Väittelijä
Filosofian kandidaatti Lasse Lehtinen
Yhteystiedot
puh. (09) 6814 9644, sähköposti [email protected]
Tiedekunta ja laitos
Humanistinen tiedekunta, historian laitos,
puh. (08) 553 3313
Aika ja paikka
19.10.2002 klo 12
Linnanmaa, Pohjanmaansali (L1)
Aihe
Aatosta jaloa ja alhaista mieltä - SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944-1981
Vastaväittäjä
Professori Timo Soikkanen, Turun yliopisto
Kustos
Professori Jouko Vahtola
Aatosta jaloa ja alhaista mieltä - SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944-1981
Tutkimus käsittelee Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen sekä sen johtavien toimihenkilöiden suhteita Urho Kekkoseen vuosina 1944–1981. Suhteita tutkimalla voidaan havaita, miten, minkälaisissa oloissa ja millaisin ehdoin SDP toteutti poliittisen linjamuutoksensa suhteessa Kekkoseen ja tämän noudattamaan ulkopolitiikkaan.
Tutkimus perustuu sekä lähdekirjallisuuden että alkuperäislähteiden hyödyntämiseen. Siihen on liitetty omakohtainen ja läheltä nähty kokemus politiikkaan kuuluvasta motiivien kirkastamisesta ja rationalisoimisesta. Metodina on käytetty perinteistä renvallilaisen koulukunnan ”entisyyden rekonstruointia”.
Tutkija on tullut siihen johtopäätökseen, että SDP:n kieltäytyminen Neuvostoliiton suosion saavuttamiseksi 1940–1960 -luvuilla ei ollut ulkopoliittista lyhytnäköisyyttä vaan Suomen itsenäisyyden puolustamista äärimmäisen vaikeissa oloissa. Jälkeenpäin voi huomata, että demokraattinen järjestelmä ja ennen kaikkea kansakunnan hyvinvointi sai näin toipumisaikaa sodan jälkeen.
SDP:n suunnanmuutos 1970-luvulla oli pitkälle harkittu valtapoliittinen toimi, joka takasi SDP:lle vaikutusvaltaisen aseman hallituspuolueena ja puolueen johtaville jäsenille yhteiskunnallisen etenemisen väyliä. Samalla astuttiin tielle, jota myöhemmin on kutsuttu ”suomettumiseksi”.
Tässä tutkimuksessa kulkevat rinnan politiikan kolme aluetta: dogmaattisuus, pragmaattisuus ja ambitiot. Ne olivat joko vuorollaan tai yhtä aikaa selittävinä tekijöinä, kun tutkimuksen kohteena olevia toimijoita tarkastellaan.
Neuvostoliiton ja Suomen suhteissa oli aina kaksi tasoa, julkinen ja salainen. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen on ollut mahdollista tutkia molempia tasoja sekä SDP:n että Kekkosen kannalta.
Filosofian kandidaatti Lasse Lehtinen
Yhteystiedot
puh. (09) 6814 9644, sähköposti [email protected]
Tiedekunta ja laitos
Humanistinen tiedekunta, historian laitos,
puh. (08) 553 3313
Aika ja paikka
19.10.2002 klo 12
Linnanmaa, Pohjanmaansali (L1)
Aihe
Aatosta jaloa ja alhaista mieltä - SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944-1981
Vastaväittäjä
Professori Timo Soikkanen, Turun yliopisto
Kustos
Professori Jouko Vahtola
Aatosta jaloa ja alhaista mieltä - SDP:n ja Urho Kekkosen suhteet 1944-1981
Tutkimus käsittelee Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen sekä sen johtavien toimihenkilöiden suhteita Urho Kekkoseen vuosina 1944–1981. Suhteita tutkimalla voidaan havaita, miten, minkälaisissa oloissa ja millaisin ehdoin SDP toteutti poliittisen linjamuutoksensa suhteessa Kekkoseen ja tämän noudattamaan ulkopolitiikkaan.
Tutkimus perustuu sekä lähdekirjallisuuden että alkuperäislähteiden hyödyntämiseen. Siihen on liitetty omakohtainen ja läheltä nähty kokemus politiikkaan kuuluvasta motiivien kirkastamisesta ja rationalisoimisesta. Metodina on käytetty perinteistä renvallilaisen koulukunnan ”entisyyden rekonstruointia”.
Tutkija on tullut siihen johtopäätökseen, että SDP:n kieltäytyminen Neuvostoliiton suosion saavuttamiseksi 1940–1960 -luvuilla ei ollut ulkopoliittista lyhytnäköisyyttä vaan Suomen itsenäisyyden puolustamista äärimmäisen vaikeissa oloissa. Jälkeenpäin voi huomata, että demokraattinen järjestelmä ja ennen kaikkea kansakunnan hyvinvointi sai näin toipumisaikaa sodan jälkeen.
SDP:n suunnanmuutos 1970-luvulla oli pitkälle harkittu valtapoliittinen toimi, joka takasi SDP:lle vaikutusvaltaisen aseman hallituspuolueena ja puolueen johtaville jäsenille yhteiskunnallisen etenemisen väyliä. Samalla astuttiin tielle, jota myöhemmin on kutsuttu ”suomettumiseksi”.
Tässä tutkimuksessa kulkevat rinnan politiikan kolme aluetta: dogmaattisuus, pragmaattisuus ja ambitiot. Ne olivat joko vuorollaan tai yhtä aikaa selittävinä tekijöinä, kun tutkimuksen kohteena olevia toimijoita tarkastellaan.
Neuvostoliiton ja Suomen suhteissa oli aina kaksi tasoa, julkinen ja salainen. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen on ollut mahdollista tutkia molempia tasoja sekä SDP:n että Kekkosen kannalta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
eduskunnassa. Koski Neuvostoliittoon suhtautumista.
Kerro.