Mitä mieltä olette C3:sta? Olen miettinyt, josko ostaisi vm -03 1.4 moottorilla perheen kakkosautoksi. Varustetaso tuntuu hyvältä.
Mitens viat, huoltojen hinnat yms. keskikulutus 6.2l/100km, pitääköhän käytännössä paikkansa?
Mitens viat, huoltojen hinnat yms. keskikulutus 6.2l/100km, pitääköhän käytännössä paikkansa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Osta ihmeessä: C3 on ihna kätevä peli, ja tuo kone riittää kyllä kakkosautoon. Mulla oli nelisen vuotta tuommoinen, ja kulutusluvut olivat oikeasti kuuden litran pinnassa seka-ajolla. Vikoja ei 4 vuodessa ilmennyt lainkaan.
Nyt C4...
Meillä oli kolmisen vuotta C3 ja nyt ollaan myös siirrytty C4:seen.
C3:lla ajettiin kaikki perheen ajot ja hyvinhän se kulki maantielläkin. Moottorikin riittää, ellei satu olemaan yhtäaikaa loiva ylämäki, vastatuuli ja tarve lisätä nopeutta. Silloin loppuu potku, mutta muuten 1.4 on riittävä. Ajovalot voisi olla vähän paremmat (ei haitanne kakkosautossa, jos ajellaan kaupungissa?) ja täysin jäisellä tiellä ja soralla tuppaa vähän yliohjaamaan. Sivutuulelle tuollainen lyhyt ja korkea auto on myös aika herkkä.
Kulutus pysyy ihan kohtuullisena, paitsi moottoritienopeuksissa nousee vähän turhan suureksi. Johtuu varmaankin melko korkeasta korista, jossa ilmanvastusta riittää.
Vikoja oli tasan yksi, eli vilkun mekanismi vaihdettiin takuuseen.
Haluat.
Onko elämäsi nyt liian selkeistä?
Osta mieluimmin Korealainen, kuin Myammarin poikien osista tehty Ranskalainen.
Takuu 5v.
Mutta jos extreamia kaipaat, niin sitikalta sitä saat.
Taas näitä esson paarin asiantuntijasetiä...
Heh. Vai Korealainen muotoilutaidon näyte kuten kalos tai Getz, vai peräti Kia?
Aivan sama kuin tulisit suosittelemaan minulle juhlapyhän ateriaksi Atrian takkalenkkiä kuumennettuna mikroaaltouunissa pippuripihvin sijaan. Nou thanks.
Olet Elvis ihan oikeilla jäljillä! C3 on tosi tilava ja käytännöllinen auto. Alan lehdistö jostain syystä vain on yrittänyt vaieta sen kuoliaaksi sen markkinoilla olleiden neljän vuoden ajan ja puffata jotain Suomen markkinoilla marginaalista Opel Corsaa ja Ford Fiestaa.
Minä ostin oman C3:ni uutena about neljä vuotta sitten. Olin etsimässä ensimmäistä uutena ostettavaa autoa, sitä ennen olin ajellut parikymmentä vuotta enemmän tai vähemmän käytetyillä.
Nyt sattui lompsaan mahdollisuus uuden auton käsirahaan, tai sitten kolmivuotiaan satatuhatta ajetun corollan/almeran/fokuksen. Kuukausierä uuteen pikkuautoon 5 vuoden maksuajalla oli sama kuin e.m. käytettyyn 3 vuoden maksuajalla. Kun minulla tulee kilometrejä noin 10000/vuosi, ei ollut vaikea päättää ottaako uusi "pieni" vai edellisen sukupolven samankokoinen mutta mukamas isompi 100 000 km ajettu kolmivuotias. Silloinen autoni oli -94 satatuhatta ajettu Samara, jota olin pitänyt niin nätisti että useimmat kolmivuotiaat satatuhatta
ajetut corollat olivat tupakansavun raunioittamia romuja siihen verrattuina.
Seuraava valinta oli merkki. Japanialaiset jätin pois jo senkin takia että kun nyt kerran uutta päästään ostamaan, niin kai eurooppalaisetkin uutena jotain kestää. Ja sitä paitsi japanilaiset olivat silloin ja ovat nyt aika tylsän näköisiä. Minun mielestäni.
Eurooppalaisista tuolloin, keväällä -02, oli tulossa uudet mallit Polosta ja Fiestasta, mutta olin nähnyt niistä kuvia alan lehdissä ja kävin koeistumassa myynnissä olleita malleja, ja tällä perusteella totesin että ne eivät minua viehätä. Myöhemmin samana kesänä kun uudet mallit tulivat Suomeenkin, pääsin toteamaan että samaa tylsää insinöörin laskutikulla suunnittelemaa interiööriä on molemmissa tarjolla. Suoria kulmia ja halpoja tarvikeosia ilmansuuttimissa yms.
Sitä ennen kuitenkin olin käynyt koeajamassa etelä-Euroopan vaihtoehdot. Seat Ibiza oli vielä vanhaa mallia, kapea pitkä korkea ja vailla varusteita. Renault Clio ja Peugeot 206 olivat ok, mutta hieman pieniä varsinkin takapenkiltään. Kummankin auton mataluus aiheutti sen että istumamukavuus oli todella onneton niin edessä kuin takana. Perse maassa, polvet suussa. Kuin 1970-luvun Corollassa.
Sen aikuiset autolehtien vertailutestit tosin yrittivät todistella että Cliossa on takapenkillä x cm enemman polvitilaa selkänojasta selkänojaan mitattuna kuin C3:ssa, mutta testit eivät muistaneet mainita että Cliossa istutaan niin edessä kuin takanakin peppu lattiassa ja polvet suussa, kun taas C3:n perusajatus on että jokaisella paikalla istutaan kuin kotona keittiön pöydän ääressä; selkä suorana, polvet suorassa kulmassa ja kantapäät lattiassa. Niinpä C3:ssa neljä henkilöä matkustaakin mukavasti vaikka Oulusta Helsinkiin.
Itse olen 180-senttinen ja 120-kiloinen. Kerran meitä oli neljä minun kokoistani ukkelia työmatkalla Jyväskylästä Espooseen minun autollani. Ajettavuudessa ei kuormitus tuntunut muuten kuin pienen 1,4 -litraisen moottorin osalta, tietenkin, mutta ei häiritsevästi sielläkään. Ei sellaista mäkeä tullut että olisi nelosta pienemmälle tarvinnut vaihtaa. Takaisin tullessa yksi ukkeleista jäi Heinolaan, eikä sen jälkeen tarvinnut vaihtaa edes neloselle. Jarrutuksissa ja kaarreajossa ei kuormitus tuntunut mitenkään. Tämä pikkumoottori itse asiassa vääntää alakierroksilla eli kaupunkiajossa paremmin kuin C3:een myös tarjolla oleva 1,6-litrainen.
Isompi kone tarjoaa hyötyä lähinnä siinä että ajettaessa moottoritiellä ylinopeutta eli yli 120 km/h moottorista löytyy puhtia vielä reippaampaan ylinopeussakkoon. Mutta kaupunkiajossa 1,6 -litrainen on heikompivääntöinen ja varustettu suuremmalla kääntösäteellä.
Varustetaso on nykymittapuun mukaan ok, mutta siihen päästäkseni jouduin vuonna -02 ottamaan 17 tuhannen autoon 2 tuhannella varusteita. Silloin ei ollut vakiona edes ABS saati sitten ilmastointi. Sitten tuli autoveroale ja perushinta laski 15 tuhanteen, ja nykyään on vakiona kaikki mitä silloin otin lisänä. Mutta so what, sitä saa mistä maksaa. Vieläkin tästä nelivuotiaastani tarjotaan ihan näkemättä Tuulilasin hinnastojen ylärajan hintoja vaihdossa vaikka mihin.
Merkkiliikkeen huollot ovat toki kalliita, mutta huoltoväli on 20 000 km, ja kaikissa isommissa kaupungeissa löytyy citikka-harraste-yksityiskorjaamoja. Jos ajat alle 20 000 km per vuosi, riittää kun vaihdat öljyt ja raitisilmasuodattimen vuosittain. Toisin kuin useimmissa autoissa, C3:n raitisilmasuodatin on TODELLA helppo vaihtaa.
Luotettavuudesta: ainoa vika 3,5 vuoden ajalta on että tuulilasinpyyhkijöiden moottori hajosi yhtäkkiä, paloi loppuun tms. kun mittarissa oli vain 35000 km ja merkkiliike/maahantuoja/valmistaja vetäytyivät sen suojiin että takuu loppui kahteen vuoteen. Eihän siinä mitään, mutta kun se moottori maksoi asennuksineen 318 euroa. Minun mielestäni vähän liikaa korjauseuroja noihin kilometreihin.
Bensankulutus jää maantiellä alle kuuteen litraan eikä kaupungissakaan nouse yli yhdeksän katkonaisessakaan ajossa.
Eli ostappa Elvis pois C3, nyt niitä on ihan mukavasti tarjolla käytettyinä. Mutta älä ota autoa ilman ilmastointia, hinnat näyttäisivät olevan ihan samat 12900 - 13900 riippumatta varusteista tai kilometreistä...
Itsellä oli leasingilla vm-05 C3 1,4 SX Pack, ehdin ajaa sillä 13 tkm viattomia kilsoja. Silloisen työpaikkavaihdokseni takia luovuin pelistä, vana kivat muistot jäi ja jos tilanne olisi toinen, olisi tuo C3 edelleen alla sen 3 vuotta.
Plussaa: tilat, ulkonäkö, varustelu, lämpimyys, moottorin sitkeys, hiljaisuus pikkuautoksi, ketteryys, mainio kaasu/kytkinpolkimien sujuvuus kaupunkiajossakin
Miinusta: 1.4-koneen rajalliset voimavarat tiukoissa ohituksissa ja pitkissä nousuissa, jousituksen kolinat (ominaisuus, ei vika), hieman epämääräinen vaihteensiirto nopeissa vaihdoissa, sivutuuliherkkyys.
Niin kovasti tykkäsin citikasta että hommasin vuoden alussa uuden C2 VTS:n, ja tykkään edelleen, ajokilometrit ovat olleet ilometrejä! Onnea autokaupoille, ota C3 jos koko riittää tarpeisiisi!
PS. C3 on Yariksen rinnalla parhaiten jälleenmyytiarvonsa pitävä pikkuauto...