Veronmaksajat maksavat maataloustukia noin 2 Meuroa vuosittain. Tähän eivät tyhjenny suinkaan kaikki maatalouspolitiikasta aiheutuvat menot. Protektionistinen järjestelmä johtaa maailmanmarkkinahintoja korkeampiin kuluttajahintoihin, mikä tulee siis myös kuluttajien maksettavaksi. Lisäksi veronmaksajat joutuvat laajalti maksamaan vrtoina ja hintoina maatalouden vientituet. Lisäksi on erilaista piilotukea kuten vaikkapa lomitusjärjestelmä tai sukupolvenvaihdosjärjestelmään liittyvät verohelpotukset.
Edellä mainitut kustannukset liittyvät melko suorasti maatalouden tukemiseen. Mutta tämän lisäksi maatalouden tukemisesta aiheutuu jopa itse maataloustukia suurempia seurannaisvaikutuksia, kulueriä, jotka taas jotkut muut joutuvat maksamaan.
Erittäin merkittävä seurannaiskuluerä on maatalouspolitiikasta aiheutunut kuntarakenne. Suomessa tai oikeammin Kepulandiassa on plajon maatalousvaltaisia kuntia. Näissä kunnissa on paljon maanviljelijöitä, työttömiä ja eläkeläismummoja. Kaikki tällaiset ryhmät maksavat hyvin vähän tai ei ollenkaan veroja. Sen sijaan he ovat monella tapaa julkisten palvelujen kuluttajia. Näiden maatalousvaltaisten kuntien kuten Merijärven, Ullavan, Soinin, Kinnulan, Kestilän, Alavieskan, Piippolan jne. menoista maksavat suuren osan sellaisten kuntien veronmaksajat, joiden kuntatalous on kunnossa ja jotka eivät ole laisinkaan maatalousvaltaisia kuntia.
Edelleen maatalousvaltaisuus aiheuttaa valtion menotaloudessa infrastruktuuriin liittyviä menoeriä, jotka johtuvat maatalousvaltaisuudesta ja siihen liittyvästä asutusrakenteesta.
Maatalous ei ole millään lailla kannattavaa, joten se ei tuo julkiseen talouteen tuloja. Menoja tulee sitten senkin edestä.
Demokraattisissa yhteiskunnissa julkisten rahavirtojen pitäisi olla läpinäkyviä, jotta kansalaiset voisivat paremmin harkita sitä, antavatko he tukensa nykyiselle maatalouspolitiikalle. Tässä mielessä esim. ehdotus kuntien verotusoikeuden laajentamisesta on hyvä ehdotus. Se tuo ihmisille konkreettisesti selväksi sen, kuinka paljon he joutuvat maksamaan oman kuntansa palvelujen ohella myös muiden kuntien palveluista näiden kuntien jäsenille.
Edellä mainitut kustannukset liittyvät melko suorasti maatalouden tukemiseen. Mutta tämän lisäksi maatalouden tukemisesta aiheutuu jopa itse maataloustukia suurempia seurannaisvaikutuksia, kulueriä, jotka taas jotkut muut joutuvat maksamaan.
Erittäin merkittävä seurannaiskuluerä on maatalouspolitiikasta aiheutunut kuntarakenne. Suomessa tai oikeammin Kepulandiassa on plajon maatalousvaltaisia kuntia. Näissä kunnissa on paljon maanviljelijöitä, työttömiä ja eläkeläismummoja. Kaikki tällaiset ryhmät maksavat hyvin vähän tai ei ollenkaan veroja. Sen sijaan he ovat monella tapaa julkisten palvelujen kuluttajia. Näiden maatalousvaltaisten kuntien kuten Merijärven, Ullavan, Soinin, Kinnulan, Kestilän, Alavieskan, Piippolan jne. menoista maksavat suuren osan sellaisten kuntien veronmaksajat, joiden kuntatalous on kunnossa ja jotka eivät ole laisinkaan maatalousvaltaisia kuntia.
Edelleen maatalousvaltaisuus aiheuttaa valtion menotaloudessa infrastruktuuriin liittyviä menoeriä, jotka johtuvat maatalousvaltaisuudesta ja siihen liittyvästä asutusrakenteesta.
Maatalous ei ole millään lailla kannattavaa, joten se ei tuo julkiseen talouteen tuloja. Menoja tulee sitten senkin edestä.
Demokraattisissa yhteiskunnissa julkisten rahavirtojen pitäisi olla läpinäkyviä, jotta kansalaiset voisivat paremmin harkita sitä, antavatko he tukensa nykyiselle maatalouspolitiikalle. Tässä mielessä esim. ehdotus kuntien verotusoikeuden laajentamisesta on hyvä ehdotus. Se tuo ihmisille konkreettisesti selväksi sen, kuinka paljon he joutuvat maksamaan oman kuntansa palvelujen ohella myös muiden kuntien palveluista näiden kuntien jäsenille.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Maatalous on lopetettava Jyväskylän pohjoispuolelta
..mämmillä kun taas tulee tuota samaa juttua mitä sinulta aina ??
Kerroppa meille kaikille paljonko SAK:kin jäseniä saa työtä ja sitä kautta leipää maatalouteen liittyvissä ammateissa vai haluatko sinä lopettaa näiltä ihmisiltä toimeentulon ??
Mitä tulee valtion tukiaisiin niin sitähän saa kaikki niin ihmiset kuin firmatkin jollain muotoa ja paljon.
Tiedätkö paljonko on ALV tai muu vero mikä menee suoraan valtion kassaan esim.koneissa,lannotteissa,polttoaineissa ym.
mitä viljelijä joutuu ostamaan.
Tässä nyt aluksi.
Ei se ole velvollinen alvejaan tilittämään. Mitä se niistä ymmärtäisi. Palkollinen mäkitupalainen se ja sen suku on aina ollut. Oikea paise työtä tekevien kustannuksella.
Perusharha vastineessasi on se, että puhut työpaikkojen lopettamisesta. Jos yhteiskunta toimisi noin, meidän olisi tullut pysähtyä jonnekin aikaisempien vuosien täystyöllisyyden varaan ja jatkaa sen aikaisella elinkeinorakenteella. Tämä tarkoittaa mm. sitä, ettei tilaa millekään teknologiateollisuden nousulle olisi sallittu, vaan työpaikat olisi pitänyt säilyttää Nokian kumisaapastehtaissa.
Markkintalous ja yhteiskunnan kehittyminen toimivat vastavuroisesti niin, että jonkin vanhentuneen ja kannattamattoman toiminnan lopahtaminen antaa sijaa uudelle ja entistä ehommalle toiminnalle. Jos uskallat katsella avoimin mielin suomalaista taloushistoriaa, et voi olla havaitsematta tätä. Suomi ei kerta kaikkiaan enää pärjää sukkahousukutomoilla ja verkkarien tekemisellä.
Jos olisit viikon meikäläisen työssä,niin häpeäisit kirjoittamaasi.Mikäli saisit räpyläsi näppikselle nousemaan pyytäisit anteeksi tietämättömyyttäsi.
T:EX Duunari ja mahdoton veron maksaja.
Tarkoitukseni ei ole ollut koskaan pyrkimys väheksyä mitään työtä. Kaikki työ on aikansa arvokasta, mutta toiminnan taloudellinen järkevyys vaihtelee ajassa. Ojan kaivaminen lapiolla on myös raskasta arvokasta työtä, mutta ei se nykyaikana ole taloudellisesti kovin järkevää. Tästä on pohjimmiltaan kysymys.
..arvokkaana sen työn mitä elintarviketyöläinen tekee. Mutta kun tulee puhe maanviljelijästä karvasi nousee pystyyn ja kirjoitat taas tuon täysin epäasiallisen purkauksesi. En nyt enää viitsi tuohon enempää vastata kun ei sillä kuitenkaan ole mitään vaikutusta. Nuku rauhassa harhoinesi.
..kuin lumiukko konsanaan kun luulet,että ojia kaivetaan edelleen lapiolla minä olen kyllä kaivanut metrimaksulla ojia 10 penniä metri mutta ei niitä enää ole pitkään aikaan muuta kuin vähän turpeita ojasta nostettu,että vesi pääsee juoksemaan vapaammin.
Jos sinun mielestä ruuan tuottaminen ei ole kannattavaa puuhaa niin sitten tulee se viimeinen noutaja josta ei ole paluuta.
Vai haluatko sinä teettää orja ja lapsi työvoimalla nuokin työt,jota kyllä tuolla sinunkin ihanoimassa Brasiliassa tehdään.
Ojankaivuu-esimerkki kertoi siitä, ettei lapiolla kaivaminen ole nykyaikana järkevää. Olisi tuon nyt luullut käyvän järkeen.
Ruuan tuottaminen voi olla kannattavaa puuhaa, mutta maatalousprotektionismilla siitä on tehty suunnitelmataloutta, joka harvoin on erityisen kannattavaa. Maatloutta sinänsä en siis laisinkaan vastusta, vaan pakkomaataloutta. Pakkomaatalous on täysin eri asia kuin markkintalousvetoinen maatalous. Emme muissakaan tuotteissa ota rinnastuskohdaksi tällaiselle markkintaloudelle mitään orjatyövoimataloutta.
En kannata suinkaan sellaista elintarviketuotantoa, mikä johtaa ylituotantoon, mikä myös maksetaan. En myöskään kannata elintarviketuotantoa, joka pyritään suojelemaan kilpailulta. Ei tässä mikään tuotannon alue eroa toisistaan. Ainoa sektorit, joissa yhteiskunnan tukea tarvitaan, ovat suuria investointeja vaativa teollisuus. Nykypäivänä tämäkin tarve alkaa olla hävinnyt.
On myös sellaisia tehtäviä, jotka on järkevä sälyttää yhteiskunnan hoidettavaksi kuten peruskoulutus, -terveydenhoito ja poliisitoimi. Maatalous ei mielestäni kuulu tähän ryhmään.
..kuuluu siihen ryhmään, se on tärkeämpikin kun nämä muut mainitsemasi. Mutta ei tietenkään yhteiskunnan hoidettavaksi, vaan yhteiskunnan on pidettävä siitä huolta että maatalous tuottaa elintarvikkeemme.
Maataloustuotteet on täysin kilpailulle vapaat kuten muutkin tuotteet, ja hyvin ovat kotimaisuuden pystyneet säilyttämään. Mitä nyt joskus joku vähän halpaa Brassi-lihaa ostaa.
Maailmanmarkkinahinnoilla ei missään päin maailmaa ole kuluttajille ruokaa tarjolla, ehkä kaikkien köyhimpiä kehitysmaita lukuunottamatta. Mutta heillä ei rahaa siihenkään.
Kaikki valtiot pitävät omaa maataloustuotantoaan niin tärkeänä etteivät halua sitä jättää pelkästään markkinoiden varaan.
Ymmärrän kyllä sen, että valtiot haluavat taata maatalousomavaraisuuden kriisiaikojen varalta. Nykyinen maatalousmallimme ei monessakaan kohdin tue tätä ajatusta. Meillä on vähintään viidennes sellaista maataloutta, joka ei palvele maamme omaa ruokahuoltoa tai on muuta kuin ruokahuoltoa palvelevaa tuotantoa kuten kaljanjuonnin tukeminen.
..menevän järkeen en väittänytkään,että nykyisin enää kannattaa kaivaa lapiolla ojaa kun siitä pitää maksaa niin paljon työmiehille,että kone kaivuu on jo paljon edullisempaa ja nopeampaa olen muuten tehnyt sitäkin hommaa.
Et pelkästään vastusta suomalaista maataloutta vaan myös niitä ihmisiä jotka sieltä elannon saavat on kyllä tullut selväksi sinun jutuissa.
Ei kenenkään tarvii pakolla mitään viljellä mutta on erittäin hyvä asia,että meillä säilyy oma tuotanto niinkuin kaikissa muissakin tuotteissa,jotka ei kaikki ole niin tuottavia vaan välttämättömiä.
Kun sinä kehut aina noita tuonti elintarvikkeita kuinka hyviä ne on niin mitä sinä sanot esim. Kiinalaisesta skootterista ja kohta puolin myös paperia tulee sieltä kun paperitehtaat siirtyvät sinne tuleeko paljon halvempaa paperia meille kuluttajille.
elintarvike myös. Minä en tosin sitä ole ostanut 10 vuoteen. Mutta jos sitä ohraa ei tuotettaisi Suomessa se tuotaisiin muualta Euroopasta ja tuettua ohraa sekin olisi, olisi siinä Suomenkin verorahoja mukana.
...kokoomuksen maatalouspoliittinen ajattelu sitten sinusta parempaa? Pistän tähän pätkän Pertti Hemmilän eduskuntapuheesta.
Kas näin
"Vaikka viljelijä kuinka tehostaisi tuotantoaan, tulot eivät kata edes muuttuvia kustannuksia. Tällä hetkellä viljasta saa vähemmän kuin neljäkymmentä vuotta sitten. Samaan aikaan esimerkiksi polttoöljyn hinta on nelikymmenkertaistunut. Yhden traktorin maksamiseen pitää myydä viisikymmenkertainen määrä viljaa aiempaan verrattuna. Kuten selonteosta käy ilmi, maatalouden tulokehitys on viime vuosina ollut negatiivinen.
Hallituksen vastuullisena tehtävänä on puolustaa etujamme ja neuvotella sellaiset EU:n perusperiaatteiden mukaiset sopimukset, jotka takaavat maataloustuotannon jatkumisen EU:n heikoimmillakin tuotantoalueilla. Selonteossa ei ole esitetty toimenpide-ehdotusta lähitulevaisuudessa näköpiirissä olevien perustavaa laatua olevien muutosten varalta, vaikka niiden vaikutus maatalouspolitiikkaamme saattaa olla huomattava. Nykyhallitus ei ole tähän mennessä onnistunut parantamaan Suomen asemaa EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa, vaan päinvastoin, hallitus on toimikaudellaan horjunut kaikissa tärkeissä neuvotteluissa. Vuoden 2003 kesäkuussa EU-maatalousuudistuksen kompensaatio jäi puolittaiseksi esimerkiksi kuivauskorvauksen korotuksen suhteen. Saman vuoden syksyllä epäonnistuttiin 141-ratkaisun jatkuvuuden turvaamisessa ja elintarvikeviraston saamisessa Suomeen. On myös syytä muistaa, että yhtenä ympäristötuen tarkoituksena oli kuroa umpeen suomalaisen ja eurooppalaisen viljelijän tuki- ja tuloeroa. Tämä lähtökohta on pidettävä mielessä uudistuksia tehtäessä."
Yhdenkään puolueen maatalouspoliittinen linja ei ole erityisen onnistunut. Vain muutamat asioista perillä olevat yksittäiset poliitikot käsittävät maatalouspolitiikkamme tuhoisuuden. Kepussa heitä ei ole, muissa puolueissa kylläkin.
Maatalousreformissa voitaisiin edetä lyhyin askelin. Ensimmäisenä pitäisi lopettaa ylituotannon tukeminen ja sellaisen maatalouden tukeminen, joka ei perustu ruokahuoltomme turvaamiseen. Tällä tavoin voitaisin pudottaa heti vähintään viidennes kaikesta maataloustuesta pois.
..mikä osa on ruokahuollon turvaamista ja mikä yltuotantoa. Meidän tuotantohan on suurin piirtein tasapainossa kulutuksen kanssa.
Ruoka on pellon tuotetta.
Kotieläintuotteet ovat peltokasvien jatkojalostusta.
Ylimääräinen ja kallis kotieläintuotanto pitää karsia pois.
Vientiin menee nykyään kolmannes maidontuotannostamme.
Samoin sikaa tuotetaan runsaasti liikaa.