Luin tällaisen kirjoituksen hallitus-palstalta, Se kosketti ja pani ajattelemaan.
--------------
Jeesuskin oli vittumainen
"Kuole ennen kuin vanhenet
Olen työkseni kiskonut limaisia maksapihvinpalasia hampaattomista suista, siunannut hautaan hoitovirheitä, harjaantunut erottamaan hajusta, tarvitaanko vaipanvaihtoa vai hauturia.
Mutta koskaan ei ole etonut ja ilettänyt niin kuin nyt kuunnellessa valehtelua vanhustenhoidosta.
Vanhoja ei arvosteta edes sen vertaa, että pysyttäisiin totuudessa.
Suomen viriilein vanhus Paavo Lipponen kävi esimerkiksi kehumassa, miten kansallinen terveysohjelma on lyhentänyt jonot.
Haloo! Lyhenee koiran häntäkin, kun se katkaistaan. Pitää olla yhtaikaa kuollut, kiukkuinen ja mielellään silmäätekevän sukulainen, että pääsee jonoon, jota ei enää ole.
Euroopan suurin ihmissäilömö uhkuu kuulemma Koukkuniemen henkeä.
Laitoksissa eivät valita potilaat, eivät omaiset. Sekin on vale.
Kyllä he valittavat, mutta toisilleen.
Kuka kerjäisi verta nenästään tai luulisi minkään muuttuvan? Ruotsissa ilkeät mummut hoidetaan jo mustelmille. Meillä heidät doupataan hiljaisiksi.
Ei ole harvinaista laskea mummelin dosetista yli kolmekymmentä pilleriä. Arvauskeskuksessa on joka kerta uusi lääkäri, joka tuikkaa lisää mömmöjä entisten päälle. Se on arjen eutanasiaa: Mummu pökertyy, kaatuu ja pääsee päivystyksen kautta taivastien alkuun – mikäli ei kuivetu kotolattialle.
¦ ¦ ¦
Koukkarin ongelmat on tiedetty 30 vuotta, eikä sen sanominen näytä päättäjiä edes hävettävän.
Vasta pakon edessä hankitaan ne sata hoitajaa, joilla ”pärjätään” – ei niitä kolmeasataa, jotka tarvitaan. Urheiden ja uhrautuvien hoitajien taakse on aina päästy piiloon.
Taannoisen tv-ohjelman täydellisimpiä älypierahduksia oli, että a) laitosvanhukset ovat entistä heikkokuntoisempia b) heidän univahdikseen riittää mainiosti siivooja (nyk. laitoshoitaja.)
Seuraavaksi otetaan varmaan käyttöön myönteisen ajattelun kukkanen, Norjan malli: syötetään vanhus mieluummin kerran päivässä kunnolla kuin kaksi kertaa kiireellä.
Koirakin ruokitaan kahdesti päivässä. Ei mahan, vaan mielialan takia.
Samassa studiossa myös alan ministerin ihmiskäsitys lirahti lahkeesta. Valitettuaan ensin vanhusten arvostuksen puutetta hän totesi kolme vuotta koulutetun lähihoitajan olevan turhaa herkkua mummuille.
Perusteilla on suppea vanhushuoltotutkinto ”esimerkiksi maahanmuuttajille, koska he soveltuvat semmoiseen työhön”.
Pannaan yhteiskunnan pahnanpohjimmaiset hoitamaan sängynpohjimmaisia.
Halveksitaan yhdellä iskulla sekä vanhuksia että värillisiä.
Hyvät hyssälät! Seuraavaksi kuulemme, että mustat sopivat loppututkinnoistaan riippumatta katusoittajiksi, koska heillä ”on rytmi veressä”.
¦ ¦ ¦
Nykyvanhukset haluavat kuulemma asua kotona. Tietysti. He ovat vierailleet vanhainkodeissa, ja jättäytyvät sittenkin mieluummin laillistetun heitteillejätön eli niin sanotun avohoidon asiakkaiksi toivoen, että hyväuskoisin lapsista haksahtaisi omaishoitajaksi, moderniksi maaorjaksi.
Samaan aikaan ministeriö kehittää ”etäläsnäoloa”(?!) ja ministeri lupaa ”tietoteknisten valmiuksien hyväksikäyttöä”. Vanhusvaippa, joka hälyttää virtsalla täytyttyään ei ole enää uutta; tulossa on vaippa, joka hälyttää kun täyttyminen on päättynyt eli vainaa on valmis haettavaksi.
Isoäitini sukupolvi pelkäsi toki vanhenemisen kipuja, köyhäintaloa ja yksinäisyyttä ystävien kuoltua. Mutta eivät he pelänneet vanhuutta sinänsä.
Tämän päivän viisikymppiset pelkäävät vanhuutta enemmän kuin kuolemaa. Syystäkin. Kuolemassa voi vielä olla rahtunen ihmisarvoa.
Hilkka Olkinuora
Kirjoittaja on tamperelainen pastori ja toimittaja "
Sunnuntaivieras Aamulehti Sunnuntai 23. huhtikuuta 2006
http://www.aamulehti.fi/
---------------
Olemmeko todella ajautuneet niin syvälle ahneuden ja rahanvallan ohjaamaan yhteiskuntaan että kaikki tuottamaton on kaatopaikkatavaraa?
Eikä ihmisarvo ole enää yhtään mitään? Vain suorituskyky ja tuloksenteko.
Häpeän syvästi päättäjiämme.
Voisiko edes presidentti, jota äänestin valtaan, tehdä jotain? Onhan hän ainakin ennen vaaleja virallisestu ilmaissut halunsa ottaa kantaa taisteluun ihmisen ja humanismin puolesta tässä uhkaavasti ihmis-perkeleiden haltuun luisumassa maailmassa.
KALLIKSEN JOHTAMILTA KRISTILLISITÄ EI LIENE AIHETTA ODOTTAA PANOSTA TÄSSÄ ASIASSA. HE KESKITTYVÄT JOHTAJANSA ESIMERKKIÄ NOUDATTEN SAALISTAMAAN PÖRSSISSÄ JA KAIKKI AIKA JA ENERGIA MENEE OSAKESALKUN HOITOON.
SILLÄ TAVALLA JEESUSTA SEURATAAN!
--------------
Jeesuskin oli vittumainen
"Kuole ennen kuin vanhenet
Olen työkseni kiskonut limaisia maksapihvinpalasia hampaattomista suista, siunannut hautaan hoitovirheitä, harjaantunut erottamaan hajusta, tarvitaanko vaipanvaihtoa vai hauturia.
Mutta koskaan ei ole etonut ja ilettänyt niin kuin nyt kuunnellessa valehtelua vanhustenhoidosta.
Vanhoja ei arvosteta edes sen vertaa, että pysyttäisiin totuudessa.
Suomen viriilein vanhus Paavo Lipponen kävi esimerkiksi kehumassa, miten kansallinen terveysohjelma on lyhentänyt jonot.
Haloo! Lyhenee koiran häntäkin, kun se katkaistaan. Pitää olla yhtaikaa kuollut, kiukkuinen ja mielellään silmäätekevän sukulainen, että pääsee jonoon, jota ei enää ole.
Euroopan suurin ihmissäilömö uhkuu kuulemma Koukkuniemen henkeä.
Laitoksissa eivät valita potilaat, eivät omaiset. Sekin on vale.
Kyllä he valittavat, mutta toisilleen.
Kuka kerjäisi verta nenästään tai luulisi minkään muuttuvan? Ruotsissa ilkeät mummut hoidetaan jo mustelmille. Meillä heidät doupataan hiljaisiksi.
Ei ole harvinaista laskea mummelin dosetista yli kolmekymmentä pilleriä. Arvauskeskuksessa on joka kerta uusi lääkäri, joka tuikkaa lisää mömmöjä entisten päälle. Se on arjen eutanasiaa: Mummu pökertyy, kaatuu ja pääsee päivystyksen kautta taivastien alkuun – mikäli ei kuivetu kotolattialle.
¦ ¦ ¦
Koukkarin ongelmat on tiedetty 30 vuotta, eikä sen sanominen näytä päättäjiä edes hävettävän.
Vasta pakon edessä hankitaan ne sata hoitajaa, joilla ”pärjätään” – ei niitä kolmeasataa, jotka tarvitaan. Urheiden ja uhrautuvien hoitajien taakse on aina päästy piiloon.
Taannoisen tv-ohjelman täydellisimpiä älypierahduksia oli, että a) laitosvanhukset ovat entistä heikkokuntoisempia b) heidän univahdikseen riittää mainiosti siivooja (nyk. laitoshoitaja.)
Seuraavaksi otetaan varmaan käyttöön myönteisen ajattelun kukkanen, Norjan malli: syötetään vanhus mieluummin kerran päivässä kunnolla kuin kaksi kertaa kiireellä.
Koirakin ruokitaan kahdesti päivässä. Ei mahan, vaan mielialan takia.
Samassa studiossa myös alan ministerin ihmiskäsitys lirahti lahkeesta. Valitettuaan ensin vanhusten arvostuksen puutetta hän totesi kolme vuotta koulutetun lähihoitajan olevan turhaa herkkua mummuille.
Perusteilla on suppea vanhushuoltotutkinto ”esimerkiksi maahanmuuttajille, koska he soveltuvat semmoiseen työhön”.
Pannaan yhteiskunnan pahnanpohjimmaiset hoitamaan sängynpohjimmaisia.
Halveksitaan yhdellä iskulla sekä vanhuksia että värillisiä.
Hyvät hyssälät! Seuraavaksi kuulemme, että mustat sopivat loppututkinnoistaan riippumatta katusoittajiksi, koska heillä ”on rytmi veressä”.
¦ ¦ ¦
Nykyvanhukset haluavat kuulemma asua kotona. Tietysti. He ovat vierailleet vanhainkodeissa, ja jättäytyvät sittenkin mieluummin laillistetun heitteillejätön eli niin sanotun avohoidon asiakkaiksi toivoen, että hyväuskoisin lapsista haksahtaisi omaishoitajaksi, moderniksi maaorjaksi.
Samaan aikaan ministeriö kehittää ”etäläsnäoloa”(?!) ja ministeri lupaa ”tietoteknisten valmiuksien hyväksikäyttöä”. Vanhusvaippa, joka hälyttää virtsalla täytyttyään ei ole enää uutta; tulossa on vaippa, joka hälyttää kun täyttyminen on päättynyt eli vainaa on valmis haettavaksi.
Isoäitini sukupolvi pelkäsi toki vanhenemisen kipuja, köyhäintaloa ja yksinäisyyttä ystävien kuoltua. Mutta eivät he pelänneet vanhuutta sinänsä.
Tämän päivän viisikymppiset pelkäävät vanhuutta enemmän kuin kuolemaa. Syystäkin. Kuolemassa voi vielä olla rahtunen ihmisarvoa.
Hilkka Olkinuora
Kirjoittaja on tamperelainen pastori ja toimittaja "
Sunnuntaivieras Aamulehti Sunnuntai 23. huhtikuuta 2006
http://www.aamulehti.fi/
---------------
Olemmeko todella ajautuneet niin syvälle ahneuden ja rahanvallan ohjaamaan yhteiskuntaan että kaikki tuottamaton on kaatopaikkatavaraa?
Eikä ihmisarvo ole enää yhtään mitään? Vain suorituskyky ja tuloksenteko.
Häpeän syvästi päättäjiämme.
Voisiko edes presidentti, jota äänestin valtaan, tehdä jotain? Onhan hän ainakin ennen vaaleja virallisestu ilmaissut halunsa ottaa kantaa taisteluun ihmisen ja humanismin puolesta tässä uhkaavasti ihmis-perkeleiden haltuun luisumassa maailmassa.
KALLIKSEN JOHTAMILTA KRISTILLISITÄ EI LIENE AIHETTA ODOTTAA PANOSTA TÄSSÄ ASIASSA. HE KESKITTYVÄT JOHTAJANSA ESIMERKKIÄ NOUDATTEN SAALISTAMAAN PÖRSSISSÄ JA KAIKKI AIKA JA ENERGIA MENEE OSAKESALKUN HOITOON.
SILLÄ TAVALLA JEESUSTA SEURATAAN!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Niinistökin olis kuule ollut paljon parempi, kun kahdesta pahasta piti valita.
miehiä - pankkihoveissa viihtyy ja seurustelee setelien kanssa
ei ole minun miehiäni
http://100777.com/node/385
psykopatian ja patologisen narsismin suvaitsemista koska Kallis itse on pörssipeluri.
Nämä häiriöt ovat kasvussa ja niille on tyypillistä itsekeskeisyys ja häikäilemätön oman edun ajaminen. Silloin luonnollisesti vanhukset ja nuoret saavat jäädä oman onnensa varaan.
Kapitalismi on julistettu ’ainoaksi oikeaksi’ taloustieteeksi, jolla rikkaat keräävät lisää rahaa itselleen köyhien kustannuksella.
‘Taloustiede’ on naamioitua imperialismia, psykopatiaa ja peitenimi asiantuntemukselle, joka mahdollistaa keinottelun ja loisimisen. Se antaa suuryrityksille luvan riistää kehitysmaita ja syödä pienyrityksiä, vaikka juuri niiden toimintaa pitäisi tukea ja määrää lisätä.
Suuryhtiöt ovat toisiaan vastaan taistelevia despootteja, kyvyttömiä toimimaan kypsästi yhteisen hyvän pohjalta. Vain tehokkuus ja kilpailukyky merkitsevät, kestävä kehitys, demokratia ja ihminen ovat sivuseikka.
Joel Bakanin, joka on kanadalainen juridiikan professori, mukaan ne ovat hain kaltaisia ahneita ja armottomia koneistoja, jotka on suunniteltu riistämään, tuomaan lisää niille, joilla jo on liikaa.
Ne täyttävät psykopatian ja patologisen narsismin viralliset lääketieteellis-psykiatriset diagnostiset DSM-kriteerit, jotka yksilötasolla ovat:
1. piittaamattomuus muiden tunteista (työntekijällä on vain välinearvo)
2. kyvyttömyys kestäviin suhteisiin (kilpailu pyhittää keinot)
3. välinpitämättömyys muiden turvallisuudesta (työpaikkaa ei voi taata, ekologista vastuuta ei kohdata)
4. toistuva valehteleminen ja huijaaminen oman edun saavuttamiseksi
5. kyvyttömyys kokea syyllisyyttä
6. kyvyttömyys sopeutua sosiaaliseen normiin ja lain vaatimaan käyttäytymiseen
Suuryhtiöille kuten suurporvarillekin ‘yhteinen hyvä’ on rasite, joka haittaa pörssikurssin nousua. Turbokapitalismi on kuin syöpä...itse kasvain ottaa kaiken, kasvaa ja kukoistaa terveen elimistön kustannuksella.
Ellei sille anneta vastalääkettä se lopulta tappaa.
on niitä miehiä jotka ovat olleet mukana päättämässä vanhustenhoidosta ja sille budjetoiduista rahavarainnoista. Hän on ollut mukana räätälöimässä tuota paskaa joka ei kuitenkaan tunnu maistuvan hänelle itselleen? Siksi hän jo varautuukin keinottelemalla itselleen rahaa vanhuudenpäiviään varten. Toki hän itse aitiopaikalta nähneenä tajuaa, ettei tällainen vanhustenhoito ole ainakaan häntä itseään varten. Bjarnelle niin kuin valitettavan monelle muullekkin kristillisdemokraatille, puolue on vain portti saada itselleen työtilaisuuksia ja ansaita rahaa!
luonteensa...
kumma että kansa valitsee näitä psykopaatteja edustamaan itseään..
niin katso Kansaiväinen politiikka, sieltä otsake wtc tornien ydinpalkin katkeaminen
ihminen. Kaikki se jo huomaavat!
ahnehtivat kaiken itselleen koska he ovat ihmis-perkeleitä...
heidät pitää saada ajattelemaan muitakin kuin itseään - ja ellei se muuten onnistu niin lain voimin koska he tuhoavat elämisen mahdollisuudet muiltakin...
http://www.st911.org/