Mikä ihme voi olla... Seurustelin noin 5 kuukautta aivan ihanan miehen kanssa. Noin viikko sitten erosimme minun päätöksestäni.(Pelkäsin ettei meillä ole tulevaisuutta ja että hän satuttaisi minua niin kuin muutkin miehet) Mutta miksi ihmeessä halusin eroon tästä miehestä? Hän on niin mukava ystävällinen, "aikuinen", hän ei ikinä tekisi pahaa kärpäsellekkään, hänen kosketuksensakin sai koko kehon värisemään, ja rakastelu oli sanoin kuvaamattoman upeaa... Tuntuu että en ole ansainnut onnea niin monen huonosti menneen suhteen jälkeen. Mikä vikana?
tyhmästä päästä kärsii...
nasu-83
6893
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
että naiset on eläimiä
myös miehille. Miespuolisella kaverillani on ollut monia tyttöystäviä ja viimein- kuten itse ajattelin ja hänkin- hän löysi sen prinsessansa, mutta jätti tämän vajaassa kuukaudessa. Kun olen jutellut kaverin kanssa asiasta, hän selitti että alkoi ahdistamaan niin paljon se, että jos nainen hänet jättää. Häntä oli aikaisemmissa suhteissa petetty ja myös jätetty. Tämän jätetyn naisen kohdalla oli kyse niin vahvoista tunteista, että mies ei uskaltanut ottaa riskiä.. Ikävää, että menneisyys seuraa aina mukana.
kaikki tyynni
Miksi näin käy, miksi pitää mennä pilaamaan se mikä tuntuu niin hyvältä ja satuttaa siinnä samalla myös toista? Tehtyä ei saa tekemättömäksi, mutta miten tulevaisuudessa jos tulee vastaava tilanne niin jatkuuko tämä aina vaan. On niin kamala ahdistus että. En ole ikinä aikaisemmin tuntenut vastaavaa yhteenkuulumisen tunnetta kenenkään kanssa!!! Vaikka noita miehiä on ollut useampi elämän aikana, mutta kenenkään kanssa ei ole tämmöistä tunnetta ollut! Voiko lähipiirin suhteet vaikuttaa alitajuisesti käyttäytymiseen??? En ole kertaakaan tavannut lähisuvussamme onnellista pariskuntaa? Voiko olla että kun ei ole ketään ikinä näyttänyt esimerkkiä siitä että ihminen voi olla myös onnellinen parisuhteessa saada minut tekemään näin? Tiedän ettei minulla ole ainakaan lähitulevaisuudessa saada korjattua suhdettamme, jos ollenkaan. Mutta en halua jatkaa koko elämääni tällä tavalla. En kyllä usko että löydän ketään kenen kanssa tuntisin vastaavaa yhteenkuuluvuutta, ei tarvitse edes sanoa niin hän tiesi mitä haluan! Ja varsinkin tuo "makuuhuone" touhu!!! Miten mikään voi tuntua niin mahtavalta??? Kaipaan niin kovin hänen kanssaan yhdessä oloa ettei kiinnosta mitään tehdä. Toivottavasti se tästä helpottaa :/ ETTÄ VAAN VOI OLLA NIIN "PIIP" OLO!
asiaa voi korjata? Itse vähän samankaltaisessa tilanteessa, mutta sinä toisena osapuolena. Kumppanini on kärsinyt paljon aikaisemmissa suhteissa ja hän on monta kertaa meinannut lähteä. Olemme asiasta jutelleet ja toki se vaatii multa ymmärrystä, mutta suhteemme on vain vahvistunut ajan myötä eikä miehelläni ole enää pitkään aikaan ollut "lähtökohtauksia". Itse olen vähän sitä mieltä, että sopivia kumppaneita on tänä päivänä kiven takana, joten kannattaa vielä miettiä olisko paluu mahdollinen. Toki olet toiminnallasi loukannut toista osapuolta, mutta ehkä keskustelemalla kykenisitte selvittämään asiat..
Ehkä teit aivan oikein. Kirjoituksesi perusteella taisit tehdä aivan oikein. Minun päätelmäni täydellisestä miehestäsi olisi romahtanut aika nopeasti, kun olisit pistänyt ns. hynttyyt yhteen hänen kanssaan...ehkä hän oli kuule narsistinen luonne hiukan siihen tuo kirjoituksesi viittaa>>>psykopaatti.
Siihen aiheeseen voi tutustua, kun syötät googleen sanan SamVaknin.
Hyvää kevään jatkoa! Ehkä oikea mies kurkistelee jo nurkan takaa:-