taistolaisten laulut hienoja

Mikä taistolaisten lauluista teki keskiluokkaisia? Eikös niitä enemmänkin kuunnelleet ja laulaneet (opiskelija)nuoriso ja taiteilijatpiirit?

"...naurua vähänkin edistyksellisessä kuulijassa."

Millainen otus on edistyksellinen kuulija? Edistyksellinen verrattuna 35 vuoden takaiseen musiikkiin?

keskiluokkaisia? kirjoitti:

Mikä taistolaisten lauluista teki keskiluokkaisia? Eikös niitä enemmänkin kuunnelleet ja laulaneet (opiskelija)nuoriso ja taiteilijatpiirit?

"...naurua vähänkin edistyksellisessä kuulijassa."

Millainen otus on edistyksellinen kuulija? Edistyksellinen verrattuna 35 vuoden takaiseen musiikkiin?

Eivät kuulijat tee musiikkia. Sävelmät olivat helppohintaista liirum-laarumia ja esitykset kiltin tylsiä. Oltiin muka jotain sellaista, mitä todellisuudessa ei oltu. Edistyksellinen kuulija ei jaksa kuunnella mälsää sävellystä ja pateettista laulantaa, vaan hihittää koko jutun mauttomuudelle, niin nyt kuin 35 vuotta sitten.

Marssilaulut kirjoitti:

Eivät kuulijat tee musiikkia. Sävelmät olivat helppohintaista liirum-laarumia ja esitykset kiltin tylsiä. Oltiin muka jotain sellaista, mitä todellisuudessa ei oltu. Edistyksellinen kuulija ei jaksa kuunnella mälsää sävellystä ja pateettista laulantaa, vaan hihittää koko jutun mauttomuudelle, niin nyt kuin 35 vuotta sitten.

huonosti kansan syviin riveihin, niin keski-, ala- kuin yläluokkaankin. Siksi suurin osa maailman melodioista on liirum-laarumin ja tuttujen kuvioiden toistoa. Taistolaisuho yhdistettynä lastenlorumaiseen tekstitykseen nosti Ultra bra -yhtyeen käsittämättömään suosioon vain muutama vuosi sitten.

"...esitykset kiltin tylsiä."

Tästä olen eri mieltä. 60-70 -lukujen vaihteessa palavasilmäinen huutolaulu oli radikaalia. Se oli selkeä vastalause bella canto -perinteelle ja teatterimainen julistus toi esiin tekstien sanomaa, joka kuitenkin oli se keskeinen asia.

Itse en tosin pidä taistolaislauluista. Enkä ultrabrasta.

Mitä kuuntelee edistyksellinen kuulija? Onko edistyksellinen kuulija muiat parempi musiikinkuuntelija?

on varsin hieno biisi monen edistyksellisenkin mielestä..tosin en tiedä mitä tarkoitat edistyksellisellä - itseäsi? Siinä olen samaa mieltä että Kalliolle kukkulalle on väsyttävän iloton..en pitänyt, mutta monista niin monista Chydeniuksen biiseistä kyllä

Marssilaulut kirjoitti:

Eivät kuulijat tee musiikkia. Sävelmät olivat helppohintaista liirum-laarumia ja esitykset kiltin tylsiä. Oltiin muka jotain sellaista, mitä todellisuudessa ei oltu. Edistyksellinen kuulija ei jaksa kuunnella mälsää sävellystä ja pateettista laulantaa, vaan hihittää koko jutun mauttomuudelle, niin nyt kuin 35 vuotta sitten.

Chudeniuksen sävellykset ovat upeita, esityksessä voi olla pateettisuutta. varsinkin hyt ajatellen, mutta ajankohdassaan ne olivat paikallaan ja esim.- Natalia soi edelleen kauniisti

dodo kirjoitti:

on varsin hieno biisi monen edistyksellisenkin mielestä..tosin en tiedä mitä tarkoitat edistyksellisellä - itseäsi? Siinä olen samaa mieltä että Kalliolle kukkulalle on väsyttävän iloton..en pitänyt, mutta monista niin monista Chydeniuksen biiseistä kyllä

Edistyksellinen on vanhoillisen ja taantumuksellisen vastakohta. Nuoruustango on vanhaa, moneen kertaan veivattua kamaa, jossa ei ollut mitään uutta vaan se oli varmaan sävellettykin tyydyttämään vähään ja hyväksi havaittuihin klisheisiin tyytyvien ihmisten makua. Toisessa yhteydessä sitä sanottaisiin kaupallisuudeksi. Se että vanhoihin aatteisiin, Staliniin ja breshneviläiseen pysähtyneisyyteen uskovat sanoivat itseään edistyksellisiksi, ei merkitse, että heillä olisi ollut mitään uusia tai omia ajatuksia tai he olisivat edustaneet sen kummempaa makua kuin mikä tahansa iskelmiä kuunteleva porukka. Taistolaisuus lässähti jo ETYKin jälkeen, ja hävisi saamatta mitään kelvollista aikaan. Laulut ja leikit sentään jäivät.

dodo kirjoitti:

Chudeniuksen sävellykset ovat upeita, esityksessä voi olla pateettisuutta. varsinkin hyt ajatellen, mutta ajankohdassaan ne olivat paikallaan ja esim.- Natalia soi edelleen kauniisti

Jos tarkoitat kappaletta Nathalie, joka kertoo turistin ja venäläisen matkaoppaan tilapäissuhteesta, se on ranskalainen ja sen muistaakseni esitti ensimmäisenä Serge Reggiani (vai oliko sittenkin Charles Aznavour). Kappaleessa ei ollut taistolaisuuden häivääkään, mutta siinä oli ranskalaista eleganssia. Serge Reggiani esitti joka tapauksessa sen kappaleen, joka oli suomalaiselta nimeltään "Oi suuri presidentti". Se nyt ainakin oli stalinismia henkilöpalvonnassaan, elettiinhän Kekkosen aikoja. Laulaja oli Kaisa Korhonen.

Marssilaulut kirjoitti:

Jos tarkoitat kappaletta Nathalie, joka kertoo turistin ja venäläisen matkaoppaan tilapäissuhteesta, se on ranskalainen ja sen muistaakseni esitti ensimmäisenä Serge Reggiani (vai oliko sittenkin Charles Aznavour). Kappaleessa ei ollut taistolaisuuden häivääkään, mutta siinä oli ranskalaista eleganssia. Serge Reggiani esitti joka tapauksessa sen kappaleen, joka oli suomalaiselta nimeltään "Oi suuri presidentti". Se nyt ainakin oli stalinismia henkilöpalvonnassaan, elettiinhän Kekkosen aikoja. Laulaja oli Kaisa Korhonen.

Aika pönötystähän nuo taistolaislaulut olivat, mutta niihin mahtui kyllä ihan mainioitakin musiikkia.

Tuo Natalia on Kaj Chydeniuksen Eli Sinervon tekstiin säveltämä. Teksti kertoo Sinervon turvasäilöajan vankitoverista ukrainalaisesta Nataliasta. Liitetäänpä laulun 1 ja viimeinen säkeistö mukaan. Melodisesti ihan kaunis laulu.

"Maa vieras on ja kylmä kevät sen
Natalia, sua paleltaa
Niin kaukana on ikäväsi maa
Jo tuoksuu yössä aistit huumaten akaasia

Niin vinkkaan siirtyy varjo ristikon
Natalia, oi kuuletko?
Soi yössä rakentajain laulut jo
He palaavat ja silloin vapaa on taas Ukraina"

Marssilaulut kirjoitti:

Jos tarkoitat kappaletta Nathalie, joka kertoo turistin ja venäläisen matkaoppaan tilapäissuhteesta, se on ranskalainen ja sen muistaakseni esitti ensimmäisenä Serge Reggiani (vai oliko sittenkin Charles Aznavour). Kappaleessa ei ollut taistolaisuuden häivääkään, mutta siinä oli ranskalaista eleganssia. Serge Reggiani esitti joka tapauksessa sen kappaleen, joka oli suomalaiselta nimeltään "Oi suuri presidentti". Se nyt ainakin oli stalinismia henkilöpalvonnassaan, elettiinhän Kekkosen aikoja. Laulaja oli Kaisa Korhonen.

kuten tuolla alempana jo korjattiinkin. Nathalie, jonka suomeksi esitti Tapani Perttu, oli muistaakseni Gilbert Becaudin sävellys ja esitys.

Marssilalulut kirjoitti:

Edistyksellinen on vanhoillisen ja taantumuksellisen vastakohta. Nuoruustango on vanhaa, moneen kertaan veivattua kamaa, jossa ei ollut mitään uutta vaan se oli varmaan sävellettykin tyydyttämään vähään ja hyväksi havaittuihin klisheisiin tyytyvien ihmisten makua. Toisessa yhteydessä sitä sanottaisiin kaupallisuudeksi. Se että vanhoihin aatteisiin, Staliniin ja breshneviläiseen pysähtyneisyyteen uskovat sanoivat itseään edistyksellisiksi, ei merkitse, että heillä olisi ollut mitään uusia tai omia ajatuksia tai he olisivat edustaneet sen kummempaa makua kuin mikä tahansa iskelmiä kuunteleva porukka. Taistolaisuus lässähti jo ETYKin jälkeen, ja hävisi saamatta mitään kelvollista aikaan. Laulut ja leikit sentään jäivät.

Löydä Nuoruustangosta mitään taistolaista..se on kaunis sävelmä Anu Kaipaisen runoon (joka muistaakseni taisi olla demari). Sunko mielestä laulu on taistolainen jos sen säveltää taistolainen? Huomautan että Kaj Chydenius on myös äänestänyt kokoomusta (jota sanoi myöhemmin katuneensa)

dodo kirjoitti:

Löydä Nuoruustangosta mitään taistolaista..se on kaunis sävelmä Anu Kaipaisen runoon (joka muistaakseni taisi olla demari). Sunko mielestä laulu on taistolainen jos sen säveltää taistolainen? Huomautan että Kaj Chydenius on myös äänestänyt kokoomusta (jota sanoi myöhemmin katuneensa)

On hyvää musiikkia ja on huonoa musiikkia. Erilaiset leimat kuten isänmaallinen musiikki, salonkimusiikki, taistolaismusiikki, kahvilamusiikki yms. määräytyvät esiintymispaikan tai kuulijoiden jopa levy-yhtiön mukaan. Nuoruustangoa kuuntelivat ja juovuspäissään loilottivat ns. taistolaiset, mutta kappale on mitä on, mielestäni vesivelliä.

Taistolaisteatterityöläiset halusivat esittää Brecht-musaa, vaikka kyvyt eivät riittäneetkään. Kurt Weillin särmikkäästä Surabaya Johnnystä saimme kuulla kamalia siirappimaisia tulkintoja, ja kabareetyylin asemasta saimme osaksemme rääkymistä. Aate ei tee huonosta taiteesta sen parempaa. Jos näyttelijä ei osaa laulaa, ei hänen pidä julkisesti yrittääkään.

Marssilaulut kirjoitti:

On hyvää musiikkia ja on huonoa musiikkia. Erilaiset leimat kuten isänmaallinen musiikki, salonkimusiikki, taistolaismusiikki, kahvilamusiikki yms. määräytyvät esiintymispaikan tai kuulijoiden jopa levy-yhtiön mukaan. Nuoruustangoa kuuntelivat ja juovuspäissään loilottivat ns. taistolaiset, mutta kappale on mitä on, mielestäni vesivelliä.

Taistolaisteatterityöläiset halusivat esittää Brecht-musaa, vaikka kyvyt eivät riittäneetkään. Kurt Weillin särmikkäästä Surabaya Johnnystä saimme kuulla kamalia siirappimaisia tulkintoja, ja kabareetyylin asemasta saimme osaksemme rääkymistä. Aate ei tee huonosta taiteesta sen parempaa. Jos näyttelijä ei osaa laulaa, ei hänen pidä julkisesti yrittääkään.

aika monet muutkin kun taistolaiset, esim. äitini piti kappaleesta vaikka ei ollut lähelläkään taistolaisia, samoin itse olen siitä pitänyt aina ja pidän edelleen. Joten vahvaa liioittelua siinä että pelkästään taistolaiset olisivat sitä "kännissä" loilotelleet. Ja kyllä Vasemmistolaisessa laululiikkeessä (joka ilmeisesti sun mielestä oli samaa kuin taistolainen, ainahan on prosoivampaa etsiä ja syyllistää ääriryhmiä,oli paljon hyviä laulajia.

dodo kirjoitti:

kuten tuolla alempana jo korjattiinkin. Nathalie, jonka suomeksi esitti Tapani Perttu, oli muistaakseni Gilbert Becaudin sävellys ja esitys.

Natalia oli Suomessa 1900-luvun alussa syntynyt nainen, joka työskenteli jonkin aikaa sairaanhoitajana Ukrainassa sisarensa kanssa.

Sakari Kolistaja kirjoitti:

Aika pönötystähän nuo taistolaislaulut olivat, mutta niihin mahtui kyllä ihan mainioitakin musiikkia.

Tuo Natalia on Kaj Chydeniuksen Eli Sinervon tekstiin säveltämä. Teksti kertoo Sinervon turvasäilöajan vankitoverista ukrainalaisesta Nataliasta. Liitetäänpä laulun 1 ja viimeinen säkeistö mukaan. Melodisesti ihan kaunis laulu.

"Maa vieras on ja kylmä kevät sen
Natalia, sua paleltaa
Niin kaukana on ikäväsi maa
Jo tuoksuu yössä aistit huumaten akaasia

Niin vinkkaan siirtyy varjo ristikon
Natalia, oi kuuletko?
Soi yössä rakentajain laulut jo
He palaavat ja silloin vapaa on taas Ukraina"

Tuon laulun sanat ovat monimieliset, jos hiukankin laittaa mielikuvituksensa lentoon. Kuka on tuo vieras, joka on hävittänyt Natalian armaan kotimaan, Ukrainan? Onko se natsi-Saksa vaiko bolshevikit, vai sekä että? Ukrainahan kärsi 1900-luvulla suunnattomasti molemmista.

vaikka en ole ikinä ollut taistolainen, en ole siitä myöskään koskaan kärsinyt. Että millä ihmeen tavalla me muka pari sukupolvea kärsisimme?