Hei! Olisin kysynyt mielipidettänne seuraavaan
ongelmaan; Eli olen juuri aloittanut opiskelun
ja kärsin peloista että joku ei hyväksy minua
tällaisena kuin olen. Voin myöntää että olen
hieman ujo ja tarkkaileva enkä helposti ota
kontaktia muihin ihmisiin mutta tämä käy jo aika
raskaaksi. Olen ollut kaksi vuotta eristäytyneenä
sisätiloissa ja kärsinyt syvästä masennuksesta
(olen myös syönyt masennuslääkkeitä), ja nyt
kun olen päässyt opiskelemaan, ns. pakottanut
itseni tilanteisiin jotka tuntuvat kiusallisislta
ja uhkaavilta, ja jotenkin tuntuu niin käsittämättömän vaikealta nauttia itse opiskelusta
kun heti jos joku vaikka esim. nauraa, vedän heti johtopäätöksiä että vitsin kohteena olen minä vaikka tiedän että he nauravat vain omille jutuilleen. Olen epävarma sosiaalisten ihmisten
kanssa ja se huolestuttaa minua. Olen joskus
myös kärsinyt paniikkihäiriöstä joka on ilmennyt minun kohdallani seuraavalla tavalla;
Suunittelen aamulla meneväni kaupunkiin
vaateostoksille ja kun kiertelen liikkeitä
ja kauppoja yksikseni ja joku kulman takana
vain sattuu naurahtamaan, tulee tunne että
he nauravat minulle ja sitten hyppään ensimmäiseen bussiin ja ns. "karkaan paikalta."
Onko kellään muulla samanlaisia ongelmia?
elämäntilanteissa muuten toimin todella
edesvastuuttomasti, esim. jos minua on
kohdannut suuri pettymys, masennun ja sulkeudun
eli voisiko nämä ongelmat juurtaa siitä?
Auttakaa joku!
ongelmaan; Eli olen juuri aloittanut opiskelun
ja kärsin peloista että joku ei hyväksy minua
tällaisena kuin olen. Voin myöntää että olen
hieman ujo ja tarkkaileva enkä helposti ota
kontaktia muihin ihmisiin mutta tämä käy jo aika
raskaaksi. Olen ollut kaksi vuotta eristäytyneenä
sisätiloissa ja kärsinyt syvästä masennuksesta
(olen myös syönyt masennuslääkkeitä), ja nyt
kun olen päässyt opiskelemaan, ns. pakottanut
itseni tilanteisiin jotka tuntuvat kiusallisislta
ja uhkaavilta, ja jotenkin tuntuu niin käsittämättömän vaikealta nauttia itse opiskelusta
kun heti jos joku vaikka esim. nauraa, vedän heti johtopäätöksiä että vitsin kohteena olen minä vaikka tiedän että he nauravat vain omille jutuilleen. Olen epävarma sosiaalisten ihmisten
kanssa ja se huolestuttaa minua. Olen joskus
myös kärsinyt paniikkihäiriöstä joka on ilmennyt minun kohdallani seuraavalla tavalla;
Suunittelen aamulla meneväni kaupunkiin
vaateostoksille ja kun kiertelen liikkeitä
ja kauppoja yksikseni ja joku kulman takana
vain sattuu naurahtamaan, tulee tunne että
he nauravat minulle ja sitten hyppään ensimmäiseen bussiin ja ns. "karkaan paikalta."
Onko kellään muulla samanlaisia ongelmia?
elämäntilanteissa muuten toimin todella
edesvastuuttomasti, esim. jos minua on
kohdannut suuri pettymys, masennun ja sulkeudun
eli voisiko nämä ongelmat juurtaa siitä?
Auttakaa joku!
Vastaukset 10
Vanhimmat
kuviot.
kun on ihan pakko. Shoppailuhimo käy sietämättömäksi tai pitää päästä kirjakauppaan tai keikalle.
ihan samoja juttuja mulla :/ en kestä sitä kun ihmiset nauraa kadulla tai jos jotkut vaan hymyilee tai virnuilee niin oon ihan varma että minullehan ne nauravata että näytän tosi typerältä tms.. masentavaa.
niinpä, oikeen ärsyttää kun itseluottamus
on hävinnyt mutta nyt täytyy vaan yrittää
sitä ainoaa vaihtoehtoa; mennä väkisin
tilanteisiin ja koittaa pysyä vahvana
niin ettei heti oo luikkimassa karkuun.
Mä en anna tän pelon lannistaa mun elämääni
enkä opiskelujani
...kovin tutulta tuo mitä kerroit. Oon ihan samassa tilanteessa...Olen kylläkin aloittanut terapian ja lääkityksen, mutta ei niistä ainakaan vielä ole apua... Kun ois juuri tota vahvuutta mennä niihin tilanteisiin! Tuntuu kuin olisin pelokas kissanpentu loukussa.
Osta mp3 soitin. Musiikki, kielten opiskelu, äänikirjat auttaa pääsemään vähän eroon tilanteesta.
olet? Voisiko liittyä johonkin ikävaiheeseen?
19 olen mutta musta tuntuu että joskus taidan vaan
ylireagoida näitä juttuja kun oon yleensä
aika huono tekemään tuttavuutta ja lähestymään
mutta tänään, usko tai älä mä en jännittänyt yhtään.
Ja juttua riitti yhen toisen opiskelukaverin kanssa. this is my lucky day! =)
se siitä!
Mielenkiitoista tuo sun ongelmasi!
Kun käyt se läpi esim dianetiikka terapiassa löydät sen aiheuttajan, niin se ei koskaan palaa vaivaamaan sinua!Parasta on että et tarvii mitää lääkkeitä! Pentti