellisyydeksi naamioitua väkivaltaansa seurakunnassa.
Jumalan rakkaudesta ja Sanasta pois langennut seurakunnan johto pyrkii painostamalla herättämään OMAN LAKINSA niissäkin, joilla on kokonaan eri (raamatullinen) käsitys siitä, mikä on syntiä.
Sellainen johto joka toimii avauksessa kuvatulla, elää itse täysin paatuneena ja katumattomana synnissä. Se ei tarvitse itse parannusta ja siksi juuri vaatii sitä muilta.