Heinäkuussa 2005 tanskalaisen kustantamo Allerin SE og HØR -lehden muotoja noudattava "7 päivää" julkaisi Kaarina-nimisen naisen haastattelun, minkä mukaan Vanhasella ja hänellä olisi ollut kaksi vuotta suhde.
Vanhanen ilmoitti, että asia kuuluu yksityiselämän piiriin eikä hänellä ole kommentoitavaa. Vanhanen kuitenkin keskeytti kesälomansa ja tuli ilmoittamaan kantansa Yleisradioon.
Tavallisesti keskustalaisia näkemyksiä lähellä olevan sitoutumattoman sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen toivoi Vanhaselta selitystä. Lauantaina 16. heinäkuuta 2005 Vanhanen totesi haastattelussaan, että kohulla on vaikutusta presidentinvaaliin.
Perjantaina 22. heinäkuuta 2005 Matti Vanhanen antoi Helsingin Sanomille, Ilta-Sanomille ja Iltalehdelle tiedotteen pääministerin kansliasta, minkä mukaan häntä varoitettiin Seitsemän päivää -lehdessä julkaistavata artikkelista. Hän ei kuitenkaan suostunut Kaarinan ehdotukseen.
23. heinäkuuta Suomen keskustan puoluesihteeri Eero Lankia totesi, että väitteissä voi olla perääkin, mutta ei usko puolustusministeri Seppo Kääriäisen tapaan siihen, että asialla olisi vaikutusta Matti Vanhasen asettamiseksi virallisesti Suomen keskustan presidenttiehdokkaaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa myöhemmin.
Vanhanen ilmoitti, että asia kuuluu yksityiselämän piiriin eikä hänellä ole kommentoitavaa. Vanhanen kuitenkin keskeytti kesälomansa ja tuli ilmoittamaan kantansa Yleisradioon.
Tavallisesti keskustalaisia näkemyksiä lähellä olevan sitoutumattoman sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen toivoi Vanhaselta selitystä. Lauantaina 16. heinäkuuta 2005 Vanhanen totesi haastattelussaan, että kohulla on vaikutusta presidentinvaaliin.
Perjantaina 22. heinäkuuta 2005 Matti Vanhanen antoi Helsingin Sanomille, Ilta-Sanomille ja Iltalehdelle tiedotteen pääministerin kansliasta, minkä mukaan häntä varoitettiin Seitsemän päivää -lehdessä julkaistavata artikkelista. Hän ei kuitenkaan suostunut Kaarinan ehdotukseen.
23. heinäkuuta Suomen keskustan puoluesihteeri Eero Lankia totesi, että väitteissä voi olla perääkin, mutta ei usko puolustusministeri Seppo Kääriäisen tapaan siihen, että asialla olisi vaikutusta Matti Vanhasen asettamiseksi virallisesti Suomen keskustan presidenttiehdokkaaksi ylimääräisessä puoluekokouksessa myöhemmin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
http://www.google.fi/search?q=Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen toivoisi pääministeri Matti Vanhaselta selitystä. &hl=fi&lr=&rls=GGGL,GGGL:2005-09,GGGL:fi&filter=0
Keskisuomalaisen pääkirjoitus (Laatikainen)
Tekstiviesteillä saa farssin aikaan - 28.03.2006 00:01
Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on hermostunut Ilta-Sanomien uutisesta, jossa kerrotaan hänen naisille lähettämiensä tekstiviestien sisällöstä. Vanhanen aikoi selvityttää lehden toiminnan laillisuuden, sillä viestien tarkan sisällön kertominen loukkasi pääministerin mielestä hänen yksityisyyttään.
Vanhanen oli alun perinkin asiassa heikoilla, sillä Ilta-Sanomat oli saanut tietonsa laillisesti. On selvää, että jos pääministeri lähettää naistuttavalleen tekstiviestin ja tämä näyttää sen eteenpäin ystävälleen, lumivyöry käynnistyy. Pian tieto on kymmenissä, ellei sadoissa puhelimissa. Kuka tahansa voi näyttää saamansa tekstiviestin kenelle tahansa, aivan kuin vaikkapa henkilökohtaiset kirjeensä, jos niin harkitsee.
Vanhasen käytös oli harkitsematonta ja pääministerin arvovallalle sopimatonta. Toki on jokaisen kansalaisen oma asia päättää, miten kanssaihmisiään lähestyy, mutta pääministerin tulisi vaalia tuollaisissa tilanteissa erityistä harkintaa. Nyt niin ei ole käynyt.
Vanhaseen kohdistuva kohu ei ainakaan laannu siitä, että hän oli käynnistämässä prosessia asiasta, joka vaikutti alun perinkin Ilta-Sanomien kannalta täysin vedenpitävältä.
Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilä on todennut, että jos Suomen pääministeri lähettelee tekstiviestejä naisille tutustuakseen heihin, se on uutinen. Myöskään viestintintäsalaisuutta ei ole loukattu, koska tieto Vanhasen viestistä on saatu aivan normaalin uutishankinnan kautta. Pietilä oli kannassaan eittämättä oikeassa.
Pääministerin tekstiviestikohu tuli keskustan kannalta hankalaan aikaan, koska takana ovat tuoreet ja heikohkosti sujuneet presidentinvaalit ja puoluesihteerin ilmoitus ensikesäisestä vetäytymisestä.
Kohu laantuu aikanaan, mutta kovia oppirahoja Vanhanen vielä kokeneenakin poliitikkona ajattelemattomuudestaan maksaa. Ihmeteltävän kovia.
*************************
Ilkan pääkirjoitu (Hokkanen) 28.3.2006
Julkisuuden hallinta ei onnistu Vanhaselta
Kohu pääministeri Matti Vanhanen (kesk) henkilökohtaisen elämän ympärillä ei laannu. Viikonvaihteessa pääministeri ilmoitti harkitsevansa oikeustoimia Ilta-Sanomia vastaan. Syynä oli lehden juttu, jossa kerrottiin Vanhasen lähetelleen tekstiviestejä naisille. Lehti julkaisi myös tietoja viestien sisällöstä.
Vanhanen sanoi selvittävänsä oikeusoppineilta, koskeeko perustuslain ja erityislakien viestien salaisuutta koskeva suoja myös pääministeriä. "Minulle tästä on tullut nyt periaatteellinen kysymys," Vanhanen kirjoitti nettisivullaan sunnuntaina. Pääministeri ei sinällään kiistänyt Ilta-Sanomien tietojen paikkansa pitävyyttä.
Maanantaina Vanhanen ilmoitti, ettei hän sittenkään lähde oikeustielle. Pääministeri kertoi juridisten asiantuntijoiden arvioineen, että hänen yksityisyyttään on loukattu, mutta hänen on pääministerinä vaikea lähteä peräämään kunniaansa oikeudessa. Prosessiin kuluisi vuosi tai kaksi.
Vanhasella on oikeus yksityisyyteen siinä missä kenellä tahansa kansalaisella. Tosiasia kuitenkin on, että pääministerin yksityisyyden suoja on paljon kapeampi kuin tavallisen suomalaisen. Loukkaavaa ja valheellista kirjoittelua ei tietysti pääministerinkään tarvitse sietää. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan liene siitä kysymys.
Poliitikot ja muut yhteiskunnalliset päättäjät elävät julkisuudessa ja julkisuudesta. Vanhasen luulisi entisenä toimittajana ymmärtävän, että mediajulkisuutta ei voi hallita niin, että voi valita vain "myönteistä" julkisuutta. Julkisuuden henkilöt ovat julkisuudessa pääsääntöisesti kokonaan.
Toki päättäjätkin voivat vetää rajaa, kuinka paljon he ovat myönteisen julkisuuden toivossa valmiita kertomaan yksityiselämästään. Monasti tuo raja on kuin veteen piirretty viiva. Vanhanen on yrittänyt säädellä henkilöstään syntyvää mielikuvaa muun muassa presidentinvaalien alla julkaistussa kirjassa ja pitämässään nettipäiväkirjassa.
* * *
Tilasta julkisuudessa ja julkisuuden laadusta käydään kovaa taistelua. Erityisesti taistelua käyvät henkilöt, joiden työhön julkisuus olennaisena liittyy. Yhteiskunnan medialistumisen myötä julkisuuden hyväksikäyttö on noussut tärkeäksi vaikuttamiskeinoksi. Samalla paineet läpinäkyvyyteen kasvavat. Avoimuus on tärkeä periaate demokratiassa.
Yksi median kehitystrendi on yhteiskunnallisen toiminnan henkilöityminen. Organisaatiot näkyvät julkisuudessa henkilöiden kautta. Puolueet esiintyvät äänestäjille puheenjohtajansa kasvoilla. Onnistumisia mitataan milleillä, sekunneilla ja ennen muuta läpimenneen sanoman "myönteisyydellä".
Taustalla on yleensä tarkkaan mietitty julkisuusstrategia. Mutta joskus se saattaa pettää, kuten nyt näyttää Vanhasella ja keskustalla käyneen. Siinä missä hallituskumppani SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Eero Heinäluoma esiintyy julkisuudessa "asiakysymyksissä", keskustan johtajaa seuraa "hömppäjulkisuus".
* * *
Journalismi pyrkii totuuteen. Toimittajat pyrkivät välittämään todellisuudesta oikean ja monipuolisen kuvan.
Oleellinen kysymys Vanhasen kohdalla on, onko hänestä julkisuuteen välittynyt kuva oikea. Ilmeisesti on. Vanhasta pidetään osaavana, asiallisena ja sovinnollisena poliitikkona. Pääministeriä on pidetty myös harmaana, vaikka juorulehtien viime kuukausien kirjoittelusta voi muuta päätellä.
Vanhasen henkilön ympärillä käytävä kohu on keskustan kannalta harmillista ja kiusallista. Luottamus pääministerin arvostelukykyyn horjuu. Tämä osuu huonoon aikaan. Presidentinvaalit menivät puolueelta alakanttiin, kannatus on laskussa. Puoluekokous lähestyy. Eduskuntavaalit ovat vajaan vuoden kuluttua.
Puheenjohtajan on turha lähteä etsimään vastauksia ongelmiin käräjäsalista. Tässä Vanhanen teki oikean ratkaisun. Sen sijaan on syytä pysähtyä peilin eteen. Kenttäväki ja kannattajat odottavat keskustan profiloituvan ennen muuta poliittisissa kysymyksissä.
***************
Pääministeri liukastelee kuilulla - Erkki Laatikainen 01.04.2006 00:05
Pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen on luisunut uskottavuuttaan pahoin koettelevan kuilun partaalle.
Vain askel tai kaksi, piiru tai pari vielä huonoon suuntaan, niin keskustan satavuotisuutta Oulussa kesäkuussa juhliva puoluekokous on vakavan harkinnan edessä.
Sinkkumiehen tekstiviestejä harrastaessaan hän on luottanut yksityisyytensä suojaan ja unohtanut sen, että jo useita keskustapoliitikkoja henkisesti ja urallisesti teloittanut Antti-Pekka Pietilän päätoimittama Ilta-Sanomat väijyy iskunhimoisena joka askeleen takana.
Yksityisyyden muuri on ansaittava muun kuin kovin tulkinnanvaraisen ja pitkäveteisen juridiikan avulla.
Ilta-Sanomilla on saavutuksia niin Paavo Väyrysen, Esko Ahon, Anneli Jäätteenmäen kuin Matti Vanhasen ajojahdeissa. Ne ovat kuulemma suomalaista kansanvaltaa ja kriittistä journalismia. Tätä teroitetaan hokemiseen saakka heille, jotka kokevat vaikuttimena olevan lähinnä aatteellisen kaunaisuuden.
Räikeä
ristiriita
Piti naiskohujournalismista tai ei, Matti Vanhanen on menetellyt muodoilla, jotka kiukuttavat, huvittavat tai hykerryttävät ihmisten ilmeistä enemmistöä.
Puheenaihe ei luonnu tasavallan suurimman vallankäyttäjän vakavaan toimenkuvaan, vaan ristiriita on räikeä. Näillä toiminnoilla ei rakenneta menestystä vaan vauhditetaan alakierrettä eduskuntavaaleissa, jotka jo muutoinkin ovat tosi tiukka paikka keskustalle.
Kun Urho Kekkonen halusi naisseuraa, mitä erilaisimpia ja kummallisimpia pulmia selvitelleen miehen homma hoitui ilman kännyköitä ja tekstiviestejä. Ja pääkohteet olivat juoruamattomia, UKK:n luottamuksen ansaitsevia. Osapuolet tuntuivat elävän samoilla taajuuksilla. Ilkeilyjä ja vihjailuja toki kuului, mutta ne painuivat omaan mitättömyytensä.
Myös poliitikoilla on avioeroja.
Paavo Lipposen avioero ja uusi avioituminen osuivat pääministerivuosiin. Asia kylpi paljon julkisuudessa, osittain kipeänä, mutta tyyli säilyi herkän miehuullisena. Paavo ja Päivi Lipponen sekä lapsensa ovat saaneet ansaitusti runsaan myönteisyyden.
juorulehtien myynti, eihän sitä valheilla kauaa myydä, olen seurannut eräitten tahojen lehtimyyntiä. Seiskatkin oli tullut keskiviikkona ja seuraavana sama määrä palautettiin. Työni puolesta tiedän seurata lehtien myyntiä! Laskua näyttää olevan kaikilla.
Koskeeko myös Ilkkaa ja Keskisuomalaista?
Ja ehättikö se Maaseudun tulevaisuudenkin toimittaja arvostelemaan Vanhasen sekoiluja?
myynti menee hyvin!
Laatikaisen, Hokkasen ja mikä se MT:n (pää)toimittajan nimi oli, arvostelevat kirjoitukset Vanhasesta siis eivät ole vaikuttaneet myyntiin?
ei valheita kuljettaa ja keksiä, niinkuin juorulehdet tekevät.
Ei näytä arvosteluissaan nuo Hokkanen ja Laatikainenkaan esittävän, että juorulehdet olisivat valheita kirjoittaneetkaan.
He, kuten MT:n toimittajakin(?) ottivat kantaa siihen, miten Vanhanen suhtautui juorulehtien kirjoitteluun.
Juorulehtien kirjoittelu on oma asiansa, en minä siihen tai sen moraaliin tai moraalin puuttumiseen puutu.
Eivät nuo em. toimittajatkaan sitä vedä pääasiaksi, vaan sen, kuinka tyhmästi Vanhanen reagoi ilmanaikuisiin juoruihin.
Vanhanen teki politiikkaa ilmanaikuisista juoruista lapsellisine selontekoineen ja sai asian esille ulkomailla asti.
Sitten miespolo piipittää, kun julkisuus ei aina olekaan kivaa.
Karpela oli yhtä lapsellinen alkaessaan selitellä, missä huoneessa hänellä se kirjahylly onkaan jne.
Saa ja pitää vaan puhua niin totta kuin osaa?
saa vielä puolustaa itseään. Puolusta sinä vain juorutoimitta
jia, minä ja suuri joukko emme puollusta. En käsitä minkä takia minun postiluukustani on tullut seiska lehtiä. Onko se ilmmaisjakelussa. Minulta ne lensi heti roskikseen.
En minä puolusta juoru- enkä muita toimittajia.
Minä vain olen sitä mieltä, että Vanhanen toimi tyhmästi, kun alkoi intoilla puhumalla periaatteeksi muodostuneeksi kysymyksestä ja seuraavana päivänä periaatteellisuus saikin väistyä käytännön realiteettien tieltä.
Siis, kuten Laatikainen ja Hokkanenkin kirjoittavat, Vanhanen höntyili suotta.
Sinäkin haluat sekoittaa jostain syystä ne asiat keskenään, mitä lehdet kirjoittavat ja miten pääministeri toimii lehtien kirjoittelun suhteen.
Typeräähän Vanhasen on kitistä, että negatiivinen julkisuus haittaa hänen elämäänsä, kun itse nosti tässäkin asiassa haloon, jonka takia asia meni vieläpä ulkomaidenkin lehtiin.
Joka tapauksessa, koska Vanhanen alkoi puhua periaatteellisesta kysymyksestä, minusta hänen olisi pitänyt viedä asia loppuun saakka, kävi miten kävi.
Nyt hän vain taas näytti toiminnallaan olevan täysin pallo hukassa, kuten aina ja kaikkialla.
tilaamisen jo vuonna 2004. Sillä asialla ei tosin ollut tekemistä pääministerien kanssa. Tyylitön journalismi ei vain jaksa kiinnostaa...
vai heittääkö jossain?