Stipendi YO-kirjoituksista???

Eli kannattaa ennen kirjoituksia vaihtaa valtionkirkkoa.

Abi kirjoitti:

Eli kannattaa ennen kirjoituksia vaihtaa valtionkirkkoa.

>>>Eli kannattaa ennen kirjoituksia vaihtaa valtionkirkkoa.

Ei asuta Helsingissä. Mistähän tuota stipendi asiaa voisi kysyä?
Läheisen sukulaisen takia yritän selvittää asiaa.

Ihan sama kirjoitti:

Ei asuta Helsingissä. Mistähän tuota stipendi asiaa voisi kysyä?
Läheisen sukulaisen takia yritän selvittää asiaa.

Seurakunnan taholta on pyritty selvittämään etukäteen stipendiin oikeutettujen ortodoksisten abiturienttien nimet ja koulut. Stipendinsaaja voi varmistaa asian kahdella tavoin: joko ottamalla yhteyttä Helsingin ortodoksisen seurakunnan virastoon (opetustoimen sihteeri) tai
ottamalla yhteyttä oman lukionsa ortodoksisen uskonnon opettajaan.

Stipendit jaetaan toukokuun lopussa Helsingissä järjestettävässä arvokkaassa tilaisuudessa, josta saajille lähetetään etukäteen kutsu. Asiaa läheltä seuranneena olen joka kevät ihmetellyt sitä seikkaa, että noin sadasta stipendiin oikeutetusta toistakymmentä ei ole paikalla vastaanottamassa rahallista tunnustusta opinnoistaan.

VeliJohannes kirjoitti:

Seurakunnan taholta on pyritty selvittämään etukäteen stipendiin oikeutettujen ortodoksisten abiturienttien nimet ja koulut. Stipendinsaaja voi varmistaa asian kahdella tavoin: joko ottamalla yhteyttä Helsingin ortodoksisen seurakunnan virastoon (opetustoimen sihteeri) tai
ottamalla yhteyttä oman lukionsa ortodoksisen uskonnon opettajaan.

Stipendit jaetaan toukokuun lopussa Helsingissä järjestettävässä arvokkaassa tilaisuudessa, josta saajille lähetetään etukäteen kutsu. Asiaa läheltä seuranneena olen joka kevät ihmetellyt sitä seikkaa, että noin sadasta stipendiin oikeutetusta toistakymmentä ei ole paikalla vastaanottamassa rahallista tunnustusta opinnoistaan.

Lue lisää

Tarkoittaako oikeutetut mm. sitä että stipendin saamisen ehtona on myös se että pitää ainakin vähän kiinnostaa kirkon asiat. Se että jos ei kiinnosta kirkon asiat selittäisi vähän miten tuo on mahdollista että raha ei kelpaa...

xyz kirjoitti:

>>>Eli kannattaa ennen kirjoituksia vaihtaa valtionkirkkoa.

Osasit taas laittaa sanat niin tahdikkaan elegantisti. Tosin kannattavinta on erota kirkosta (mikä se onkin) ja säästää kirkollisverot. Sitten vanhoilla päivillä voi liittyä ja pyyhkäistä menneet synnit kerralla katumuksen sakramentissa. Säästyy aikaa. Saa myös komiat hautajaiset yms. palvelut. Tosin jos sattuu kuolemaan liian aikaisin, suunnnitelma ei toimi. Kannattaa laskea elinikäennusteeseen reilu virhemarginaali.

Valhe on aina subjektiivinen kysymys. Tietääkseni meistä kukaan ei ole henk. koht. Jumalaa tai edes Jeesusta nähnyt, mutta tiukasti vaan väitämme heidän olevan olemassa. Enpä tosin Australiassakaan ole käynyt ja silti uskon sen olemassaoloon. Muslimeille kaikki kristityt ovat evankeliumin vääristelijöitä ja valehtelijoita eli semmosta se tuppaa olemaan, uskonto.

>>>EI kukaan muu kuin joku "asiantuntija", joka menee tällaisen sammakon suustaan kysymyksiä laatiessaan päästämään. VOI HYVÄNEN AIKA!

xyz kirjoitti:

>>>EI kukaan muu kuin joku "asiantuntija", joka menee tällaisen sammakon suustaan kysymyksiä laatiessaan päästämään. VOI HYVÄNEN AIKA!

Minulle avautui Raamatun sana!
Sehän on sitten se Ihmeellinen Neuvonantaja!!!

Näitä keskusteluja seuraa kohtalainen joukko opettajia - seuraNNEE siis ainakin. Jännää, että kukaan ei ole kommentoinut "ripin sakramenttia"!

Kertooko se siitä, että kun (oikaiskaa jos olen väärässä!!!) piispat tekevät kysymykset, niiden kritisoiminen voi saada aikaan ongelmia TAI että kritisoiminen olisi siksi joka tapauksessa jotenkin kiusallista.

Vai ollaanko täällä yleisesti vaan sitä mieltä, että ortodoksisessa kirkossa sitten olisikin "ripin sakramentti"? Onhan sellainen katolisellakin puolella ja aikamme henki on ekumenismin henki!

Papadopoulos kirjoitti:

Näitä keskusteluja seuraa kohtalainen joukko opettajia - seuraNNEE siis ainakin. Jännää, että kukaan ei ole kommentoinut "ripin sakramenttia"!

Kertooko se siitä, että kun (oikaiskaa jos olen väärässä!!!) piispat tekevät kysymykset, niiden kritisoiminen voi saada aikaan ongelmia TAI että kritisoiminen olisi siksi joka tapauksessa jotenkin kiusallista.

Vai ollaanko täällä yleisesti vaan sitä mieltä, että ortodoksisessa kirkossa sitten olisikin "ripin sakramentti"? Onhan sellainen katolisellakin puolella ja aikamme henki on ekumenismin henki!

Lue lisää

kuka tekee kysymykset, mutta luulisin niiden olevan ylioppilaslautakunnan käsialaa. Ortodoksisen ja luterilaisen uskonnon sekä ET:n kysymykset ainakin ennen olivat aina varsin samanlaisia.

Ripin sakramentti lienee peräisin ei-ortodoksilta ortodoksisten kysymysten tekijältä. Minun kouluaikana puhuttiin mysteerioista vai muistanko väärin? Olennaista ei ole synneistä kertominen vaan pyrkiminen parannukseen, vai muistanko koko "ripin sakramentin" väärin?

XV_yritys kirjoitti:

kuka tekee kysymykset, mutta luulisin niiden olevan ylioppilaslautakunnan käsialaa. Ortodoksisen ja luterilaisen uskonnon sekä ET:n kysymykset ainakin ennen olivat aina varsin samanlaisia.

Ripin sakramentti lienee peräisin ei-ortodoksilta ortodoksisten kysymysten tekijältä. Minun kouluaikana puhuttiin mysteerioista vai muistanko väärin? Olennaista ei ole synneistä kertominen vaan pyrkiminen parannukseen, vai muistanko koko "ripin sakramentin" väärin?

Lue lisää

Kertokaapas, opettajat, onko todella niin, että ei-ortodoksit tekevät ortodoksisia kysymyksiä yo-kokeisiin??

Papadopoulos kirjoitti:

Kertokaapas, opettajat, onko todella niin, että ei-ortodoksit tekevät ortodoksisia kysymyksiä yo-kokeisiin??

Kysymykset tekee Helsingin metropoliitta Ambrosius itsenäisesti. Jolla ei siis ole kokemusta koulumaailmasta. Itselleni tuli mieleen, että kyseisessä kysymyksessä monet oppilaat olivat sotkeneet sen ehtoollisen sakramenttiin. Liekö oli kompakysymys, jossa vain todella tietävä selviää?

Orto kirjoitti:

Kysymykset tekee Helsingin metropoliitta Ambrosius itsenäisesti. Jolla ei siis ole kokemusta koulumaailmasta. Itselleni tuli mieleen, että kyseisessä kysymyksessä monet oppilaat olivat sotkeneet sen ehtoollisen sakramenttiin. Liekö oli kompakysymys, jossa vain todella tietävä selviää?

Lue lisää

"Liekö oli kompakysymys, jossa vain todella tietävä selviää?"

Ortodoksin ei tarvitse tuntea luterilaista/läntistä terminologiaa sellaisissa asioissa, joita meillä ei ole. Oli järkyttävää kuulla tuttujen lapsilta, että tällaista soopaa oli vastattavana - ihan siis riippumatta siitä, kenen tekemistä kysymyksistä on ollut kyse. Ortodoksisessa uskossa/traditiossa on (osaavalle) niin paljon sisältöä, että sitä ei ole tarvis sotkea ulkopuolisilla asioilla.

Höpinä "ripin sakramentista" on samaa luokkaa kuin väittää, että papilla on liturgiassa "alba" (=alusstikari), "stola" (=epitrakili) ja "messukasukka" (=feloni) sekä "manipulo" (=hihat). Melkein kuulostaa järkevältä, vaan on pelkkää silkkoa sisältä!

Papadopoulos kirjoitti:

"Liekö oli kompakysymys, jossa vain todella tietävä selviää?"

Ortodoksin ei tarvitse tuntea luterilaista/läntistä terminologiaa sellaisissa asioissa, joita meillä ei ole. Oli järkyttävää kuulla tuttujen lapsilta, että tällaista soopaa oli vastattavana - ihan siis riippumatta siitä, kenen tekemistä kysymyksistä on ollut kyse. Ortodoksisessa uskossa/traditiossa on (osaavalle) niin paljon sisältöä, että sitä ei ole tarvis sotkea ulkopuolisilla asioilla.

Höpinä "ripin sakramentista" on samaa luokkaa kuin väittää, että papilla on liturgiassa "alba" (=alusstikari), "stola" (=epitrakili) ja "messukasukka" (=feloni) sekä "manipulo" (=hihat). Melkein kuulostaa järkevältä, vaan on pelkkää silkkoa sisältä!

Lue lisää

käytössä oleva sana ainakin sellaisissa yhdyssanoissa kuin rippi-isä ja rippilapsi. Varmasti myös käsite ripittäytyminen on kaikille tuttu.

Ortodokseista ei varmasti kukaan sotke rippiä ja ehtoollista, mutta luterilaisissa ympyröissä se on aivan mahdollista, koska luterilainen rippikoulu ei pääty ripittäytymiseen vaan konfirmaatioon ja nuorten (yleensä) ensimmäiseen ehtoolliseen.

Yx ortodoksi kirjoitti:

käytössä oleva sana ainakin sellaisissa yhdyssanoissa kuin rippi-isä ja rippilapsi. Varmasti myös käsite ripittäytyminen on kaikille tuttu.

Ortodokseista ei varmasti kukaan sotke rippiä ja ehtoollista, mutta luterilaisissa ympyröissä se on aivan mahdollista, koska luterilainen rippikoulu ei pääty ripittäytymiseen vaan konfirmaatioon ja nuorten (yleensä) ensimmäiseen ehtoolliseen.

Lue lisää

... nyt on kyse "ripin sakramentista". Missä (tuoreessa lähteessä, koulukirjassa jne) lukee, että kirkossa olisi tällainen? Ortodoksisessa kirkossa EI OLE RIPIN SAKRAMENTTIA! (ihan yhtä vähän kuin "pääsiäisyön messua", jollaista eräs (ort) kirkkoherra eräässä paikallislehdessä kovasti takavuosina mainosti!).

Tässä mennään kokonaan harhaan: ympätään (tietämättömyyksissäkö??) meille sellaista terminologiaa(kin), joka ei meille kuulu. Minusta tämä on varoittava esimerkki ja erittäin huolestuttava signaali.

Yx ortodoksi kirjoitti:

käytössä oleva sana ainakin sellaisissa yhdyssanoissa kuin rippi-isä ja rippilapsi. Varmasti myös käsite ripittäytyminen on kaikille tuttu.

Ortodokseista ei varmasti kukaan sotke rippiä ja ehtoollista, mutta luterilaisissa ympyröissä se on aivan mahdollista, koska luterilainen rippikoulu ei pääty ripittäytymiseen vaan konfirmaatioon ja nuorten (yleensä) ensimmäiseen ehtoolliseen.

Lue lisää

Valitettavasti tilanne erinäisistä syistä johtuen ihan oikeasti on se että meidän omat ortodoksiset opiskelijamme sotkevat näitä termejä. Yksi syy on se että, monet kunnat eivät ole halukkaita esim. hankkimaan ortodoksiseen uskontoon pätevää opettajaa tai järjestämään kaikkia lakisääteisiä tunteja.

Nämä mainitsemasi stipendit ovat eri kategoriaa kuin Helsingin seurakunnan myöntämät. Nämä toiset stipendit myöntää Suomen ortodoksinen kirkollishallitus ja niitä on vain kaksi-kolme vuosittain. Myöntämisperusteena ovat hyvät vastaukset nimenomaan ortodoksisen uskonnon ylioppilaskokeessa.

Mielestäni ortodokseilla on yhtälainen oikeus vastata yo-kokeessa oman uskontonsa kysymyksiin kuin valtauskontoa harjoittavilla. Minkäs teet jos ortodokseja on Suomessa niin vähän?! Menee sitä rahaa huonompiinkin tarkoituksiin.

Orto kirjoitti:

Mielestäni ortodokseilla on yhtälainen oikeus vastata yo-kokeessa oman uskontonsa kysymyksiin kuin valtauskontoa harjoittavilla. Minkäs teet jos ortodokseja on Suomessa niin vähän?! Menee sitä rahaa huonompiinkin tarkoituksiin.

Lue lisää

"Mielestäni ortodokseilla on yhtälainen oikeus vastata yo-kokeessa oman uskontonsa kysymyksiin kuin valtauskontoa harjoittavilla"

Kaikki rekisteröityneet uskontokunnat voivat vaatia uskonnonopetusta lukioon, joten tasapuolisesti pitäisi olla mahdollisuus kirjoittaa kymmenen eri uskontoa. Tämä on kallista, turhaa ja erittäin työlästä.

Suhteellinen arvostelu tarkoittaa sitä, että 5 % kokeista pitäisi hylätä. Pienessä ryhmässä sattuma vaikuttaa paljon, mutta 38. ja 39. paras ortodoksisen uskonnon osaajan pitää saada hylätty arvosana yo-kokeesta. Noin 700 parasta äidinkielen kokeessa saa siitä ällän, mutta kolmanneksi parhaalle ortodoksisessa uskonnossa pitäisi antaa e. Miten heidän osaamista oikeasti voidaan verrata?

Yo-kirjoituksia ei pidetä pelkästään kirjoittamisen ilosta. Varsin harvaan jatkokoulutuspaikkaan saa ortodoksisesta uskonnosta lisäpisteitä, joten yhtä mielekkäämpää on jatkokoulutuspaikkojen järjestää sisäänpääsykokeet kuin ottaa opiskelijat yo-kokeiden pohjalta.

Tasa-arvossa ei ole tärkeätä pikkuasioista kiinnipitäminen vaan suuret linjaukset. Minusta on oikein, että monessa koulussa islamilaisilla on oma rukouspaikka, vaikka vastaava ei ole ortodokseilla eikä luterilaisilla (jotka eivät kuitenkaan keskellä koulupäivää käy rukoilemassa).


"Minkäs teet jos ortodokseja on Suomessa niin vähän?!"
Ortodoksiseen uskontoon saataisiin paljon enemmän vastauksia, jos kysymykset olisi venäjäksi ja niihin saisi vastata äidinkielellä.


"Menee sitä rahaa huonompiinkin tarkoituksiin."

Niin meneekin. Pienissä suhteellinen ryhmissä arvostelu ei ole oikeudenmukaista. Eikö sinua masentaisi, jos olisit saanut kaikista kursseista vähintään 8, mutta saisit yo-kirjoituksessa a:n tai i:n. Moni ortodoksiabi saisi paremman arvosanan luterilaisesta uskonnosta kuin ortodoksisesta uskonnosta.

XV_yritys kirjoitti:

"Mielestäni ortodokseilla on yhtälainen oikeus vastata yo-kokeessa oman uskontonsa kysymyksiin kuin valtauskontoa harjoittavilla"

Kaikki rekisteröityneet uskontokunnat voivat vaatia uskonnonopetusta lukioon, joten tasapuolisesti pitäisi olla mahdollisuus kirjoittaa kymmenen eri uskontoa. Tämä on kallista, turhaa ja erittäin työlästä.

Suhteellinen arvostelu tarkoittaa sitä, että 5 % kokeista pitäisi hylätä. Pienessä ryhmässä sattuma vaikuttaa paljon, mutta 38. ja 39. paras ortodoksisen uskonnon osaajan pitää saada hylätty arvosana yo-kokeesta. Noin 700 parasta äidinkielen kokeessa saa siitä ällän, mutta kolmanneksi parhaalle ortodoksisessa uskonnossa pitäisi antaa e. Miten heidän osaamista oikeasti voidaan verrata?

Yo-kirjoituksia ei pidetä pelkästään kirjoittamisen ilosta. Varsin harvaan jatkokoulutuspaikkaan saa ortodoksisesta uskonnosta lisäpisteitä, joten yhtä mielekkäämpää on jatkokoulutuspaikkojen järjestää sisäänpääsykokeet kuin ottaa opiskelijat yo-kokeiden pohjalta.

Tasa-arvossa ei ole tärkeätä pikkuasioista kiinnipitäminen vaan suuret linjaukset. Minusta on oikein, että monessa koulussa islamilaisilla on oma rukouspaikka, vaikka vastaava ei ole ortodokseilla eikä luterilaisilla (jotka eivät kuitenkaan keskellä koulupäivää käy rukoilemassa).


"Minkäs teet jos ortodokseja on Suomessa niin vähän?!"
Ortodoksiseen uskontoon saataisiin paljon enemmän vastauksia, jos kysymykset olisi venäjäksi ja niihin saisi vastata äidinkielellä.


"Menee sitä rahaa huonompiinkin tarkoituksiin."

Niin meneekin. Pienissä suhteellinen ryhmissä arvostelu ei ole oikeudenmukaista. Eikö sinua masentaisi, jos olisit saanut kaikista kursseista vähintään 8, mutta saisit yo-kirjoituksessa a:n tai i:n. Moni ortodoksiabi saisi paremman arvosanan luterilaisesta uskonnosta kuin ortodoksisesta uskonnosta.

Lue lisää

Asiaa seuranneena tiedän, että ort. uskonnon yo-kokeessa tulee niitä huonoja vastauksia ja siten huonoja tuloksia ihan ilman suhteellista laskutapaakin. Itse sain ansaitsemani arvosanan, joka oli kiitettävä. Kyse ei ole nyt kaikista rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista vaan toisesta valtionkirkosta. Suomen lukion voi suorittaa Suomen virallisilla kielillä suomella ja ruotsilla. Ei lukioon voi mennä jos ei näitä kieliä hallitse. Siellä kun pitää suorittaa muitakin kuin uskonnon kokeita.

Orto kirjoitti:

Asiaa seuranneena tiedän, että ort. uskonnon yo-kokeessa tulee niitä huonoja vastauksia ja siten huonoja tuloksia ihan ilman suhteellista laskutapaakin. Itse sain ansaitsemani arvosanan, joka oli kiitettävä. Kyse ei ole nyt kaikista rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista vaan toisesta valtionkirkosta. Suomen lukion voi suorittaa Suomen virallisilla kielillä suomella ja ruotsilla. Ei lukioon voi mennä jos ei näitä kieliä hallitse. Siellä kun pitää suorittaa muitakin kuin uskonnon kokeita.

Lue lisää

kysymykset ovat säännöllisesti olleet huomattavasti vaikeammat kuin luterilaiset kysymykset. Kysymykset pitäisi olla pääsääntöisesti samat molemmille ryhmille tähän malliin:
1) Ortodoksisen/luterilaisen kirkon käsitys avioliitosta.
2) Idän ja lännen kirkkkojen eron (v 1054) syyt
3) Kristinuskon tulo Suomeen
4) Evankeliumien synty
5) Vertaa islamin ja kristinuskon Jumala-käsitystä
6) Uskonnonvapaus Suomessa

ja seitsemäs jokerikysymys olisi eri kummallekin ryhmälle ja siinä tentattaisiin kummankin kirkon spesiaalitietoa.

Orto kirjoitti:

Asiaa seuranneena tiedän, että ort. uskonnon yo-kokeessa tulee niitä huonoja vastauksia ja siten huonoja tuloksia ihan ilman suhteellista laskutapaakin. Itse sain ansaitsemani arvosanan, joka oli kiitettävä. Kyse ei ole nyt kaikista rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista vaan toisesta valtionkirkosta. Suomen lukion voi suorittaa Suomen virallisilla kielillä suomella ja ruotsilla. Ei lukioon voi mennä jos ei näitä kieliä hallitse. Siellä kun pitää suorittaa muitakin kuin uskonnon kokeita.

Lue lisää

Ainereaalin vuoksi nykyään kokelaat valitsevat _etukäteen_ aineet jotka kirjoittavat. Aikaisemmin kokelaat valitsivat ainoasta katsomusaineen, mutta vasta kokeessa päättivät mistä reaaliaineesta vastaavat. Aikaisemman järjestelmän aikana oli yleistä, että kokelas, joka sai vastattua seitsemään kysymykseen etsi kolme (tai yhden riippuen koevuodesta) kysymystä, josta luuli tietävänsä jotain ja vastasi niihin. Kaikkiin reaaliaineisiin saatiin tällä tavalla riittävän paljon huonoja vastauksia.

Yx ortodoksi melkein ehdotti, että kaikilla kristityillä olisi yhteinen yo-koe, jossa voisi olla eri uskontokunnilla omat jokerit. Tähän suuntaan koetta pitäisi kehittää. Ihanteena olisi tietysti koe, jossa olisi kaikille katsomusaineille yhteiset kysymykset, mutta arvostelussa painotettaisiin kurssien sisältöä. Riittävän suuri osanottajien määrä on edellytys suhteellisen arvioinnin mielekkyydelle.



"Kyse ei ole nyt kaikista rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista vaan toisesta valtionkirkosta."

Kyse on uskonnonvapaudesta eikä jääräpäisestä omanedun tavoittelusta. Minusta on ortodoksisten opiskelijoiden etu tärkeämpi kuin ortodoksisen kirkon (lyhytaikainen) etu.


Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki uskonnot tulisi poistaa kouluista

XV_yritys kirjoitti:

Ainereaalin vuoksi nykyään kokelaat valitsevat _etukäteen_ aineet jotka kirjoittavat. Aikaisemmin kokelaat valitsivat ainoasta katsomusaineen, mutta vasta kokeessa päättivät mistä reaaliaineesta vastaavat. Aikaisemman järjestelmän aikana oli yleistä, että kokelas, joka sai vastattua seitsemään kysymykseen etsi kolme (tai yhden riippuen koevuodesta) kysymystä, josta luuli tietävänsä jotain ja vastasi niihin. Kaikkiin reaaliaineisiin saatiin tällä tavalla riittävän paljon huonoja vastauksia.

Yx ortodoksi melkein ehdotti, että kaikilla kristityillä olisi yhteinen yo-koe, jossa voisi olla eri uskontokunnilla omat jokerit. Tähän suuntaan koetta pitäisi kehittää. Ihanteena olisi tietysti koe, jossa olisi kaikille katsomusaineille yhteiset kysymykset, mutta arvostelussa painotettaisiin kurssien sisältöä. Riittävän suuri osanottajien määrä on edellytys suhteellisen arvioinnin mielekkyydelle.



"Kyse ei ole nyt kaikista rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista vaan toisesta valtionkirkosta."

Kyse on uskonnonvapaudesta eikä jääräpäisestä omanedun tavoittelusta. Minusta on ortodoksisten opiskelijoiden etu tärkeämpi kuin ortodoksisen kirkon (lyhytaikainen) etu.


Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kaikki uskonnot tulisi poistaa kouluista

Lue lisää

on aina tämä >>>Kyse on uskonnonvapaudesta >>>.

Sillä verukkeella esim. ns. vapaa-ajattelijat ajavat uskonnonopetuksen poistamista - kun pitää taata kaikille uskonnonvapaus. Mutta esim. juuri vapaa-ajattelijoiden taholta tämä tarkoittaa sitä, että kun he eivät tunnusta mitään uskoa niin kukaan muukaan ei saa tunnustaa yhtään mitään uskoa. "SE" olisi sitä "oikeaa" uskonnonvapautta heidän mielestään. Ei se, että kukin saa uskoa mihin haluaa.

minua ihmetyttää kirjoitti:

on aina tämä >>>Kyse on uskonnonvapaudesta >>>.

Sillä verukkeella esim. ns. vapaa-ajattelijat ajavat uskonnonopetuksen poistamista - kun pitää taata kaikille uskonnonvapaus. Mutta esim. juuri vapaa-ajattelijoiden taholta tämä tarkoittaa sitä, että kun he eivät tunnusta mitään uskoa niin kukaan muukaan ei saa tunnustaa yhtään mitään uskoa. "SE" olisi sitä "oikeaa" uskonnonvapautta heidän mielestään. Ei se, että kukin saa uskoa mihin haluaa.

Lue lisää

Ateisti ajattelee, että kun hänen mielestään mitään jumalia ei ole, niin uskonnonvapauskaan ei voi tarkoittaa vapautta valitsemansa uskonnon harjoittamiseen, vaan totaalista vapautta uskonnoista.

Yhdestä asiasta olen hellarien kanssa samaa mieltä: Taivaan valtakuntaan pitää haluta. Kukaan ei avaa Valtakunnan portteja, ellet ole edes tullut ovelle kolkuttamaan.

Ortodoksikirkoissa ovat ikonostaasin kaikki ovet olleet auki koko viikon. Kuvaannollisesti meille on annettu välähdys siitä minne olemme matkalla.

Ateistit saavuttavat maailmassa nännäisesti "iloisemman" elämän, mutta he menettävät ruumiin kuoleman jälkeisen tulevaisuuden.

minua ihmetyttää kirjoitti:

on aina tämä >>>Kyse on uskonnonvapaudesta >>>.

Sillä verukkeella esim. ns. vapaa-ajattelijat ajavat uskonnonopetuksen poistamista - kun pitää taata kaikille uskonnonvapaus. Mutta esim. juuri vapaa-ajattelijoiden taholta tämä tarkoittaa sitä, että kun he eivät tunnusta mitään uskoa niin kukaan muukaan ei saa tunnustaa yhtään mitään uskoa. "SE" olisi sitä "oikeaa" uskonnonvapautta heidän mielestään. Ei se, että kukin saa uskoa mihin haluaa.

Lue lisää

on kyse paljon muustakin kuin saavutettujen etujen säilyttämisestä. Minusta uskonnonvapaus edellyttää kaikkien uskontojen – niin suurten kuin pienten – tasavertaista kohtelua, joten jos oikeus annetaan luterilaisille, se pitää antaa myös ortodokseille ja ... jehovantodistajille. Tällöin jokainen oikeus tulee erittäin kalliiksi ja se raha on aina pois jostain. Kuntien taloutta rasittaa erityisesti koululaitos ja sosiaalitoimi. Vanhusten lisääntyessä ja koululaisten vähentyessä, kunnat joutuvat väkisin siirtämään resursseja koulutuksesta vanhustenhoitoon. Minusta uskonnollinen kasvatus sopii kodille paremmin kuin esimerkiksi pitkäaikaissairaanhoito.

Uskonnon opetus paitsi maksaa myös vie opiskelijoilta aikaa. Haluaisin uskonnon pois kouluista ja ruotsin vapaaehtoiseksi aineeksi ja täten vapautuvan ajan venäjän ja muiden "pienten" kielien sekä luonnontieteiden opetukseen. Uskonnollinen kasvatus on vanhempien, kummien ja kirkon velvollisuus.

XV_yritys kirjoitti:

on kyse paljon muustakin kuin saavutettujen etujen säilyttämisestä. Minusta uskonnonvapaus edellyttää kaikkien uskontojen – niin suurten kuin pienten – tasavertaista kohtelua, joten jos oikeus annetaan luterilaisille, se pitää antaa myös ortodokseille ja ... jehovantodistajille. Tällöin jokainen oikeus tulee erittäin kalliiksi ja se raha on aina pois jostain. Kuntien taloutta rasittaa erityisesti koululaitos ja sosiaalitoimi. Vanhusten lisääntyessä ja koululaisten vähentyessä, kunnat joutuvat väkisin siirtämään resursseja koulutuksesta vanhustenhoitoon. Minusta uskonnollinen kasvatus sopii kodille paremmin kuin esimerkiksi pitkäaikaissairaanhoito.

Uskonnon opetus paitsi maksaa myös vie opiskelijoilta aikaa. Haluaisin uskonnon pois kouluista ja ruotsin vapaaehtoiseksi aineeksi ja täten vapautuvan ajan venäjän ja muiden "pienten" kielien sekä luonnontieteiden opetukseen. Uskonnollinen kasvatus on vanhempien, kummien ja kirkon velvollisuus.

Lue lisää

Minä olen aina ihmetellyt, miksi kaikilla on selkeä käsitys siitä, miten ja millä ehdoin uskontoa pitäisi opettaa. Todellisuudessa useimmilla näistä arvostelijoista ei ole tuon taivaallista käsitystä siitä, mitä uskonnonopetus todellisuudessa on, vaan kokemus perustuu lähinnä omiin kouluaikoihin ja mutu-tietoon.

Nyt sattuu olemaan sillä lailla, että Suomessa on uunituore USKONNONVAPAUSLAKI. Sen hengessä muokattiin myös uskonnonopetusta koskevat koululainsäädännön pykälät uudestaan. Toisin sanoen, näistä asioista on tarpeetonta esittää vanhoja mielipiteitä uusina nyt kun eduskunta on samat asiat vastikään käsitellyt. Lisättäköön vielä, että näiden lakien vahvistamista edelsi erittäin perinpohjainen lainvalmistelu, jossa kuunneltiin sekä kirkkojen edustajia että vapaa-ajattelijoita.

Uskonnonvapauslain henki on OIKEUS POSITIIVISEEN USKONNONVAPAUTEEN, ts. lupa harjoittaa omaa uskontoa ilman painostusta. Koulussa tämä merkitsee oikeutta OMAN USKONNON opetukseen. Tämän periaatteen sivuuttaminen on lainvastaista.

VeliJohannes kirjoitti:

Minä olen aina ihmetellyt, miksi kaikilla on selkeä käsitys siitä, miten ja millä ehdoin uskontoa pitäisi opettaa. Todellisuudessa useimmilla näistä arvostelijoista ei ole tuon taivaallista käsitystä siitä, mitä uskonnonopetus todellisuudessa on, vaan kokemus perustuu lähinnä omiin kouluaikoihin ja mutu-tietoon.

Nyt sattuu olemaan sillä lailla, että Suomessa on uunituore USKONNONVAPAUSLAKI. Sen hengessä muokattiin myös uskonnonopetusta koskevat koululainsäädännön pykälät uudestaan. Toisin sanoen, näistä asioista on tarpeetonta esittää vanhoja mielipiteitä uusina nyt kun eduskunta on samat asiat vastikään käsitellyt. Lisättäköön vielä, että näiden lakien vahvistamista edelsi erittäin perinpohjainen lainvalmistelu, jossa kuunneltiin sekä kirkkojen edustajia että vapaa-ajattelijoita.

Uskonnonvapauslain henki on OIKEUS POSITIIVISEEN USKONNONVAPAUTEEN, ts. lupa harjoittaa omaa uskontoa ilman painostusta. Koulussa tämä merkitsee oikeutta OMAN USKONNON opetukseen. Tämän periaatteen sivuuttaminen on lainvastaista.

Lue lisää

"Uskonnonvapauslain henki on OIKEUS POSITIIVISEEN USKONNONVAPAUTEEN, ts. lupa harjoittaa omaa uskontoa ilman painostusta. Koulussa tämä merkitsee oikeutta OMAN USKONNON opetukseen."

Uskonnon opetus ja uskonnon harjoittaminen on kaksi aivan eri asiaa. Ortodoksisilla opiskelijoilla, jos heitä on vähintään kolme saman koulutuksen järjestäjän alueella, on oikeus oman uskonnon OPETUKSEEN, mutta heillä on aina oikeus oman uskonnon HARJOITTAMISEEN (esimerkiksi islamilaisilla oikeus päivittäiseen rukoushetkiinsä). Uskonnonopetus ei ole enää tunnustuksellista, joten periaatteessa jokainen opettaja, jolla vähintään cumu kyseisestä uskonnosta, on pätevä opettamaan sitä.



"Minä olen aina ihmetellyt, miksi kaikilla on selkeä käsitys siitä, miten ja millä ehdoin uskontoa pitäisi opettaa."

Eikö opetuksesta päättäminen olekaan kaikkien valitseman eduskunnan tehtävä? – Tällaisista asioista ihmisillä pitääkin olla selkeä käsitys.


"Todellisuudessa useimmilla näistä arvostelijoista ei ole tuon taivaallista käsitystä siitä, mitä uskonnonopetus todellisuudessa on, vaan kokemus perustuu lähinnä omiin kouluaikoihin."

Onko uskonnonopetus jotain muutakin kuin sitä uskonnonopetusta, jota saimme kouluissa. Internetin, videoiden tai muiden teknisten vempaimien tuleminen opetukseen ei muuta opetuksen sisältöä. Käsittääkseni minun aikana uskonnon opetuksen tarkoitus oli opettaa ortodoksisen uskonnon perusteet, kirkon historia ja kasvattaa oppilaista aktiivisia seurakuntalaisia. Mitä ratkaisevaa uutta on opetuksessa.


"... näistä asioista on tarpeetonta esittää vanhoja mielipiteitä uusina nyt kun eduskunta on samat asiat vastikään käsitellyt."

Suomessa on kymmeniä kuntia, joiden verotulot eivät kata edes lakisääteisten palvelujen tuottamisesta aiheutuneita kuluja. Tulevaisuudessa koululaitoksesta on valitettavasti säästettävä. Se tarkoittaa suurempia kouluja, suurempia opetusryhmiä ja valinnaisuuden karsimista. Kielten opetus kärsii pakkoruotsista ja katsomusaineet pienistä ryhmistä. Uuden lain mukaan uskontokuntiin kuulumattomat laitetaan oletusarvoisesti ET:hen (eikä enemmistöuskontoon), joten ET-ryhmien määrä tulee kasvamaan. Ei tarvitse olla erikoinen ennustajaeukko, jos veikkaa kuntien kokoavan ortodoksilapset yhä useammin suuriin ryhmiin. Lapset joutuvat valitsemaan oman uskonnon ja hyppytunnit tai enemmistöuskonnon ja aikaisemman kotiin pääsemisen. Tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja.

Näitä päätöksiä ei tehdä nyt eikä välttämättä viidenkään vuoden sisällä, mutta joskus ne on pakko tehdä.

XV_yritys kirjoitti:

"Uskonnonvapauslain henki on OIKEUS POSITIIVISEEN USKONNONVAPAUTEEN, ts. lupa harjoittaa omaa uskontoa ilman painostusta. Koulussa tämä merkitsee oikeutta OMAN USKONNON opetukseen."

Uskonnon opetus ja uskonnon harjoittaminen on kaksi aivan eri asiaa. Ortodoksisilla opiskelijoilla, jos heitä on vähintään kolme saman koulutuksen järjestäjän alueella, on oikeus oman uskonnon OPETUKSEEN, mutta heillä on aina oikeus oman uskonnon HARJOITTAMISEEN (esimerkiksi islamilaisilla oikeus päivittäiseen rukoushetkiinsä). Uskonnonopetus ei ole enää tunnustuksellista, joten periaatteessa jokainen opettaja, jolla vähintään cumu kyseisestä uskonnosta, on pätevä opettamaan sitä.



"Minä olen aina ihmetellyt, miksi kaikilla on selkeä käsitys siitä, miten ja millä ehdoin uskontoa pitäisi opettaa."

Eikö opetuksesta päättäminen olekaan kaikkien valitseman eduskunnan tehtävä? – Tällaisista asioista ihmisillä pitääkin olla selkeä käsitys.


"Todellisuudessa useimmilla näistä arvostelijoista ei ole tuon taivaallista käsitystä siitä, mitä uskonnonopetus todellisuudessa on, vaan kokemus perustuu lähinnä omiin kouluaikoihin."

Onko uskonnonopetus jotain muutakin kuin sitä uskonnonopetusta, jota saimme kouluissa. Internetin, videoiden tai muiden teknisten vempaimien tuleminen opetukseen ei muuta opetuksen sisältöä. Käsittääkseni minun aikana uskonnon opetuksen tarkoitus oli opettaa ortodoksisen uskonnon perusteet, kirkon historia ja kasvattaa oppilaista aktiivisia seurakuntalaisia. Mitä ratkaisevaa uutta on opetuksessa.


"... näistä asioista on tarpeetonta esittää vanhoja mielipiteitä uusina nyt kun eduskunta on samat asiat vastikään käsitellyt."

Suomessa on kymmeniä kuntia, joiden verotulot eivät kata edes lakisääteisten palvelujen tuottamisesta aiheutuneita kuluja. Tulevaisuudessa koululaitoksesta on valitettavasti säästettävä. Se tarkoittaa suurempia kouluja, suurempia opetusryhmiä ja valinnaisuuden karsimista. Kielten opetus kärsii pakkoruotsista ja katsomusaineet pienistä ryhmistä. Uuden lain mukaan uskontokuntiin kuulumattomat laitetaan oletusarvoisesti ET:hen (eikä enemmistöuskontoon), joten ET-ryhmien määrä tulee kasvamaan. Ei tarvitse olla erikoinen ennustajaeukko, jos veikkaa kuntien kokoavan ortodoksilapset yhä useammin suuriin ryhmiin. Lapset joutuvat valitsemaan oman uskonnon ja hyppytunnit tai enemmistöuskonnon ja aikaisemman kotiin pääsemisen. Tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja.

Näitä päätöksiä ei tehdä nyt eikä välttämättä viidenkään vuoden sisällä, mutta joskus ne on pakko tehdä.

Lue lisää

Ihmettelen suuresti miksi vähemmistöuskontoon ei saisi laittaa rahaa vaan ne pitäisi ohjata vähemmistökielien opiskeluun?! Saman asian toinen puoli, ei tee sen enempää oikeutta kellekään. Huom. Itse olen silti opiskellut venäjää sekä ortodoksista uskontoa monta vuotta -ja ihan valtion rahoilla!

XV_yritys kirjoitti:

on kyse paljon muustakin kuin saavutettujen etujen säilyttämisestä. Minusta uskonnonvapaus edellyttää kaikkien uskontojen – niin suurten kuin pienten – tasavertaista kohtelua, joten jos oikeus annetaan luterilaisille, se pitää antaa myös ortodokseille ja ... jehovantodistajille. Tällöin jokainen oikeus tulee erittäin kalliiksi ja se raha on aina pois jostain. Kuntien taloutta rasittaa erityisesti koululaitos ja sosiaalitoimi. Vanhusten lisääntyessä ja koululaisten vähentyessä, kunnat joutuvat väkisin siirtämään resursseja koulutuksesta vanhustenhoitoon. Minusta uskonnollinen kasvatus sopii kodille paremmin kuin esimerkiksi pitkäaikaissairaanhoito.

Uskonnon opetus paitsi maksaa myös vie opiskelijoilta aikaa. Haluaisin uskonnon pois kouluista ja ruotsin vapaaehtoiseksi aineeksi ja täten vapautuvan ajan venäjän ja muiden "pienten" kielien sekä luonnontieteiden opetukseen. Uskonnollinen kasvatus on vanhempien, kummien ja kirkon velvollisuus.

Lue lisää

ja muiden pienten kielten opetukseen pitäisi saada enempi aikaa? Olet kyllä aika pässi, olen huomannut, monien kannanottojesi perusteella. Mutta ei voi mitään.

Okei. Aletaan vaatia esperanton, hindin, tsuktsien yms kielten opetusta. Ne ovat varmasti ainakin meidän kannaltamme pieniä kieliä. Ja kuinkahan monta ihmistä ne rikastuttavat? Vrt. kuinkan monta mahtaisi oikea uskonnonopetus rikastuttaa.. joo. Tiedän vastauksen. Ei tarvitse vastata.

XV_yritys kirjoitti:

on kyse paljon muustakin kuin saavutettujen etujen säilyttämisestä. Minusta uskonnonvapaus edellyttää kaikkien uskontojen – niin suurten kuin pienten – tasavertaista kohtelua, joten jos oikeus annetaan luterilaisille, se pitää antaa myös ortodokseille ja ... jehovantodistajille. Tällöin jokainen oikeus tulee erittäin kalliiksi ja se raha on aina pois jostain. Kuntien taloutta rasittaa erityisesti koululaitos ja sosiaalitoimi. Vanhusten lisääntyessä ja koululaisten vähentyessä, kunnat joutuvat väkisin siirtämään resursseja koulutuksesta vanhustenhoitoon. Minusta uskonnollinen kasvatus sopii kodille paremmin kuin esimerkiksi pitkäaikaissairaanhoito.

Uskonnon opetus paitsi maksaa myös vie opiskelijoilta aikaa. Haluaisin uskonnon pois kouluista ja ruotsin vapaaehtoiseksi aineeksi ja täten vapautuvan ajan venäjän ja muiden "pienten" kielien sekä luonnontieteiden opetukseen. Uskonnollinen kasvatus on vanhempien, kummien ja kirkon velvollisuus.

Lue lisää

Minä kyllä haluan, että ortodoksinen uskonto säilyy ainakin peruskoulussa oppiaineena. Esimerkiksi meidän perheessämme lapset ja minä olemme ortodokseja, äiti luterilainen. Ortodoksisukulaisia ei ole elossa, ja nuorimman lapsen ortodoksinen kummitätikin on kuollut. Kyllä minä otan kiitollisena vastaan kaiken sen ortodoksisen uskonnonopetuksen, minkä koulu lapselleni tarjoaa. Eikä yksikään lapsistamme ole kokenut uskontotunteja hukkaanheitettyinä, päinvastoin! Mikä sitten olisi ei-tunnustuksellista uskonnonopetusta? Kummastelen. Juuri viime viikolla kävivät koulun kanssa kirkossakin, minkä minusta on hieno juttu - eihän ortodoksista uskonoppia voi olla ilman ortodoksisia jumalanpalveluksia.

Ruotsin kielen opetuksen olisin minäkin muuttamassa vapaaehtoiseksi - vaikka vaimoni suku onkin ruotsinkielistä ja itsestäni piti tulla ruotsinkielenopettaja. Ja jos mennään vielä pidemmälle asioissa, poistaisin ruotsilta koko virallisen kielen aseman... Sehän maksaa aivan tuhottomasti tälle maalle!

Makarios

venäjän kirjoitti:

ja muiden pienten kielten opetukseen pitäisi saada enempi aikaa? Olet kyllä aika pässi, olen huomannut, monien kannanottojesi perusteella. Mutta ei voi mitään.

Okei. Aletaan vaatia esperanton, hindin, tsuktsien yms kielten opetusta. Ne ovat varmasti ainakin meidän kannaltamme pieniä kieliä. Ja kuinkahan monta ihmistä ne rikastuttavat? Vrt. kuinkan monta mahtaisi oikea uskonnonopetus rikastuttaa.. joo. Tiedän vastauksen. Ei tarvitse vastata.

Lue lisää

Se, miksi venäjän kielen *vapaaehtoiseen* opiskeluun pitäisi saada jostakin tunteja, selviää kartasta. Ja jos ei kartasta, niin kurkkaus historiankirjaan voi selventää tilannetta lisää.

Viron kielenkään opetus ei olisi pahasta. Eivät suotta virolaiset pidä meitä ylimielisinä herrakansaöykkäreinä, jotka eivät vaivaudu edes kieltä opiskelemaan.

XV_yritys kirjoitti:

"Uskonnonvapauslain henki on OIKEUS POSITIIVISEEN USKONNONVAPAUTEEN, ts. lupa harjoittaa omaa uskontoa ilman painostusta. Koulussa tämä merkitsee oikeutta OMAN USKONNON opetukseen."

Uskonnon opetus ja uskonnon harjoittaminen on kaksi aivan eri asiaa. Ortodoksisilla opiskelijoilla, jos heitä on vähintään kolme saman koulutuksen järjestäjän alueella, on oikeus oman uskonnon OPETUKSEEN, mutta heillä on aina oikeus oman uskonnon HARJOITTAMISEEN (esimerkiksi islamilaisilla oikeus päivittäiseen rukoushetkiinsä). Uskonnonopetus ei ole enää tunnustuksellista, joten periaatteessa jokainen opettaja, jolla vähintään cumu kyseisestä uskonnosta, on pätevä opettamaan sitä.



"Minä olen aina ihmetellyt, miksi kaikilla on selkeä käsitys siitä, miten ja millä ehdoin uskontoa pitäisi opettaa."

Eikö opetuksesta päättäminen olekaan kaikkien valitseman eduskunnan tehtävä? – Tällaisista asioista ihmisillä pitääkin olla selkeä käsitys.


"Todellisuudessa useimmilla näistä arvostelijoista ei ole tuon taivaallista käsitystä siitä, mitä uskonnonopetus todellisuudessa on, vaan kokemus perustuu lähinnä omiin kouluaikoihin."

Onko uskonnonopetus jotain muutakin kuin sitä uskonnonopetusta, jota saimme kouluissa. Internetin, videoiden tai muiden teknisten vempaimien tuleminen opetukseen ei muuta opetuksen sisältöä. Käsittääkseni minun aikana uskonnon opetuksen tarkoitus oli opettaa ortodoksisen uskonnon perusteet, kirkon historia ja kasvattaa oppilaista aktiivisia seurakuntalaisia. Mitä ratkaisevaa uutta on opetuksessa.


"... näistä asioista on tarpeetonta esittää vanhoja mielipiteitä uusina nyt kun eduskunta on samat asiat vastikään käsitellyt."

Suomessa on kymmeniä kuntia, joiden verotulot eivät kata edes lakisääteisten palvelujen tuottamisesta aiheutuneita kuluja. Tulevaisuudessa koululaitoksesta on valitettavasti säästettävä. Se tarkoittaa suurempia kouluja, suurempia opetusryhmiä ja valinnaisuuden karsimista. Kielten opetus kärsii pakkoruotsista ja katsomusaineet pienistä ryhmistä. Uuden lain mukaan uskontokuntiin kuulumattomat laitetaan oletusarvoisesti ET:hen (eikä enemmistöuskontoon), joten ET-ryhmien määrä tulee kasvamaan. Ei tarvitse olla erikoinen ennustajaeukko, jos veikkaa kuntien kokoavan ortodoksilapset yhä useammin suuriin ryhmiin. Lapset joutuvat valitsemaan oman uskonnon ja hyppytunnit tai enemmistöuskonnon ja aikaisemman kotiin pääsemisen. Tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja.

Näitä päätöksiä ei tehdä nyt eikä välttämättä viidenkään vuoden sisällä, mutta joskus ne on pakko tehdä.

Lue lisää

Olen sama mieltä. En tosiaan osaa kuvitella, miten tässä positiivisen uskonnonvapauden hengessä aiotaan selvitä kaikkien vähemmistöuskontojen opetuksesta. Periaatteessa esim shiat ja sunnit ja vaikka druusit eivät voi osallistua samaan islamin opetukseen. Nyt hyvää hyvyyttään osallistuvat. Helluntailaiset, mormonit, JT:t jne. voisivat myös vaatia uskontonsa mukaista opetusta. Minusta tämä on täysin epärealistista tuhlausta ja sopii yhtenäiskulttuurin aikaan, jolloin uskontoja oli maassa muutamia. Ainoa todellinen toimiva ratkaisu on tunnustukseton uskontotieteeseen ja filosofiaan perustuva uskonnonopetus, johon kaikki voivat osallistua. Tottahan opetuksessa määrällisesti tulee painottaa kristinuskon luterilaista ja ortodoksista tulkintaa. Oman uskonnon tunnustuksellisen erikoisopetuksen voi hyvin jättää yhteisölle, joka kuitenkin on alan paras asiantuntija.

Itse asiassa "positiivinen uskonnonvapauskin" on täyttä huuhaata. Mitä sitten, kun muslimioppilas haluaa rukoukseen kesken yo-kirjoitusten tai oppitunnin? Entä voiko koulusta olla luvan kanssa poissa KAIKKINA uskonnollisina juhlapäivinä, joita esim. hinduilla saattaa olla rutosti. Suostuuko koulu erottamaan pojat ja tytöt poika- ja tyttöluokkiin? Entä jos esim. seksuaaliopetus tai evoluutioteoria ei miellytä uskonnollista yhteisöä? Positiivisessa hengessä niistäkin on siis luovuttava? Saako ruokouskutsun kajauttaa keskusradiosta?

Parasta olisi kiltisti myöntää, että sekularismi on ainoa mahdollinen ja reilu vaihtoehto.

Pirta_ kirjoitti:

Ihmettelen suuresti miksi vähemmistöuskontoon ei saisi laittaa rahaa vaan ne pitäisi ohjata vähemmistökielien opiskeluun?! Saman asian toinen puoli, ei tee sen enempää oikeutta kellekään. Huom. Itse olen silti opiskellut venäjää sekä ortodoksista uskontoa monta vuotta -ja ihan valtion rahoilla!

Lue lisää

, että vähemmistökieltä (mikä se sitten onkin) on vaikea tai jopa mahdoton opiskella omin päin kun taas uskontoa voi uskonnollinen yhteisö opettaa varsin pätevästi. Tällä siis tarkoitan vain yhteisön omia käsityksiä, historiaa ja uskonnonharjoitusta. Uskonto kulttuuriaineena tulee tietenkin pitää koulun vastuulla, koska emme voi luottaa uskonnollisten yhteisöjen kykyyn esim. filosofian, etiikan, yleisen uskontohistorian ja uskontotieteen opetuksessa. Tosin ei minusta vähemmistökieliäkään mielin määrin pidä opettaa, jos se syö resursseja muilta aineilta.

Mevlana kirjoitti:

Olen sama mieltä. En tosiaan osaa kuvitella, miten tässä positiivisen uskonnonvapauden hengessä aiotaan selvitä kaikkien vähemmistöuskontojen opetuksesta. Periaatteessa esim shiat ja sunnit ja vaikka druusit eivät voi osallistua samaan islamin opetukseen. Nyt hyvää hyvyyttään osallistuvat. Helluntailaiset, mormonit, JT:t jne. voisivat myös vaatia uskontonsa mukaista opetusta. Minusta tämä on täysin epärealistista tuhlausta ja sopii yhtenäiskulttuurin aikaan, jolloin uskontoja oli maassa muutamia. Ainoa todellinen toimiva ratkaisu on tunnustukseton uskontotieteeseen ja filosofiaan perustuva uskonnonopetus, johon kaikki voivat osallistua. Tottahan opetuksessa määrällisesti tulee painottaa kristinuskon luterilaista ja ortodoksista tulkintaa. Oman uskonnon tunnustuksellisen erikoisopetuksen voi hyvin jättää yhteisölle, joka kuitenkin on alan paras asiantuntija.

Itse asiassa "positiivinen uskonnonvapauskin" on täyttä huuhaata. Mitä sitten, kun muslimioppilas haluaa rukoukseen kesken yo-kirjoitusten tai oppitunnin? Entä voiko koulusta olla luvan kanssa poissa KAIKKINA uskonnollisina juhlapäivinä, joita esim. hinduilla saattaa olla rutosti. Suostuuko koulu erottamaan pojat ja tytöt poika- ja tyttöluokkiin? Entä jos esim. seksuaaliopetus tai evoluutioteoria ei miellytä uskonnollista yhteisöä? Positiivisessa hengessä niistäkin on siis luovuttava? Saako ruokouskutsun kajauttaa keskusradiosta?

Parasta olisi kiltisti myöntää, että sekularismi on ainoa mahdollinen ja reilu vaihtoehto.

Lue lisää

Löysinkö suvaitsemattoman sisältäni? Kyllä minun mielestäni maassa maan tavalla! Luterilaisuus (ja suvivirsi!) ja ortodoksisuus ovat tämän maan kulttuuriperintöä, islamilaisuuskin tataarien muodossa ja samoin juutalaisuus. Ehkä tuhannen vuoden kuluttua hindulaisuuskin, kuka tietää. Kuka tietää sitäkään, olemmeko silloin muslimeja kaikki tai onko edes koko maatamme? Tänä päivänä tulisi kuitenkin elää tämän päivän perimää vaalien. Alan kai tulla vanhaksi, kun en ymmärrä tätä jatkuvaa muiden miellyttämistä...

Makarios Jääräpää

Mevlana kirjoitti:

, että vähemmistökieltä (mikä se sitten onkin) on vaikea tai jopa mahdoton opiskella omin päin kun taas uskontoa voi uskonnollinen yhteisö opettaa varsin pätevästi. Tällä siis tarkoitan vain yhteisön omia käsityksiä, historiaa ja uskonnonharjoitusta. Uskonto kulttuuriaineena tulee tietenkin pitää koulun vastuulla, koska emme voi luottaa uskonnollisten yhteisöjen kykyyn esim. filosofian, etiikan, yleisen uskontohistorian ja uskontotieteen opetuksessa. Tosin ei minusta vähemmistökieliäkään mielin määrin pidä opettaa, jos se syö resursseja muilta aineilta.

Lue lisää

Voihan sitä opiskella vaikka kansalaisopistossa sitten. Lopetetaan koko koululaitos!

Pirta_ kirjoitti:

Voihan sitä opiskella vaikka kansalaisopistossa sitten. Lopetetaan koko koululaitos!

mitä tarkoitat.

Koulun tehtävänä on yleissivistyksen lisäksi tarjota valmiudet jatko-opintoihin, jotka johtavat ammatteihin. Pienten kielten tai yhden spesifin uskonnon opinnot eivät tätä tavoitetta välttämättä täytä (yleinen uskontotiede täyttää). Jos on rajattomasti aikaa ja rahallisia resursseja niin hyvä, opetetaan vaan urdua ja room. kat. uskontoa omissa 4 hengen ryhmissään. Minusta tärkeämpää on kuitenkin taata tehokas luonnontieteiden, taideaineiden, suomen ja pääkielten opetus. Siis jos joutuu valitsemaan. Uskontonsa voi sitten opiskella vaikka Valtakunnansalilla ja harrastekielensä kansalaisopistossa.

Makarios kirjoitti:

Löysinkö suvaitsemattoman sisältäni? Kyllä minun mielestäni maassa maan tavalla! Luterilaisuus (ja suvivirsi!) ja ortodoksisuus ovat tämän maan kulttuuriperintöä, islamilaisuuskin tataarien muodossa ja samoin juutalaisuus. Ehkä tuhannen vuoden kuluttua hindulaisuuskin, kuka tietää. Kuka tietää sitäkään, olemmeko silloin muslimeja kaikki tai onko edes koko maatamme? Tänä päivänä tulisi kuitenkin elää tämän päivän perimää vaalien. Alan kai tulla vanhaksi, kun en ymmärrä tätä jatkuvaa muiden miellyttämistä...

Makarios Jääräpää

Lue lisää

Ei tuo ole suvaitsemattomuutta vaan realismia. Pitää opettaa sitä, mikä on meille Suomessa olennaista. Siksi uskonnonopetuksen pitääkin olla kristinuskopainotteista (ev-lut ort.). Biologian tunnilla ekologian opinnoissa painopiste on Suomen luonnossa. Samoin uskonnossa pitää painopiste olla suomalaisissa uskonnoissa. Yritin vain sanoa, että tämä positiivinen (?) uskonnonvapaus kouluun sovellettuna johtaa täysin järjettömiin tilanteisiin ja resurssien haaskaukseen. Ja lopulta esim. maahanmuuttaja tietää Suomen uskontotilanteesta eli kulttuurista liian vähän.

Parasta olisi tarjota vain yksi uskontotieteeseen yms. perustuva paketti ja jättää tietyn spesifin uskonnon sisältöjen opetus yhteisölle. Luotan että ev-lut kirkkoni suoriutuisi tästä kunnialla.

Mevlana kirjoitti:

Olen sama mieltä. En tosiaan osaa kuvitella, miten tässä positiivisen uskonnonvapauden hengessä aiotaan selvitä kaikkien vähemmistöuskontojen opetuksesta. Periaatteessa esim shiat ja sunnit ja vaikka druusit eivät voi osallistua samaan islamin opetukseen. Nyt hyvää hyvyyttään osallistuvat. Helluntailaiset, mormonit, JT:t jne. voisivat myös vaatia uskontonsa mukaista opetusta. Minusta tämä on täysin epärealistista tuhlausta ja sopii yhtenäiskulttuurin aikaan, jolloin uskontoja oli maassa muutamia. Ainoa todellinen toimiva ratkaisu on tunnustukseton uskontotieteeseen ja filosofiaan perustuva uskonnonopetus, johon kaikki voivat osallistua. Tottahan opetuksessa määrällisesti tulee painottaa kristinuskon luterilaista ja ortodoksista tulkintaa. Oman uskonnon tunnustuksellisen erikoisopetuksen voi hyvin jättää yhteisölle, joka kuitenkin on alan paras asiantuntija.

Itse asiassa "positiivinen uskonnonvapauskin" on täyttä huuhaata. Mitä sitten, kun muslimioppilas haluaa rukoukseen kesken yo-kirjoitusten tai oppitunnin? Entä voiko koulusta olla luvan kanssa poissa KAIKKINA uskonnollisina juhlapäivinä, joita esim. hinduilla saattaa olla rutosti. Suostuuko koulu erottamaan pojat ja tytöt poika- ja tyttöluokkiin? Entä jos esim. seksuaaliopetus tai evoluutioteoria ei miellytä uskonnollista yhteisöä? Positiivisessa hengessä niistäkin on siis luovuttava? Saako ruokouskutsun kajauttaa keskusradiosta?

Parasta olisi kiltisti myöntää, että sekularismi on ainoa mahdollinen ja reilu vaihtoehto.

Lue lisää

voisikin antaa uskontokuntien itsensä hoidettavaksi. Opetus voisi tapahtua joko koulun tiloissa tai seurakunnan omissa tiloissa. Koulun tiloissa annettaisiin lähinnä niiden uskontojen opetusta, joiden edustajia maassamme on paljon. Koulun tiloissa annettavaa opeusta valvoisivat kouluviranomaiset niin kuin nykyäänkin.

Lukiossa taas opetettaisiin kaikille yhteistä uskontotietoa, jossa pääpaino olisi meillä Suomessa esiintyvissä uskonnoissa. En antaisi kuitenkaan tätä opetusta yksinomaan luterilaisten opettajien hoidettavaksi, vaan ortodoksinen uskonnonopettaja pitäisi ortodoksista kirkkoa käsittelevät kurssit, luterilainen taas luterilaisuutta käsittelevät jne. (Luterilaisilla uskonnonopettajilla on yleensä erittäin huonot tiedot ortodoksisuudesta.)

ET-opetusta olisi vain peruskoulun puolella tunnustuksellista uskonnonopetustaopetusta korvaavana opetuksena. Et-oppilaat siirtyisivät lukiossa kaikille yhteisen uskontotiedon kurseille.

Makarios kirjoitti:

Minä kyllä haluan, että ortodoksinen uskonto säilyy ainakin peruskoulussa oppiaineena. Esimerkiksi meidän perheessämme lapset ja minä olemme ortodokseja, äiti luterilainen. Ortodoksisukulaisia ei ole elossa, ja nuorimman lapsen ortodoksinen kummitätikin on kuollut. Kyllä minä otan kiitollisena vastaan kaiken sen ortodoksisen uskonnonopetuksen, minkä koulu lapselleni tarjoaa. Eikä yksikään lapsistamme ole kokenut uskontotunteja hukkaanheitettyinä, päinvastoin! Mikä sitten olisi ei-tunnustuksellista uskonnonopetusta? Kummastelen. Juuri viime viikolla kävivät koulun kanssa kirkossakin, minkä minusta on hieno juttu - eihän ortodoksista uskonoppia voi olla ilman ortodoksisia jumalanpalveluksia.

Ruotsin kielen opetuksen olisin minäkin muuttamassa vapaaehtoiseksi - vaikka vaimoni suku onkin ruotsinkielistä ja itsestäni piti tulla ruotsinkielenopettaja. Ja jos mennään vielä pidemmälle asioissa, poistaisin ruotsilta koko virallisen kielen aseman... Sehän maksaa aivan tuhottomasti tälle maalle!

Makarios

Lue lisää

Vastaan tässä kaikille yhdessä

Tämä on keskustelua ortodoksisuudesta, joten en haluaisi puhua paljoakaan kielivalinnoista. Meidän ongelma on äidinkielen pienuus, joka hoidetaan hienosti laajalla englanninkielen opetuksella. Lähes jokainen osaa keskeisen oman alan sanastonsa englanniksi. Kaksikielisenä maana täällä opetetaan kaikille peruskoulussa ruotsia. Venäjää, saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia ... osaavia meillä on aivan liian vähän. Ydinvoimalan manuaalia ei voi babelfishillä kääntää venäjästä englantiin. Kansainvälisen kanssakäymisen vuoksi meillä pitäisi olla kohtuullisen paljon kaikkien valtakielien osaajia. Näiden asioiden opettaminen on koululaitoksen tehtävä.

Rahalla saa ja hevosella pääsee –asenne on valitettavasti tullut koteihinkin. Lasten kasvatus on kodin vastuulla. Emme voi ostaa lapsille tasapainoista maailmankatsomusta koulusta. Positiivinen uskonnonvapausajattelun mukainen opetus jakaa luokan moneen pieneen ryhmään. Pienelle islamilaiselle tytölle ja ortodoksipojalle on nöyryyttävää jäädä odottamaan oman uskonnon opettamisen alkamista, kun muut lähtevät kotiin. Minusta uskonnon opetuksen tavoitteena ei saisi olla tietojen vaan taitojen lisääminen ja ymmärryksen lisääminen. Haluaisin uskonnonopetuksen, jossa käytäisiin oikeasti mahdollisimman monen kirkon sekä islamilaisten, jehovan todistajien ym jumalanpalveluksessa. Pieni mormonityttö ja ortodoksipoika voisi olla ylpeä omasta kirkostaan. Tästä olisi käytännön elämässäkin hyötyä, sillä moni joutuu tilanteeseen, jossa pitäisi tietää miten toisia tulee kohdella (Olen työssäni oppinut, että jehovan todistajalle ei toivoteta Hyvää joulua, mutta en vieläkään tiedä, mitä pitäisi tehdä, kun porukan islamilaiset aloittavat rukouksen. Olen poistunut huoneesta mahdollisimman huomaamattomasti. Tietääkö joku, miten olisi pitänyt käyttäytyä?) Uskontojen yhteisopetukseenei päästä ikinä, sillä jokainen kirkko haluaa varmistaa oikeat tiedot omilleen.

Ajattelin tässä ketjussa lukiota. Ammattikouluissa ei ole uskontoa. Ovatko amislaiset niin paljon fiksumpia kuin lukiolaiset, että he eivät tarvitse opetusta uskonnossa vai eikö duunarien sieluja kannata pelastaa? Peruskoulun jälkeen jokaiselle kansalaiselle välttämättömäksi katsottu uskontopaketti on opetettu, joten minusta kaikki uskonto tämän jälkeen tulisi olla opiskelijan omasta tahdosta valitsemaan.

Pikkusen pääsi mopo karkaamaan käsistä. Se miksi puutuin keskusteluun on pienen ryhmän suhteellisen arvostelun kohtuuttomuus. Jos lukiolakia ei muuteta uskonnonopetuksen suhteen, tulisi etsiä koemalli, jossa kaikilla katsomusaineilla olisi yhteinen yo-koe, jonka arvostelussa huomioitaisiin suoritettujen kurssien sisältö.

XV_yritys kirjoitti:

Vastaan tässä kaikille yhdessä

Tämä on keskustelua ortodoksisuudesta, joten en haluaisi puhua paljoakaan kielivalinnoista. Meidän ongelma on äidinkielen pienuus, joka hoidetaan hienosti laajalla englanninkielen opetuksella. Lähes jokainen osaa keskeisen oman alan sanastonsa englanniksi. Kaksikielisenä maana täällä opetetaan kaikille peruskoulussa ruotsia. Venäjää, saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia ... osaavia meillä on aivan liian vähän. Ydinvoimalan manuaalia ei voi babelfishillä kääntää venäjästä englantiin. Kansainvälisen kanssakäymisen vuoksi meillä pitäisi olla kohtuullisen paljon kaikkien valtakielien osaajia. Näiden asioiden opettaminen on koululaitoksen tehtävä.

Rahalla saa ja hevosella pääsee –asenne on valitettavasti tullut koteihinkin. Lasten kasvatus on kodin vastuulla. Emme voi ostaa lapsille tasapainoista maailmankatsomusta koulusta. Positiivinen uskonnonvapausajattelun mukainen opetus jakaa luokan moneen pieneen ryhmään. Pienelle islamilaiselle tytölle ja ortodoksipojalle on nöyryyttävää jäädä odottamaan oman uskonnon opettamisen alkamista, kun muut lähtevät kotiin. Minusta uskonnon opetuksen tavoitteena ei saisi olla tietojen vaan taitojen lisääminen ja ymmärryksen lisääminen. Haluaisin uskonnonopetuksen, jossa käytäisiin oikeasti mahdollisimman monen kirkon sekä islamilaisten, jehovan todistajien ym jumalanpalveluksessa. Pieni mormonityttö ja ortodoksipoika voisi olla ylpeä omasta kirkostaan. Tästä olisi käytännön elämässäkin hyötyä, sillä moni joutuu tilanteeseen, jossa pitäisi tietää miten toisia tulee kohdella (Olen työssäni oppinut, että jehovan todistajalle ei toivoteta Hyvää joulua, mutta en vieläkään tiedä, mitä pitäisi tehdä, kun porukan islamilaiset aloittavat rukouksen. Olen poistunut huoneesta mahdollisimman huomaamattomasti. Tietääkö joku, miten olisi pitänyt käyttäytyä?) Uskontojen yhteisopetukseenei päästä ikinä, sillä jokainen kirkko haluaa varmistaa oikeat tiedot omilleen.

Ajattelin tässä ketjussa lukiota. Ammattikouluissa ei ole uskontoa. Ovatko amislaiset niin paljon fiksumpia kuin lukiolaiset, että he eivät tarvitse opetusta uskonnossa vai eikö duunarien sieluja kannata pelastaa? Peruskoulun jälkeen jokaiselle kansalaiselle välttämättömäksi katsottu uskontopaketti on opetettu, joten minusta kaikki uskonto tämän jälkeen tulisi olla opiskelijan omasta tahdosta valitsemaan.

Pikkusen pääsi mopo karkaamaan käsistä. Se miksi puutuin keskusteluun on pienen ryhmän suhteellisen arvostelun kohtuuttomuus. Jos lukiolakia ei muuteta uskonnonopetuksen suhteen, tulisi etsiä koemalli, jossa kaikilla katsomusaineilla olisi yhteinen yo-koe, jonka arvostelussa huomioitaisiin suoritettujen kurssien sisältö.

Lue lisää

Tuolla ylempänä oli tosiaan mielenkiintoinen ehdotus yo-kokeen kysymyksistä: samat kysymykset, eri arvostelu oman uskonnon mukaan (lasken sen et:n myös yhdeksi uskonnoksi).

Omasta kouluajastani on jo hieman vuosia takana. Nykyjärjestelmää en kovin hyvin tunne, mutta sivusta seuranneena jotain kumminkin. Nykyään painotetaan paljon valinnaisuutta. Mutta paradoksaalista kyllä suotavia valintoja ovat vain tietyt valinnat. Tämä korostuu etenkin pienillä paikkakunnilla, joilla periaatteessa annetaan valita, mutta koska riittävän moni ei kumminkaan koskaan valitse esim. "harvinaista" kieltä, niitä ei opeteta. Ja jos jonain vuona sattuukin valitsemaan, kunta on tosissaan pulassa puuttuvan opettajan kanssa. Vaihtoehtoina on opettajan hankkiminen tai "väärin" valinneiden suostutteleminen ruotuun.

Uskonnossa tilanne on vielä oudompi ja herkästi rikotaan lain kirjainta, hengestä nyt puhumattakaan. Pienen ryhmän, usein yksi oppilas, opetuksen yksikkökustannukset ovat korkeat. Usein kyse on kumminkin enemmän asenteesta. Muistan omalta ala-asteajaltani sen että yhtenä vuonna uskontotunnit meni lukujärjestyksessä ihan poskelleen. Mutta seuraavana vuonna uskontotunti kiinnitettiin lopullisesti lukujärjestykseen vasta sitten kun minun kiertävä ortodoksinen uskonnonopettajani oli käynyt kertomassa milloin hän pääsee opettamaan koulun ainokaista oppilastaan.

Makarios kirjoitti:

Se, miksi venäjän kielen *vapaaehtoiseen* opiskeluun pitäisi saada jostakin tunteja, selviää kartasta. Ja jos ei kartasta, niin kurkkaus historiankirjaan voi selventää tilannetta lisää.

Viron kielenkään opetus ei olisi pahasta. Eivät suotta virolaiset pidä meitä ylimielisinä herrakansaöykkäreinä, jotka eivät vaivaudu edes kieltä opiskelemaan.

Lue lisää

"vapaaehtoinen". Se on aina yhtä miellyttävä.

Bäää!!!

Ja miksiköhän pakkoruotsia on ajettu pois? Se on sentään toinen virallinen kielemme, toistaiseksi (ennekuin venäjä valtaa sen osan).

Ja miksiköhän meidän pitäisi viroa opiskella? Miksi ulkomaalaiset eivät vaivaudu opiskelemaan suomen kieltä kun tänne tulevat? Ei. Saksalaisia on palveltava saksaksi. Englantilaisia englanniksi. Ruotsalaisia ruotsiksi. Ainostaan viron väki on sen verran fiksua, että siellä on opittu/opeteltu suomea.

Mevlana kirjoitti:

mitä tarkoitat.

Koulun tehtävänä on yleissivistyksen lisäksi tarjota valmiudet jatko-opintoihin, jotka johtavat ammatteihin. Pienten kielten tai yhden spesifin uskonnon opinnot eivät tätä tavoitetta välttämättä täytä (yleinen uskontotiede täyttää). Jos on rajattomasti aikaa ja rahallisia resursseja niin hyvä, opetetaan vaan urdua ja room. kat. uskontoa omissa 4 hengen ryhmissään. Minusta tärkeämpää on kuitenkin taata tehokas luonnontieteiden, taideaineiden, suomen ja pääkielten opetus. Siis jos joutuu valitsemaan. Uskontonsa voi sitten opiskella vaikka Valtakunnansalilla ja harrastekielensä kansalaisopistossa.

Lue lisää

Kas joillekin myös nämä vähemmistöalat voivat olla ammatti, joihin valmistavan koulutuksen sinä olit valmis poistamaan koko koululaitoksesta. Mielipiteitä, mitä koulussa pitää opettaa on niin monta kuin on ihmisiäkin. Minun mielestäni koulusta voisi poistaa esim. ruotsin ja liikunnankin voisi oppia ihan jossain muualla, tästähän voi saivarrella loputtomiin.

Mutta tämä on ortodoksinen keskustelupalsta. Luonnontieteitä ja ateismia suosiville on omat palstansa. Ja, olen puhunut vain Suomen valtionuskontojen opettamisesta koulussa, en urdusta ja muista jutuista.

Pirta_ kirjoitti:

Kas joillekin myös nämä vähemmistöalat voivat olla ammatti, joihin valmistavan koulutuksen sinä olit valmis poistamaan koko koululaitoksesta. Mielipiteitä, mitä koulussa pitää opettaa on niin monta kuin on ihmisiäkin. Minun mielestäni koulusta voisi poistaa esim. ruotsin ja liikunnankin voisi oppia ihan jossain muualla, tästähän voi saivarrella loputtomiin.

Mutta tämä on ortodoksinen keskustelupalsta. Luonnontieteitä ja ateismia suosiville on omat palstansa. Ja, olen puhunut vain Suomen valtionuskontojen opettamisesta koulussa, en urdusta ja muista jutuista.

Lue lisää

Taidamme jotenkin puhua toistemme ohi.

Koulun pitää antaa yleiset valmiudet jatko-opintoihin. Kun kaikkea ei kustannussyistä voida opettaa, siksi keskitytään joihinkin aineisiin. Ajatus on se, että riittävä suurten kielten taito, hyvä äidinkieli yms. antavat valmiudet vaikka urdun opiskeluun jatkossa. Uskonnon osalta hyvä uskontotieteellinen ja filosofinen koulutus antaa riittävän hyvän pohjan teologian opiskeluun. Oman uskontonsa erityispiitteet ja varsinkin harjoituksen voi opetella sitten yhteisön avustuksella.

Tässä keskustelussa on se täysin unohtunut, että kyse on lähinnä kustannuksista: ei ole mieltä haaskata resursseja neljän shiiamuslimilapsen opetukseen kun sama resurssi voidaan käyttää kemian opettamiseen 20 oppilaalle. Shiiat opettanevat lapsensa varsin pätevästi, kun taas aika harva vanhempi/taustayhteisö osaa opettaa orgaanista kemiaa. Miksi aina kaikki pitää saada ilmaiseksi ja valmiina tarjoiltuna?

Olen samaa mieltä siitä, että ortodoksista ja luterilaista uskontoa on toistaiseksi opetettava, koska ko. kirkot ovat jo perustuslaissakin mainittu. Sen sijaan kaikkien uskontojen opettaminen "positiivisen uskonnonvapauden" hengessä on pelkkää resurssien haaskausta.

"Luonnontieteitä ja ateismia suosiville on omat palstansa."

Ateismilla ja luonnontieteillä ei ole tekemistä keskenään. Uskovaisena en suosi ateismia omaa ev-lut uskontoani enempää. Tosin tämäkin saattaa olla liikaa ortodoksisuus-palstalle.

XV_yritys kirjoitti:

Vastaan tässä kaikille yhdessä

Tämä on keskustelua ortodoksisuudesta, joten en haluaisi puhua paljoakaan kielivalinnoista. Meidän ongelma on äidinkielen pienuus, joka hoidetaan hienosti laajalla englanninkielen opetuksella. Lähes jokainen osaa keskeisen oman alan sanastonsa englanniksi. Kaksikielisenä maana täällä opetetaan kaikille peruskoulussa ruotsia. Venäjää, saksaa, ranskaa, espanjaa, portugalia ... osaavia meillä on aivan liian vähän. Ydinvoimalan manuaalia ei voi babelfishillä kääntää venäjästä englantiin. Kansainvälisen kanssakäymisen vuoksi meillä pitäisi olla kohtuullisen paljon kaikkien valtakielien osaajia. Näiden asioiden opettaminen on koululaitoksen tehtävä.

Rahalla saa ja hevosella pääsee –asenne on valitettavasti tullut koteihinkin. Lasten kasvatus on kodin vastuulla. Emme voi ostaa lapsille tasapainoista maailmankatsomusta koulusta. Positiivinen uskonnonvapausajattelun mukainen opetus jakaa luokan moneen pieneen ryhmään. Pienelle islamilaiselle tytölle ja ortodoksipojalle on nöyryyttävää jäädä odottamaan oman uskonnon opettamisen alkamista, kun muut lähtevät kotiin. Minusta uskonnon opetuksen tavoitteena ei saisi olla tietojen vaan taitojen lisääminen ja ymmärryksen lisääminen. Haluaisin uskonnonopetuksen, jossa käytäisiin oikeasti mahdollisimman monen kirkon sekä islamilaisten, jehovan todistajien ym jumalanpalveluksessa. Pieni mormonityttö ja ortodoksipoika voisi olla ylpeä omasta kirkostaan. Tästä olisi käytännön elämässäkin hyötyä, sillä moni joutuu tilanteeseen, jossa pitäisi tietää miten toisia tulee kohdella (Olen työssäni oppinut, että jehovan todistajalle ei toivoteta Hyvää joulua, mutta en vieläkään tiedä, mitä pitäisi tehdä, kun porukan islamilaiset aloittavat rukouksen. Olen poistunut huoneesta mahdollisimman huomaamattomasti. Tietääkö joku, miten olisi pitänyt käyttäytyä?) Uskontojen yhteisopetukseenei päästä ikinä, sillä jokainen kirkko haluaa varmistaa oikeat tiedot omilleen.

Ajattelin tässä ketjussa lukiota. Ammattikouluissa ei ole uskontoa. Ovatko amislaiset niin paljon fiksumpia kuin lukiolaiset, että he eivät tarvitse opetusta uskonnossa vai eikö duunarien sieluja kannata pelastaa? Peruskoulun jälkeen jokaiselle kansalaiselle välttämättömäksi katsottu uskontopaketti on opetettu, joten minusta kaikki uskonto tämän jälkeen tulisi olla opiskelijan omasta tahdosta valitsemaan.

Pikkusen pääsi mopo karkaamaan käsistä. Se miksi puutuin keskusteluun on pienen ryhmän suhteellisen arvostelun kohtuuttomuus. Jos lukiolakia ei muuteta uskonnonopetuksen suhteen, tulisi etsiä koemalli, jossa kaikilla katsomusaineilla olisi yhteinen yo-koe, jonka arvostelussa huomioitaisiin suoritettujen kurssien sisältö.

Lue lisää

Kuules nyt, ei joka koulussa ortodoksisen uskonnon tunnit ole koulun jälkeen vaan ihan samaan aikaan muitten kanssa, eli kenenkään ei tarvitse jäädä nolona odottelemaan. Monet oppilaat ovat muuten onnellisia kun pääsevät oman uskontonsa tunnille. Myös monet luokat käyvät tutustumassa mm. Ortodoksiseen kirkkoon (Ortodoksisuus kuuluu myös luterilaiseen opsiin), eli myös sitä kautta tulee positiivisia kokemuksia kun muut ihastelevat miten kaunista ortodoksisessa kirkossa on jne.

Sinulla ei oikeasti taida olla kovin hyvää tietoa tästä asiasta, pelkkiä negatiivisia stereotypioita.