tekstini voi olla todella sekavaa, koska en nyt oikein tiedä itsekkään mihin muotoon tämän kirjoittasin,mutta yritetään. =)
eli olen huolissani ystävästäni, jolla on 8 kuukauden ikäinen lapsi. ennen lasta hän oli ihan normaali painoinen suurin piirtein saman pituinen ja painoinen kuin minä (164/64).
raskaus aikana hänelle tuli n. 30 kiloa lisää, jotka hänellä on edelleenkin. kun näen häntä harvoin, niin tuntuu että hän on aina jotenki enempi lihonut.
olen häntä pyytänyt lenkille, uimaan ja vaikka ja mitä, mutta ei hän saa itseään niskasta kiinni.
hän on monet kerrat sanonut että "voi niitä aikoja kun oli laihempi, ja pitäisi jaksaa laihuttaa", mutta päivät hän on sisällä poikansa kanssa ja monet kerrat hän jopa sanoo että poika on yö vaatteet päällä, koko päivän.
paljoa hän ei kerro että vaunuilee päivisin, vaan kulkee linja-autolla paikasta toiseen.
mieskin hänellä on, ja muutenki elämä hyvällä pohjalla, paitsi tämä yksi asia.
en mitenkään siis yritä ilkkua lihavista ihmisistä, vaan oikeasti haluaisin auttaa rakasta ystävääni.
on hirveä jos hän esim. alkaa odottaa toista ja kiloa tulee lisää ja lisää :(.
on erittäin surullista katsottavaa, kun hänestä näkee että tämä asia painaa, ja kuin myös miehestä näkee että on jotenkin "hävettävä", vaikkakaan ei sitä ääneen sano.
eli miten ystävänä voisin auttaa, ja haluaisin myös miesten mielipiteen että mitä mieltä te olette tälläisestä asiasta?
kiitos kaikille ja hyvää kesän odotusta, sekä aurinkoa =)!
eli olen huolissani ystävästäni, jolla on 8 kuukauden ikäinen lapsi. ennen lasta hän oli ihan normaali painoinen suurin piirtein saman pituinen ja painoinen kuin minä (164/64).
raskaus aikana hänelle tuli n. 30 kiloa lisää, jotka hänellä on edelleenkin. kun näen häntä harvoin, niin tuntuu että hän on aina jotenki enempi lihonut.
olen häntä pyytänyt lenkille, uimaan ja vaikka ja mitä, mutta ei hän saa itseään niskasta kiinni.
hän on monet kerrat sanonut että "voi niitä aikoja kun oli laihempi, ja pitäisi jaksaa laihuttaa", mutta päivät hän on sisällä poikansa kanssa ja monet kerrat hän jopa sanoo että poika on yö vaatteet päällä, koko päivän.
paljoa hän ei kerro että vaunuilee päivisin, vaan kulkee linja-autolla paikasta toiseen.
mieskin hänellä on, ja muutenki elämä hyvällä pohjalla, paitsi tämä yksi asia.
en mitenkään siis yritä ilkkua lihavista ihmisistä, vaan oikeasti haluaisin auttaa rakasta ystävääni.
on hirveä jos hän esim. alkaa odottaa toista ja kiloa tulee lisää ja lisää :(.
on erittäin surullista katsottavaa, kun hänestä näkee että tämä asia painaa, ja kuin myös miehestä näkee että on jotenkin "hävettävä", vaikkakaan ei sitä ääneen sano.
eli miten ystävänä voisin auttaa, ja haluaisin myös miesten mielipiteen että mitä mieltä te olette tälläisestä asiasta?
kiitos kaikille ja hyvää kesän odotusta, sekä aurinkoa =)!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei sitä toinen ihminen voi toisen ylipainolle mitään tehdä jos hän ei itse ota itseään niskasta kiinni ja tee asialle mitään.
Se on ihan sama kun yrittäisit saada tupakoivaa ihmistä lopettamaan pahan tapansa. Kyllä moni tupakoivakin haluaisi olla tupakoimaton, mutta sekin on helpommin sanottu kuin tehty.
Eli kyllä sen sun ystäväsi pitäisi ensin itse sisäistää että haluaa pudottaa painoaan ja sen jälkeen toimittava ja vasta sitten ystävät voivat olla tukena.
Vaikea asia tuo ylipaino. Ajattelen asiaa niin että miten toivoisin itse muiden toimivan jos painoa haluaisin pudottaa. Itse asiassa laihdutstarkoituksella olenkin, on "vaan" 10 kiloa mutta urakkaa siinäkin.
Eli itsestä se on ensisijaisesti kiinni, sille ei voi mitään. Kuitenkin koita vaan sinnikkäästi pyytää ystävääsi lenkille mukaan vaunujen kanssa tai muuallekin liikkumaan jos esim vauvalle saa hoitajan vaikka uintireissun ajaksi. Kun vaan sitkeästi pyytää niin saattaa joskus tuottaa tulosta ja liikunta helpottuu kerta kerralta, ekat kerrat aina vaikeimpia.
Painostaa ei muuten kannata, itsekin kun olen mainostanut kotona laihduttavani ja kun sitten syön jotain herkkua mistä mies huomauttaa niin tulee vaan huono olo kun tietää itsekin aivan hyvin että sitä ei pitäisi syödä.
Onko sinulla tarve laihduttaa? Jos on niin menkää yhdessä painonvartijoihin, yksin vaikeampi varmasti mennä tai tarjoudu lapsenvahdiksi sillä aikaa jos sinulla ei tarvetta ryhmään. Voithan mainostaa painonvartijoita vaikka kertomalla tutun tutusta joka saanut hyviä tuloksia ryhmästä jolla myös pieni lapsi.
Ei varmasti paljon apua mutta toivottavasti jotain.
Ikävää varmasti seurata jos ystävääsi oma paino häiritsee eikä ole sinut itsensä kanssa..
Juu eli ei todellakaan sinulla tarve laihduttaa kun olit nuo mitat tuohon laittanut, sitten vaan se lapsenvahtina oleminen ohjeeksi ryhmässä käymisen aikana. Sori ;-)
äiti ei uskalla antaa poikaansa kellekkään hoitoon. hän on kerran antanut pojan äidillensä pariksi tunniksi, mutta ei sen enmpää. ei kuulemma raski.
raskauden jälkeen hän ei ole käynyt kertaakaan tuulettumassa, vaan on aivan kiinni pojassaan.
tämäkin huolestuttaa =(.
Kuulostaa, että ystäväsi voisi olla jollakin lailla masentunut. Jos kyyhöttää päivät sisällä eikä jaksa edes lastaan pukea tai ulkoiluttaa. Yritä puhua ystävällesi!
Kuulostaa hivenen viittaavan raskauden jälkeiseen masennukseen. Eli kilot eivät ole se syy, jota ehkä kannattaa lähteä "hoitamaan" ja johon keskittyä, ne ovat ehkä vain oire muusta, eli masennuksesta. Sitä jos lähtisi purkamaan, ne kilotkin varmaan karisisi siinä sivussa...
Mutta hyvä ystävä olet, ihana kun huolehdit! Jos tosiaan ystäväsi on masentunut, hän sinunlaistasi tarvitseekin enemmän kuin koskaan. (Hän ei muuten ehkä itse edes tiedosta masentuneisuuttaan. Sellaisen kanssa joskus vaan taaplaa päivästä toiseen ja siihen olotilaan tottuu ja jumittuu, eikä enää muistakaan millaista voisi olla muuten.)
puutu, minä ainakin vaan suuttuisin. Itsestä se laihdutus lähtee.
Onko mies tosiaan niin hyvä? Luulisi miehen ottavan yhteyttä johonkin neuvolaan tai jotain jos todella välittää lapsestaan ja vaimostaan.Eikö mies voi hoitaa välillä tätä lasta. Ja muutenkin ystäväsi ei tajua että tärkeintä on saada oma henkinen puoli kuntoon ei fyysinen. Luulisi sinun tajuavan mutta ei sinä hoet vain niistä liikakiloista.Sinä siis olet sitä mieltä että mitä siitä jos äiti on vähän apaattinen kunhan on laiha. Tuo on hullu ajattelutapa. Oikeastaan kannattaisi auttaa ensimmäisenä itseä menemällä mielentilatutkimuksiin. Sinähän tuolla asenteella suistat tämän perheen tilanteen ojasta allikkoon.Mies voi ottaa hatkat jos liikaa hävettää.
Huh, kun tuli hormonihyrisevää tekstiä... Luitko ollenkaan omaa juttuasi, ennen kuin lähetit sen? Eli puolivälissä sanot, että "Sinä siis olet sitä mieltä että..." ja sitten oikein näkyy tänne asti, kuinka loppujutun ajan kiihdytät itseäsi raivoon siitä, että ystävä itse asiassa ajaa ystävättärensä "perheen tilanteen ojasta allikkoon".
Onhan se tietysti niin, että olet odottava äiti, ja kilojen kertymiset raskausaikana ja niiden mahdollinen jämähtäminen kroppaasi ovat saattaneet joskus käydä mielessäsi, ja se taas selittäisi yksisilmäistä kirjoitustasi. Mutta täältä päin katsottuna ap:n juttu ei nyt sentään ollut hänelle mielentilatutkimusta vaativaa.
Tapoja, millä asioita voi hoitaa, on monia, mutta mitä pahaa on siinä, että yrittää aloittaa ongelmien ratkaisemisen jostain? Vaikea sitä on toiselle ihmiselle mennä sanomaan, että (sinua lainaten) tämä on "vähän apaattinen". Kutsu lenkille tai muuta, mitä ystävät voivat normaalistikin tehdä, sen sijaan on korrektimpi tapa yrittää saada mökkiintyvä äiti ulos happea haukkaamaan ja saamaan vähän virikkeitä elämäänsä.