Olen aidosti yksinäinen yksinäinen.Aina väärin ymmärretty.Vailla rakkautta olen ollut Aina.En ole koskaan saanut kosketusta siihen mitä on saada rakkautta ja rakastaa.Haluaisin niin kovasti rakastaa.mutta rakkauteni ei ole milloinkaan kelvannut kenellekään.Pidetty vain pilkkana kun rakastan tai kun haluaisin rakastaa.Mikä siinä on niin omituista etteikö rakkauteni kelpaa.En saa siihen vastausta vaikka kuinka pohdin.
Olen jo elämän ehtoopuolella,ja silti vielä vaan jaksan uskoa että minuakin joku vielä jossain rakastaa ja että minäkin saan rakastaa.
Onko maailmassa enää miehiä jotka kaipaavat aitoa rakkautta,välittämistä,hellyyttä vai onko maa täynnä hyväksikäyttäjiä ja epärehellisiä viipottajia,en ymmärrä.
Onko ihmiset niin kylmiä ja tunteettomia etteivät enää välitä rakastaa ja tulla rakastetuksi.ei pieni kulkija ymmärrä moista,ei ymmärrä...
Olen jo elämän ehtoopuolella,ja silti vielä vaan jaksan uskoa että minuakin joku vielä jossain rakastaa ja että minäkin saan rakastaa.
Onko maailmassa enää miehiä jotka kaipaavat aitoa rakkautta,välittämistä,hellyyttä vai onko maa täynnä hyväksikäyttäjiä ja epärehellisiä viipottajia,en ymmärrä.
Onko ihmiset niin kylmiä ja tunteettomia etteivät enää välitä rakastaa ja tulla rakastetuksi.ei pieni kulkija ymmärrä moista,ei ymmärrä...
Vastaukset 31
Vanhimmat
naisille, joilla elämässä on kaikki mennyt poskelleen. Ja jotka on leimattu hulluksi ilman syytä.
..minut on leimattu ainakin umpihulluksi.olin liitossa jossa piti olla vain seksiä antamassa,minulla ei saanut olla tunteita ei tarpeita.sain olla olemassa vain tarvittaessa tarvittavana.
..ja lopulta kun en enää jaksanut olla naitavava ja syötävänä,sain "hullun paperit".
ja minut heivattiin tarpeettomana huitsin nevadaan.
sain olla olemassa ex-ni vain kun annoin seksiä:(( jos en niin kävi huonosti..eikä tätä kestänytkään kuin 24 vuotta.....
olen ollut tosi pipi piip:((
Kuka määrää kenellä on mennyt poskelleen. Jos onkin, voi siitä aina ainoastaan viisastua ja suunta on ylös. Olemme kaikki niin erilaisia ihmisiä. Jokaisella varallisuuteen ja ulkonäköön katsomatta voi mennä "poskelleen". Kuka leimaa hulluksi? Pienessä paikassako leimautuu? Kaupungissa ei juuri toisia tunneta. Mieskö leimaa? Tutustuisi tarkemmin.
Mun mielestä kuulostaa oudolle ukolle, jos sillä ei ollut mitään inhimillisiä tunteita. Ei väkisin voi rakastaa, mutta ystävällinen voi jollain tapaa silti olla. Että seksillä kiristetään. Ettei vaan mies ois ollut pipi? Tohon ei tarvs edes kysymysmerkkiä laittaa. Eihän tuo tervehenkiseltä kuulosta. Kynnysmattonako se toisia piti, no joku pitää varmaan aikanaan sitä kynnysmattona.
Onahn sellaisia ihmisiä, mutta oikein se ei ole. Koska voi ystävällinen olla.
..että kyseessä saattoi olla pipi:( jostakin kohtaa:)
tai moneltakin kohtaa....
oli muuten aika rankkaa olla kiristettävänä seksin avulla.ja sitten hän kerskui kuinka hän taas jaksoi olla töissä sen päivän kun oli saanut..
ja jos en suostunut,niin alkoi valvottaminen jne.jne.
ja kaiken pidin sisälläni.luulin sen olevan normaalia? vaikka tiesin että mikään siinä liitossa ei ollut normaalia? mutta uskottelin itselleni näin jaksoin paremmin.koska LUULIN sitä rakkaudeksi?
Koska en ole tiennyt määritelmää Rakkaus-mitä se pitää sisällään.mutta oletan että ei edellä mainittuja piirteitä...
ELÄMÄ ON ? ONKO ?
Enpä kadehdi mitä olet joutunut kestämään. Mutta hyvä juttu, että pahin vaihe on ohi. Aika oppia elämään uudelleen. Toivottavasti löydät ihmisen, johon voit luottaa ja jota voit rakastaa. Ei varmasti helppo juttu kokemasi jälkeen. Jaksamista :)
Joo,näin kävi.ex sanoi aina lapsilleni:älkää tuosta äidistä välittäkö se on sairas.olkaa niin kuin sitä ei oliska,se on sairas.
kun yritin sanoa jotain niin jo hetkessä sanottiin:voi noita sun puheitas,mee hoitoon.
jne.jne.tätä kesti 24 vuotta.viimeiset liki 10 vuotta oli helvettiä.turvakoti tuli tutuksi ym.
olin niin helvetillisen henkisen väkivallan ja v.....n alla että olen ihmetellyt etten ole suljetulla.sitä ihmettelee myöskin psykiatrini.hän ei voi ymmärtää miten voin olla elossa ja suht-normaali???
jokin vaihe on ohi,jokin vaihe ja piina vielä meneillään..katsohan kun ei näin hyvästä ihan niin helpolla luovuteta:)
kiva kun toivot rakkautta minulle,sitä samaa sinulle!!
t.suruviitta
Kyllä se mies on ollut väkivaltainen pelle, jonka olisi itsensä kuulunut hakea apua. Arvot ei oo olleet kohdallaan.
Onkohan se totta, kuten väitetään, ettei miehet kaipaa läheisyyttä. Itsestäni sen kyllä tiedän, mutta en kai niin poikkeava ole. :)
Tai ehkä kyse onkin juuri siitä. Yrität saada rakkautta miehiltä, jotka eivät halua rakastaa. Ja yhtä lailla voisi kysyä miksi naiset esittävät kohtuuttomia vaatimuksia: ulkonäköä ja kokoa pitää olla, samoin rahaa ja valtaa. Vähiin käy valinnanvara kun kaikille kelpaa vain paras. Tässä sitten on käynyt niin, että pieni marginaaliryhmä saa ja toiset ovat ilman.
Mulla kai ei sitten tasoa ole alkuunkaan. Kun ei vakinainen seurustelu näytä onnistuvan, ajatelin kelpaavani edes satunnaiseen tarpeiden tyydyttämiseen (enkä puhu nyt pelkästään seksistä). Mutta ei ketään kiinnosta. Mieluummin kokonaan ilman kuin vajaavaisessa suhteessa. Näin se on nähtävä, olen hylkiö, jolle ei tässä maailmassa ole käyttöä.
..olet oikeassa,olen varmaan roikkunut sellaisten perässä jotka EIVÄT HALUA RAKASTAA. sait minu ajattelemaan!
olen siis roikkunut ja anonut ja pyytänyt,rakasta minua mutta kas kummaa,mitä olen saanut,halveksuntaa ja pilkkaa ja ivaa.ja vähättelyä ja nälvimistä!
..en ole kaivannut kultaa en timantteja en euroja en osakkeita vaan rakkautta?
enkä suostu enää oleen hyväksikäytettävä ja siksi varmaan yksinäisyyteni laakso onkin syvä ja pohjaton.Tässä naputtelee toinen hylkiö jolle ei ole ollut sijaa rakkauden puutarhassa,penkit on olleet varattuja rikkaille ja ehjille.en ole niistä kumpikaan:((
En tarkoittanut sinua, mutta hyvin yleistä näyttää olevan se ulkoisen puolen merkitys. Ihmiset jaetaan hyviin ja huonoihin pituuden, painon, pukeutumisen, perhetaustan, koulutuksen, ammatin, jne. perusteella. Se, mitä ihminen oikeasti on, merkitsee hyvin vähän, kunhan vain kehtaa esitellä kavereilleen...
Vaikea tietää, mitä minusta olisi tullut, jos lähtökohdat olisivat olleet erilaiset. Kasvoin rikkinäisessä ja köyhässä kodissa, siitä johtuen olin otollinen kohde koulukiusaamiselle. Vaikea siitä suosta on nousta ylös. Joskus kuvittelen, että minuakin on ruvettu arvostamaan, mutta melko pian tulee paluu maan pinnalle, kyse onkin vain hyväksikäytöstä ja manipuloinnista.
Varmaan vielä syvemmällä olisin ilman nettiä, täällä sentään joskus saan ääneni kuuluville. Sentään joskus joku välittää. Vaikka samalla tavallahan täälläkin välillä hyökätään kimppuun, kun huomataan jonkun kykenevän heikosti puolustamaan itseään.
jo peruslähtökohdat elämälleni on olleet valmiiksi päin pers..tä.en viitsinyt sentään ihan rumasti laittaa:))
olen ollut aina tosi arvoton,ei palaneen puupennin vertaista arvoa.joten mikäs ihme se on kun on ajautunut vain hyväksikäytettäväksi ja raiskattavaksi,otsassani kai lukee leima: B-luokka.Saa raiskata.
Olen etsinyt aina rakkautta sieltä mistä olen tiennyt ettei sitä saa,alitajuisesti.olen vaatinut toiselta rakkautta mutta olen kieltänyt itseltänikin sen tosiasian ettei sieltä tule mitään.tyhjästä on paha nyhjästä:))
Ettekö voisi, sinä ja tuo toinenkin kirjoittaja, hankkia tuttavia ja myös treffata sinnikkäästi miehiä... ei tarvii odottaa että heti tulee jotain. Mutta parempi kuin olla yrittämättä mitään. Ei ole pakko näyttää liikaa tunteita, tai kerjätä rakkautta tai rakastua ylipäätään (ettei satu). Kukaan ei näe eikä katso että tuo on "hullu", itse sen ootte nyt määritelleet, luulisin. On yksinäisiä miehiä ja erilaisiakin.
Ymmärrän ongelman, mutta voisiko treffejä (olla silti varovainen ja positiivinen) yrittää....
olen vaan niin peruspessimistinen ihminen,haluisin uskaltaa mutta en kestä putoamisia-enää-
tipahdin kun minut savustettiin liitosta jossa en ollut enää mitään johtajantautiselle ukolleni sen jälkeen kun minulle tuli työkyvyttömyys-eläke päätös...
silloin osoitettiin paikkani.ulos.hitaasti.varmasti.päättäväisesti.kylmästi.harkitusti.tunteettomasti.
tämä vamma on vieläkin päässäni,syvällä,syvässä!
olet liian hyvä, liian kiltti. Sellaista ihmistä on helppo käyttää hyväkseen. On vaikea arvostaa itseään jos kukaan muu ei ole sitä koskaan tehnyt. On vaikea rakastaa itseään ja uskoa kenenkään muunkaan sitä koskaan tekevän, jos kukaan ei ole koskaan rakastanut.
Silloin tarvitsee tosi paljon rohkeutta uskaltaa luottaa ihmisiin, varsinkin jos on tullut liian monta kertaa hyväksi käytetyksi.
Kannattaa ainakin yrittää tutustua täysin erillaisiin miehiin kuin mistä on huonoja kokemuksia. ja kannattaa muistaa, että ihminen joka on saanut paljon rakkautta ja arvostusta lapsena, osaa yleensä myös rakastaa muita.
olen ollut liian kiltti,se on totta.ja haluan uskoa ihmisiin ja siihen että ihminen on pohjimmiltaan hyvä.
minulta puuttuu rohkeus elää.olen roikkunut vääränlaisissa olosuhteissa ettei minua vaan hylättäisi.
itsetuntoni on -----0 :)
pelkään että kaikki näkevät lävitseni kuinka naurettava ja pilkattu olen.sielun sirpaleet on lennellyt sinne tänne.
ennen tätä farssia koin että minulla oli itsekunnioitusta,omanarvontuntoa,ym.mutta sitten aivan kuin taiottu minä muutuin,minut muutettiin.mukautettiin väkisin hiljaa hivuttamalla toisenlaiseksi!
kuin sulatettu tina joka taivutellaan toisenlaiseksi eikä tina olekaan enää se sama tinakenkä joka oli ennen taivuttelua...
näin käy-joskus joillekin jossain :))
Onnistunee se naisellekin rakkauden opettelun A B C.
Minuakaan ei kukaan huolinut. Kun olisi huolittu, en osannut asennoitua, sitoutua.
Opettelimme elämänalkeet uudelleen. Pieni ryhmä alkuun.
Lujaa meillä menee, väliin heikommin, mutta itsesääliin meillä ei ole aikaa.
Atomien taivaassa on kotimme.
Itsesääli ei johda mihinkään. Ajatellaan tulevaisuutta. :)
Tässä on samanlainen mies, joka kaipaa aitoa välitämistä ja rakkautta. Mutta tähän asti olen valitettavasti joutunut vaan pettymään naisiin. Mutta en mä toivoani ole vielä menettänyt. Älä sinäkään menetä :)
Onks ne pitänyt sua pelinään:)) vai miksi olet pettynyt naisiin? osaatko kertoa/haluatko kertoa?
Odotatko naisilta jotain sellaista johon he ei pysty? Vai mikä mahtaa olla homman nimi:))
Hyvä ettet ole toivoas menettänyt,,muuten--onks sulla rima liian korkeella siis naisten suhteen?
Mikäli on niin laskeppas vähän sitä rimaa niin varmaan sulla tärppää:))
Kyllä minäkin uskallan unelmoida etten loppuikääni yksin laske lampaita..jokainen tarvitsee rakkautta ja halia!
Sellaista peliään ovat pitäneet. Ollaan viestitetty silleen, että syviäkin tunteita olisi. Mutta seuraavassa hetkessä tekevätkin sitten veemäisen tempun. Rima mulla ei ole todellakaan korkealla. Tai sitten on, jos tämä on paljon vaadittu. Kun toivoisin että nainen olisi mukava, rakastava, suloinen, luotettava.
..jos ne vaan saa olla? jos nainen saa rakastaa,niin hänhän rakastaa ja palvoo miehen ihan itsensä unohtaen vaikka se ei olekaan hyvä asia..
..ja taas niinkin että miehen tulee pitää naista niin hyvin että hän tuntee olevansa ainut maailmassa jota rakastetaan niin paljon.silloin rakkaus on rakkautta eikä äiti-poika suhdetta:))
Naisen pitää saada olla NAINEN ja miehen pitää saada olla MIES niin silloin kaikki on täydellistä ja sellaiseksi Luoja on tarkoittanutkin miehen ja naisen välisen suhteen.
Nykyään on vain niin että miehet hakee äitihahmoa naisesta,ja haluuvat olla pikkupoikia jotka roikkuu "äidin" rinnoissa kiinni eikä päästä "äitiä" silmistään.
On niin paljon poikia jotka on vieroitettu liian aikaisin äidin rinnoilta:) ja sitten ne hakee naisista itselleen uutta äitiä jolloin hän pettyy kun nainen ei olekaan siinä imettäjänä:))
olinko oikeassa???
Tuokin kyllä riippuu niin paljon naisesta. Kyllä tekin osaatte pettää ja olla veemäisiä. Tuskin nykyaikana enää "palvotaan" ketään. Suhteet kestää oman aikansa, ja sitten etsitään taas uusi ja uusi. Tuo äitihahmon hakeminen naisesta riippuu sekin niin paljon miehestä. Ehkäpä se on enemmänkin laiskuutta ja sitä että ollaan juuri muutettu vanhempien luota omaan asuntoon. Eikä oikein osata elää itsenäisesti, kun äiti on tähän asti tehnyt kaiken mahdollisen. Oletko sinä sitten törmännyt vain näihin mammanpoikiin ja sen yhden asian perässä juoksijoihin, kun tuolleen kirjoitit?
ihan valitettava tosiasia...törmäsin mammanpoikaan enkä tajunnut mihin se vei mennessään...farssi joka ei ole päättynyt vieläkään vaikka olen asunut jo muualla..hän kun on päättänyt piinata ja kiristää niin minkäs hälle mahtaa...kun en ole enää hänelle äitimössökkä vaan taistelin koko ajan paikastani saada olla nainen...hän yritti muokata minusta satavuotiaan äitinsä kaltaista...mutta ei onnistunut...
uskon että kaikki ei ole mamiksia mutta niitäkin joukossa on,valitettavasti.ja se jos mikä on naiselle kauhea asia,sillä olin 25 vuotta päänsilittäjänä ja hellenlettas höösäämässä että mököttäjä möttöläinen sai taas hoivaa...
yöt minun tarvi olla vaan seksiä antamassa jotta hän jaksaa kuulemma paremmin töissä....mutta kun minä sanoin mitä minä haluisin niin sanottiin vaan:ei muutkaan naiset valita!!!!
ja jos en antanut niin minua valvotettiin yöt ja piinattiin,peloteltiin ja kiristettiin,uhkailtiin lähteä ja jättää minut ja pienet lapset..joten taas yritin olla entistä kiltimpi ja yrittää muuttua paremmaksi vaimokkeeksi...emme siis olleet aviossa emmekä kihloissa....(hän ilmoitti ettei olisi muuten kanssani ollutkaan mutta olen tullut hänelle niin halvaksi!!!!! )
naimisiin hän ei halunnut koska maaaailmaassa on kuuuleemmma niiiiin paljon oooonnneeellisiia avoooliittoja joisssa seksi toimiiiiii ja se on ykköööös asia!!!
sen pituinen se,stoori..tai pidempikin mutta näin pähkinänkuoressa:))))
Siis 25 vuotta jaksoit moista idioottia? Oletko liian kiltti, vai mikä ihme sai sinut olemaan hänen kanssaan niin kauan? Oliko tässä taas se vakio fraasi, "kun on niitä lapsiakin". Ero olis ollut kyllä lastenkin kannalta paljon parempi. Nyt mahtaa harmittaa varmaan aika paljon, kun tuhlasit niin monta vuotta sellaisen ääliön kanssa.
..juuri siksi olenkin suruviitta tai voisko sanoa sumuviitta:))
..joka ilta kun menin nukkumaan rukoilin,jospa huomenna olisi paremmin..jospa olisin kiltimpi niin kyllä tämä tästä..
..joka hetki yritin olla kiltimpi..parempi mutta ei,turhaan yritin,turhaan menetin kalliit vuoteni,ja mikä pahinta olen menettänyt lastenikin elämän moisen pelleilyn takia.syytän vain itseäni ja häpeän yhä toisen aiheuttamia kummallisuuksia..
jos juttelin vaikka 600 vuotiaan papan kanssa postilaatikolla,,,olin ex mielestä jo tarjoamassa itseäni!!!!!!
ja vaikka mitä muuta hulluutta.niimpä paloin loppuun ja uuvuin totaalisesti 8 vuotta sitten.ensin petti sydän,sitten sielu,sitten keho.
ja niimpä minusta tehtiin hullu.....ja niin hullu etten saa nyt tavata lapsiani muusta puhumattakaan!!
kyllä minä yhden mulkin päihittäisin mutta ku sillä on sukunsa avustamassa etten vaan puhu totuuksia lapsilleni x stä.....
kun minulle tuli työkyvyttömyys eläke päätös niin hän katsoi minua kuin halpaa makkaraa varpaista päähän,heitti eläkepäätöksen olohuoneen pöydälle ja oli puhumatta 2 viikkoa..
ja minä odotin...jospa kaikki muuttuu...jospa...huominen on parempi.
ja onhan se nyt parempi,kaikesta huolimatta.otin ja lähdin vek,taakse jäi monta muuttoa ja monet menetykset mutta yksi jäi:elämäni!!
Harmi kun et oivaltanut jo ensimmäisten 5-10 vuoden aikana, ettei tuosta mitään tule. Ei sun kiltteys ihmistä muuta. Kusipää on kusipää. Mitä sulle tuosta jäi käteen? Henkinen ja fyysinen romahdus. Mies vei lapset ja kaiken. Mutta kuten kirjoitit, onhan sulla vielä se elämäsi. Jos tästä nyt jotain positiivista voi kaivaa. Niin ainakin jonkinlainen uusi alku. Ihan uteliaisuudesta, minkäikäisiä sinä ja sun ex miehesi olette?
olen itse 47 vee ja x jotakin päin sinne tai sinne päin:)
lapset jo aikuisia,ihanat lapset.rakastan heitä enemmän kuin mitään maailmassa. he ovat sydämessäni.samoin lapsenlapseni.ja olen päättänyt voittaa tämän taistelun,hinnalla millä hyvänsä.
minulle jäi käteen henkinen sekä fyysinen romahdus,tuska.siinä ne sitten olikin:((
Keksit itsellesi jotain harrastusta. Alat käymään tanssimassa. Tutustut uusiin miehiin vaikka treffipalvelujen välityksellä. Tai sitten muuten vaan sinkkuilet ja nautit omasta rauhasta. Ei siihen onneen kumminkaan miestä aina tarvitse. Itseäni en voi tarjota, kun tuota ikäeroa näyttää olevan aika paljon :D
olet oikeassa! ei onneen tarvita oikoteitä:))
tälläinen kirjoitteleminenkin on ihan kivaa,piipahdella palstoilla.mutta kyllä se fyysisyys ihan välillä ainakin on tarpeellista.jokaisella ihmisellä on halipula:)
se on ihan luonnollinen jutska.kyllä sinullekin vielä löytyy kiva luotettava rakastava typykkä,älä kiirehdi!!
t.sumusiipi:)