Hävettää!! Turhaan!!

Taas sama juttu. Varsinkin miesten kanssa. Tapaan tutun kaupungilla, juttelemme vähän aikaa niitä näitä. Tapaamisen jälkeen alan muistella, mitä oikein sanoin ja millainen olin. Sitten alkaa hävettää. Ja paljon!! Olin joko liian ujo, sanoin jotain tyhmästi, toistin ehkä samaa asiaa? En muista, jännitin niin paljon. Koko loppupäivä vituttaa ja ärsyttää, haluaisin vaan ottaa uudestaan koko tapaamisen ja tehdä toisin.
51099
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

niille. Itse asiassa oliskin kaikista paras, että viettäsin koko loppuelämäni neljän seinän sisällä, tekisin musiikkia, kävisin silloin tällöin keikoilla, kirjakaupoissa ja taidenäyttelyissä ja shoppailisin ja rakastelisin elämäni loppuun saakka miesprostituoitujen kanssa. Siinä mun nautinnot.

Äänestä

Mulla tasan sama homma. Olinpa sitten selvinpäin tai viihteellä. :)

Äänestä
  • Sama juttu. Jos olen tavannut jonkun vanhan tutun ja jutellut niin jälkeen päin hävettää. Joskus jos menen uuteen työpaikkaan niin päivän jälkeen nolottaa. Tein taas jotain tyhmästi, olin typerän näköinen, puhuin epäselvästi, jne. Olen tollo.

    Äänestä

  • eeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee kirjoitti:

    Sama juttu. Jos olen tavannut jonkun vanhan tutun ja jutellut niin jälkeen päin hävettää. Joskus jos menen uuteen työpaikkaan niin päivän jälkeen nolottaa. Tein taas jotain tyhmästi, olin typerän näköinen, puhuin epäselvästi, jne. Olen tollo.

    tee juuri noin, mutta miten paljon asia vaivaa on yksilöllistä. En minä koe ainakaan enää olevani mitenkään erityisen ujo, mutta kyllä noita sanomisiaan tulee yhä vatkattua. Ratkaisevaa on, ettei se enää estä mitään. Olen kyllä aika-ajoin tolkuttoman hajamielinen ja se johtaa mielenkiintoisiin tilanteisiin: vaihtorahat jäävät, kirjastosta lähdetään lainaamatta kirja kainalossa... olen jopa kävellyt uimahallissa naisten suihkuosastoon = miltäs se mahtaa ihmisistä vaikuttaa? Ja ehdottoman aidon tahattomasti. Noloa, kyllä vain, annan silti itselleni anteeksi, ihmettelen, mutta en jaksa piitata (paitsi sinne u-halliin en heti mennyt uudestaan). Joku raja sentään, kröhn.

    Äänestä

Kävin entisellä työpaikallani erään jutun takia...kukaan ei huomannut minua, joten jäin keskelle lattiaa sanomaan "moi". Ja se tuli kyllä niin värisevällä ja hiljaisella äänellä, ihan kuin olisin itkenyt! Hävettää...sitten en osannut edes selittää asiaa kunnolla.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tiina... kirjoitti:

Taas sama juttu. Varsinkin miesten kanssa. Tapaan tutun kaupungilla, juttelemme vähän aikaa niitä näitä. Tapaamisen jälkeen alan muistella, mitä oikein sanoin ja millainen olin. Sitten alkaa hävettää. Ja paljon!! Olin joko liian ujo, sanoin jotain tyhmästi, toistin ehkä samaa asiaa? En muista, jännitin niin paljon. Koko loppupäivä vituttaa ja ärsyttää, haluaisin vaan ottaa uudestaan koko tapaamisen ja tehdä toisin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu