Kun täällä Keskustan palstalla tehdään jatkuvasti avauksia, joissa moititaan maatalouden pilanneen päästöillään Suomen vesistöt ja jopa Itämeren, niin annetaanpa moittijoille (lienevät asiantuntijoita) tilaisuus tehdä rakentavia parannusehdotuksia päästöjen vähentämiseksi.
Tällä hetkellä Suomen maataloudessa toimitaan seuraavien pelisääntöjen mukaan, mitä lisäyksiä ja korjauksia niihin pitäisi tehdä?:
Lupamääräykset
1. Eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 56 lypsylehmää, 39 hiehoa ja 23 alle 6 kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa.
2. Toiminnassa muodostunut lietelanta on varastoitava vesitiiviissä altapäin täytettävässä lietesäiliössä ja kuivikelanta tiiviissä lantalassa. Kuivikelantajärjestelmällä olevien eläinten virtsa ja rehujen puristenesteet on johdettava vesitiiviiseen virtsasäiliöön tai lietesäiliöön.
Lietelantalan, kuivikelannan ja virtsan varastotilavuuksien on vastattava 12 kk:n laskennallista tarvetta. Tilavuuksissa on huomioitava säiliöihin johdettavat jätevedet, sadevedet sekä puristusnesteet.
Lantalan ja virtsasäilön sekä niihin liittyvien rakennelmien rakennustekniikassa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräyksissä ja -ohjeissa, Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto (MMM-RMO-C4, 10.6.1999), annettuja ohjeita.
Lietesäiliö, lantala ja virtsasäiliö on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Laitteistojen ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja.
Lannan ja virtsan varastoinnin, käsittelyn ja hyödyntämisen on tapahduttava siten, ettei lantaa tai virtsaa joudu ympäristöön eikä naapureille aiheudu kohtuutonta rasitetta.
Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan peltolevityksekseen tulee tilalla olla käytettävissä riittävä vähintään 48,3 hehtaarin peltoala. (YSL 7§, 8§, 43§, JL 6§, NaapL 17§)
3. Kotieläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden on oltava kovapintaisia, jotta kulkuväylälle kertyvä lanta voidaan poistaa. Kiinteistöllä olevat tiealueet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. (YSL 7§, 8§, 43§, JL 6§, NaapL 17§)
4. Kuolleet eläimet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Tarvittaessa erillisjärjestelyistä tulee sopia kunnan terveydensuojeluviranomaisten kanssa. (YSL 43§, 45§, JL 6§)
5. Tilalla muodostuvat jätteet on lajiteltava jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. (YSL 43§, 45§, JL 3§, 6§, 15§, JA 3a§)
6. Tilalla muodostuvat maitohuonejätevedet tulee käsitellä yhdessä päärakennuksen asumisjätevesien kanssa pienpuhdistamossa ennen johtamista omalla maalla olevaan avo-ojaan ja edelleen Ratiojaan. Eläinsuojan muut jätevedet johdetaan lietesäiliöön.
Jätevedenpuhdistuksella on jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK7) osalta vähintään 90%, kokonaisfosforin osalta vähintään 85% ja kokonaistypen osalta vähintään 40% verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.
Lietteenpoistosta, kemikaalien lisäyksestä ja muusta puhdistamon hoidosta sekä puhdistamon huollosta on huolehdittava siten, että puhdistamo toimii mahdollisimman tehokkaasti. Hoidossa ja huollossa on noudatettava laitevalmistajan ohjeita. Jätevesilietteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jonka ympäristölupa mahdollistaa ko. jätteen vastaanoton.
Tuotantoon kelpaamaton maito on johdettava liete- tai virtsasäiliöön tai imeytettävä turpeeseen ja kompostoitava. Tuotantoon kelpaamatonta maitoa ei saa johtaa puhdistamoon. (YSL 43§, 103§, JL 6§, NaapL 17§)
7. Raaka-aineet, rehut, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
Öljy- ja muiden kemikaalisäiliöiden kunto tulee tarkastuttaa vähintään 10 vuoden välein.
Säiliörehua ja sitä sisältäviä pyöröpaaleja on lisäksi varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä mahdollisesti valuva puristeneste kulkeutuu säiliöön eikä pääse maaperään.(YSL 43§, 45§, JL 6§, 19§, 20§)
8. Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. (YSL 4§, 43§)
9. Luvanhaltijan on tarkkailtava lietelantasäiliön, lantalan ja virtsasäiliön kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. (YSL 7§, 8§, 43§, 46§, JL 6§)
10. Puhdistamon toimintaa on tarkkailtava ottamalla puhdistamolle saapuvasta jätevedestä ja puhdistamolta purkuojaan johdettavasta jätevedestä kerran vuodessa näytteet, joista on määritettävä BOD7ATU-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus
11. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:
-Tiedot eläinmääristä
-Tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysajoista
-Tiedot toteutuneista lantamääristä (kokonaismäärä, lohkokohtaiset levitysmäärät)
-Lannan levityssuunnitelma
-Tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista
-Tiedot jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja sen edellyttämistä kunnossapitotoimista sekä tulokset jätevedentarkkailusta.
-Tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista
Tällä hetkellä Suomen maataloudessa toimitaan seuraavien pelisääntöjen mukaan, mitä lisäyksiä ja korjauksia niihin pitäisi tehdä?:
Lupamääräykset
1. Eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 56 lypsylehmää, 39 hiehoa ja 23 alle 6 kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa.
2. Toiminnassa muodostunut lietelanta on varastoitava vesitiiviissä altapäin täytettävässä lietesäiliössä ja kuivikelanta tiiviissä lantalassa. Kuivikelantajärjestelmällä olevien eläinten virtsa ja rehujen puristenesteet on johdettava vesitiiviiseen virtsasäiliöön tai lietesäiliöön.
Lietelantalan, kuivikelannan ja virtsan varastotilavuuksien on vastattava 12 kk:n laskennallista tarvetta. Tilavuuksissa on huomioitava säiliöihin johdettavat jätevedet, sadevedet sekä puristusnesteet.
Lantalan ja virtsasäilön sekä niihin liittyvien rakennelmien rakennustekniikassa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräyksissä ja -ohjeissa, Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto (MMM-RMO-C4, 10.6.1999), annettuja ohjeita.
Lietesäiliö, lantala ja virtsasäiliö on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Laitteistojen ja kuljetuskaluston on oltava sellaista, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja.
Lannan ja virtsan varastoinnin, käsittelyn ja hyödyntämisen on tapahduttava siten, ettei lantaa tai virtsaa joudu ympäristöön eikä naapureille aiheudu kohtuutonta rasitetta.
Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan peltolevityksekseen tulee tilalla olla käytettävissä riittävä vähintään 48,3 hehtaarin peltoala. (YSL 7§, 8§, 43§, JL 6§, NaapL 17§)
3. Kotieläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden on oltava kovapintaisia, jotta kulkuväylälle kertyvä lanta voidaan poistaa. Kiinteistöllä olevat tiealueet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. (YSL 7§, 8§, 43§, JL 6§, NaapL 17§)
4. Kuolleet eläimet on toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Tarvittaessa erillisjärjestelyistä tulee sopia kunnan terveydensuojeluviranomaisten kanssa. (YSL 43§, 45§, JL 6§)
5. Tilalla muodostuvat jätteet on lajiteltava jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. (YSL 43§, 45§, JL 3§, 6§, 15§, JA 3a§)
6. Tilalla muodostuvat maitohuonejätevedet tulee käsitellä yhdessä päärakennuksen asumisjätevesien kanssa pienpuhdistamossa ennen johtamista omalla maalla olevaan avo-ojaan ja edelleen Ratiojaan. Eläinsuojan muut jätevedet johdetaan lietesäiliöön.
Jätevedenpuhdistuksella on jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK7) osalta vähintään 90%, kokonaisfosforin osalta vähintään 85% ja kokonaistypen osalta vähintään 40% verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen.
Lietteenpoistosta, kemikaalien lisäyksestä ja muusta puhdistamon hoidosta sekä puhdistamon huollosta on huolehdittava siten, että puhdistamo toimii mahdollisimman tehokkaasti. Hoidossa ja huollossa on noudatettava laitevalmistajan ohjeita. Jätevesilietteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jonka ympäristölupa mahdollistaa ko. jätteen vastaanoton.
Tuotantoon kelpaamaton maito on johdettava liete- tai virtsasäiliöön tai imeytettävä turpeeseen ja kompostoitava. Tuotantoon kelpaamatonta maitoa ei saa johtaa puhdistamoon. (YSL 43§, 103§, JL 6§, NaapL 17§)
7. Raaka-aineet, rehut, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet on varastoitava tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveydellistä haittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle.
Öljy- ja muiden kemikaalisäiliöiden kunto tulee tarkastuttaa vähintään 10 vuoden välein.
Säiliörehua ja sitä sisältäviä pyöröpaaleja on lisäksi varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä mahdollisesti valuva puristeneste kulkeutuu säiliöön eikä pääse maaperään.(YSL 43§, 45§, JL 6§, 19§, 20§)
8. Luvanhaltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. (YSL 4§, 43§)
9. Luvanhaltijan on tarkkailtava lietelantasäiliön, lantalan ja virtsasäiliön kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. (YSL 7§, 8§, 43§, 46§, JL 6§)
10. Puhdistamon toimintaa on tarkkailtava ottamalla puhdistamolle saapuvasta jätevedestä ja puhdistamolta purkuojaan johdettavasta jätevedestä kerran vuodessa näytteet, joista on määritettävä BOD7ATU-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuus
11. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:
-Tiedot eläinmääristä
-Tiedot lannan vastaanottosopimuksista ja levitysajoista
-Tiedot toteutuneista lantamääristä (kokonaismäärä, lohkokohtaiset levitysmäärät)
-Lannan levityssuunnitelma
-Tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista
-Tiedot jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja sen edellyttämistä kunnossapitotoimista sekä tulokset jätevedentarkkailusta.
-Tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lisää ympäristötukia aluksi.
Siitä on hyvä alkaa.
Ympäristötuilla voi ostella kaikenlaista tarpeellista, traktoria ja sen sellaista.
vaan tällainen - on muuten hyvä peli:
http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=611