kerron Rakkaasta Marsustani Joka oli minulla.
Olen pienessä punasessa laatikossa juoma pulloni aivan leväinen purut haisevat ja kaikki näytti oudolta laatikkoni tärisi kunnes auto pysähtyi. Emänälleni soitettiin ja sanottiin että uusi omistajani on tulossa hakemaan minut. Ihmettelin mutta olin iloinen päästessäni raikkaaseen kanto laatikkoon jossa oli pehmeää lämmintä ja puhdas juomapullo. Matka oli pelottava metrossa ja junassa oli meteliä pelkäsin uutta omistajaani ja hänen ystävää, mutta rauhoitun kun päästiin sisälle. Siellä odotti koira pieni mutta se lipaisi minua säikähdin mutta en satuttanut itseäni. Minut laskettiin Isoon itsetehtyyn latikkoon jossa oli 2koppaa kun kävelin vastaani tuli iso Manteli niminen marsu hän oli pitkä karvainen mutta hän pomotteli minua mutta tulimme lopulta toimeen hyvin meistä tuli hyvät ystävät.
Parinkuukauden päästä omistajani ajatteli tehdä pennut minulle kun minulla oli mukama ollut poikaset ennen. Odottelin innolla ketä mahtoi olla tämä uros. Parin päivän päästä lähdin häkin ja kantopoksini kanssa 2vk matkalle Roomeo pojan luokse se oli ihanaa aikaa, mutta se loppui nopeaan kun piti mennä takaisin kotii. Kotona odottikin 1uusi marsu hän oli sokeri vasta 2kk ikäinen pieni ujo mutta hauska tulin toimeen hänen kanssaan mutta manteli ei tykännyt hänestä. Vatsani kasvoi ja lopulta minut laitettiin eri häkkiin jotta sain olla rauhassa. Olin onnellinen kunnes ruoka haluni loppui ja en voinut hyvin olin koko yön yrittänyt turhaan synnyttää poikasia mutta ei ne tullut. Seuraavana aamuna olin kipea aivan puhki vauvvat loikoili vatsassani kuolleena olin aivan heikko. Emäntäni itki vierelläni eikä mennyt kouluun vasta kun 10.30 kun hän tuli hän katsoi minua ja sanoi etten eläisi enään huomenna
olin peloissani ihmettelin kuinka hän sanoi niin
olinhan vasta 3vuotta. Kun emäntäni tuli ratsastuksesta hän meni ystävälleen ja tuli sitten
hakemaan minua istuin kanto laatikossa ja ihmettelin minne menimme minut otettiin laatikosta
mustan pöydän päälle ihmiset juttelivat ja yhtäkkiä emäntäni itki ja sanoi : `Ei muuta voi kun lopetaa` minulla oli raskausmyrkytys se oli vakava ja minulla ei ollut enään mahdollisuutta. Tunsin pistoksen mutta yhtäkkiä tunsin että kipu hävisi.Olin iloinen kun tunsin helpotuksen ja emäntäni rapsutteli minua korvantakaa ja silitti se oli ihanaa lopulta nukahdin.
Tämä on omistettu Jennylle joka oli minulle tarkeä Marsu jonka takia taistelin että hän pääsisi eläinlääkäriin. minulla on kauhea ikävä sinua Jenny. Jenny kuoli Tänään Noin Klo: 21.30
Voisimpa muuttaa aikaa niin tekisin kaiken toisin
Olen pienessä punasessa laatikossa juoma pulloni aivan leväinen purut haisevat ja kaikki näytti oudolta laatikkoni tärisi kunnes auto pysähtyi. Emänälleni soitettiin ja sanottiin että uusi omistajani on tulossa hakemaan minut. Ihmettelin mutta olin iloinen päästessäni raikkaaseen kanto laatikkoon jossa oli pehmeää lämmintä ja puhdas juomapullo. Matka oli pelottava metrossa ja junassa oli meteliä pelkäsin uutta omistajaani ja hänen ystävää, mutta rauhoitun kun päästiin sisälle. Siellä odotti koira pieni mutta se lipaisi minua säikähdin mutta en satuttanut itseäni. Minut laskettiin Isoon itsetehtyyn latikkoon jossa oli 2koppaa kun kävelin vastaani tuli iso Manteli niminen marsu hän oli pitkä karvainen mutta hän pomotteli minua mutta tulimme lopulta toimeen hyvin meistä tuli hyvät ystävät.
Parinkuukauden päästä omistajani ajatteli tehdä pennut minulle kun minulla oli mukama ollut poikaset ennen. Odottelin innolla ketä mahtoi olla tämä uros. Parin päivän päästä lähdin häkin ja kantopoksini kanssa 2vk matkalle Roomeo pojan luokse se oli ihanaa aikaa, mutta se loppui nopeaan kun piti mennä takaisin kotii. Kotona odottikin 1uusi marsu hän oli sokeri vasta 2kk ikäinen pieni ujo mutta hauska tulin toimeen hänen kanssaan mutta manteli ei tykännyt hänestä. Vatsani kasvoi ja lopulta minut laitettiin eri häkkiin jotta sain olla rauhassa. Olin onnellinen kunnes ruoka haluni loppui ja en voinut hyvin olin koko yön yrittänyt turhaan synnyttää poikasia mutta ei ne tullut. Seuraavana aamuna olin kipea aivan puhki vauvvat loikoili vatsassani kuolleena olin aivan heikko. Emäntäni itki vierelläni eikä mennyt kouluun vasta kun 10.30 kun hän tuli hän katsoi minua ja sanoi etten eläisi enään huomenna
olin peloissani ihmettelin kuinka hän sanoi niin
olinhan vasta 3vuotta. Kun emäntäni tuli ratsastuksesta hän meni ystävälleen ja tuli sitten
hakemaan minua istuin kanto laatikossa ja ihmettelin minne menimme minut otettiin laatikosta
mustan pöydän päälle ihmiset juttelivat ja yhtäkkiä emäntäni itki ja sanoi : `Ei muuta voi kun lopetaa` minulla oli raskausmyrkytys se oli vakava ja minulla ei ollut enään mahdollisuutta. Tunsin pistoksen mutta yhtäkkiä tunsin että kipu hävisi.Olin iloinen kun tunsin helpotuksen ja emäntäni rapsutteli minua korvantakaa ja silitti se oli ihanaa lopulta nukahdin.
Tämä on omistettu Jennylle joka oli minulle tarkeä Marsu jonka takia taistelin että hän pääsisi eläinlääkäriin. minulla on kauhea ikävä sinua Jenny. Jenny kuoli Tänään Noin Klo: 21.30
Voisimpa muuttaa aikaa niin tekisin kaiken toisin
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voi kamalaa! minnuakin alkoi vähän itkettämään kuin luin tarinaa ja huomasin kuinka rakas hamsterisi oli sinulle! ;(
siis marsu.. :I
Luulin tarinan koko kertomuksen ajan että puhut pupustasi.. :'( mutta lopussa luki marsu.. Se oli surulinen tarina.. :'( otan osaa :'/
se että Jenny oli marsu mainittiin ensimmäisessä lauseessa "kerron Rakkaasta Marsustani Joka oli minulla."
niin ja osanotot meidän perheeltä... onneksi Jenny kuitenkin vietti lopun surkeasta elämästään välittävien ihmisten luona, monella marsulla(lemmikillä) loppu on vielä surullisempi. Jenny varmaan kiittäisi sua ansku. siitä että toimit reilusti sen kannalta tilanteessa johon yksikään osapuoli ei voinut vaikuttaa.
Pakko kommentoida. Oli niin paljon virheitä: Enään=enää, voisimpa=voisinpa, ja ne YHDYSSANAT!! voe voe...=(
Välimerkitkin olisi helpottanut lukemista kummasti. Mutta kokemuksesta tiedän, että kun oman lemmikin kuolemasta kirjoittaa, ei tahdo nähdä edes oikeita kirjaimia.
Tuo on todella surullista. Kunpa se olisi elänyt kauan, eikä saanut sitä myrkytystä. Ehkäpä pentujen teettäminen on yleensä huono idea? No, mutat silti todella surullista.
Rauha Jennyn muistolle.