Lista jurppivista asioista.

Alunperin piti kirjoittaa kommentti tuohon digiefektien kritisointikeskusteluun, mutta kun huomasin että pari muutakin asiaa näin maanantaina syö miestä niin päätinpä suoltaa ne kaikki yhdellä kertaa ulos. Eli.


1. Digitaaliefektit. Jos Indiana Jonesin vierivä kivi olisi tehty tietokoneilla, se olisi kiiltävä marmorimötikkä joka hyppii seinille ja rotkojen yli, kasvattaa piikit, jakaantuu kahdeksi, rikkoo äänivallin ja paljastuu ufoksi. Vaikka sen tarvitsisi vaan vieriä.

2. Uusintaversiot. Viimeksi leffateatterissa näin trailerit When a Stranger Calls ja Omen, itse leffahan puolestaan oli The Hills Have Eyes. Piru vie, suurin osa tämän hetken uusioversioista on lähes poikkeuksetta seventies-kauhua (The Fog, Texas Chainsaw, Amityville) tai aasialaishorroreita (Ring, Kauna, Dark Water).
Ocean's Eleven onnistui varmaankin siksi, että kohteeksi valittiin totutusta poiketen HUONO elokuva.

3. Pelileffat. Super Mario Bros., Mortal Kombat, Street Fighter, Resident Evil, Doom - ja vieläkin uskotaan että videopelistä voi vääntää hyvän leffan.

4. TV-sarjasovitukset. Takaa-ajettu aikanaan onnistui, mutta sitten tuli Flintstones, Myrskylinnut ja Charlien Enkelit, puhumattakaan niistä joiden alkuperää ei pohjan perukoilla tunneta. Nyt puuhataan leffaa Dallasista ja Baywatchista eikä kenenkään hälytyskellot soi.

5. Jatko-osat ilman kannattelevia alkuperäiselementtejä. Terminator 2 toimi, samoin X-Men 2 ja Spider-Man 2. Mutta miksi pitää väkisin vääntää jatkiksia joista puuttuu se olennainen peruspilari, kuten Predator 2 (Arnold), Speed 2 (Keanu), Batman Forever (Burton ja Keaton), Terminator 3 (Cameron), xXx2 (Diesel), Ocean's 12 (tarina) ja Basic Instinct 2 (kaikki paitsi Sharon)?

6. MTV-leikkaus. Esimerkkinä mikä tahansa Bruckheimerin tuotos, jossa katsoja altistetaan keskimäärin kolmelle leikkaukselle sekunnissa. Tasan ainoa joka on musiikkivideoleikkausta onnistunut hyödyntämään on Oliver Stone Natural Born Killersissä, tarkoituksenaan aiheuttaa katsojassa pahoinvointia.

7. Pop-musiikki. Katsotaanpa vaikka Pahat Pojat läpi oikein korva kädessä ja etsitäänpä perustelu ääniraidalla käytetylle biisipaljoudelle. Löytyikö muitakin kuin levymyynti tai oheismarkkinointi? Fiilistely ei riitä, tematiikkaa kehään. "Haaveet kaatuu"? No miksi sen kertomiseen leffassa tarvitaan erikseen joku laulu? (Huolestuin lisää kun tajusin juuri käyttäneeni esimerkkinä kotimaista leffaa.)

8A. Coolius. Ensin Tarantino onnistui tekemään siitä mukavasti taidetta. Mutta Matrixin jälkeen saatiin liukuhihnallinen roolihahmoja, jotka käyttävät yölläkin aurinkolaseja, kävelevät hidastuksella, kommunikoivat lause kerrallaan ja lahtaavat pikkukylän verran roistoja, mutta kasvoilla ei vilahda mitään mitä voisi ilmeeksi saati tunteeksi sanoa.

8B. "Vahvat" naishahmot. Ei siis Scarlett O'Hara tai Amelie tai Rakkaudella-Maire, vaan Tomb Raider, Kissanainen, Electra, uudet Charlien enkelit, Resident Evilin Alice jne. eli nämä joilla on timmi mallikroppa ja sen päällä ihomyötäiset trikoot/shortsit/hepeneet/ei-mitään, ja joiden päivärutiini kiteytyy suurimmaksi osaksi kohdassa 8A.

9. Realistiset nuorisoleffat. Eli ne joissa teinejä ahdistaa ja katsojaa myös, ja sitten kun siitä huomauttaa niin kuulee vaan että "No niin mutta sellasta se nuorten elämä nykyään on." Jaa että Hymypoikaa ja Sairaan kaunista maailmaa? Just.

10. Viiden tähden arvostelusysteemi. Miksi siitä on muodostunut jokin yleinen normi? Miksi ei vaan voida sanoa että "Jos tykkäsit elokuvista A, B ja C, mene katsomaan myös tämä nyt arvosteltavana oleva X" tai "Verrattuna elokuvaan A X onnistuu paremmin mutta häviää B:lle perustein että..."? Voidaanko olla varmoja, etteivät nämä trendilehtien levyraatilaiset jaa pisteitä vain osoittaakseen kuuluvansa samaan leiriin kollegojensa kanssa? Eikös keskivertokriitikon tunnista siitä että se antaa Citizen Kanelle täydet pisteet?

11A. Orlando Bloom.
11B. Hayden Christensen.
11C. Jean-Claude Van Damme.
11D. Jasper Pääkkönen.

12. Elokuvien kestot. Kaksi tuntia on aina tuntunut sopivalta maksimipituudelta. Mutta jos vakavasti otettavaa spektaakkelia lähdetään tekemään niin kyllä sen pitää olla vähintään kolmetuntinen AV-happening, ja lopputuloksena on joku Titanic tai Pearl Harbour, puutunut persaus ja kolossaalinen kusihätä. (Ja jos tämä on viimeinen raapustelmani niin se johtuu siitä että lauma vihaisia fanaatikkoja poltti minut roviolla mainittuani Sormusten Herrat tässä samassa asiayhteydessä.)



Tämän vuodatuksen jälkeen se olennainen kysymys: Olenko ainoa?