Rikesakko

Yksi tärkeä taustatekijä haltijavastuu-uudistuksessa oli 3kk:n rikkeen vanhentumisraja, jota uudessa laissa pidennettiin vuoteen. Syynä oli, että 3 kk:n takarajan vuoksi ei pienempiin ylinopeuksiin voida puuttua. Nyt siis rikesakko 5km/h:n ylinopeudesta saattaa tipahtaa postiluukusta vuoden kuluttua tekopäivästä. Tämä edistää liikenneturvallisuutta jos mikä!

Vuodesta 1983, jolloin rikesakkolaki laadittiin, ylinopeusrikesakko on tietääkseni noussut 100 markasta 115 euroon. Samalla ylinopeuksiin sovellettavaa rikesakkorajaa on nostettu 20 kilometriin tunnissa. Rajaa on ehdotettu edelleen nostettavaksi 30 km/h:ssa.

Miten liikenneturvallisuus paranee, kun rikesakkorajaa nostetaan? Ei mitenkään, sillä ylinopeuksien ajaminen vain helpottuu, eikä "kaahari" joudu rikosvastuuseen, eli menetä korttiaan kolmesta ylinopeudesta vuoden aikana, mikä olisikin valtion kannalta valitettavaa - kutistuisihan lypsykarja.

Jopa 90% suomalaisista ajaa lievää ylinopeutta, eikä poliisi pysty puuttumaan tähän toimintaan - resurssit eivät yksinkertaisesti riitä. Rikesakkoja ei kiistetä, eikä niitä viedä oikeuteen, vaan maksetaan mukisematta, joten rikesakkobisnes on valtiolle erittäin kannattavaa. Lahjana taivaalta tulee automaattinen kameravalvonta, jonka avulla pienistäkin ylinopeuksista saadaan rahat pois.
Valtiota ei enää edes kiinnosta kuka ylinopeutta ajaa, vaan sakko lähetetään auton haltijalle samalla uhaten kuulusteluilla ja esitutkinnoilla. 115 euroa on sen verran pieni summa, että kansa maksaa mielummin kuin kiistää.

Sakottaminen ei ole niin kannattavaa kuin voisi luulla: suurin osa sakoista menee pienituloisille autoilijoille pienistä ylinopeuksista ja se sitoo työvoimaa kuulusteluiden, paperitöiden yms. byrokratian pyörittämiseen.
Niinpä sakottaminen automatisoidaan niin perinpohjaisesti, että rikoksen tai rikkeen tekijää ei haluta edes ottaa selville ja sakkotulot maksimoidaan kaikin keinoin: Kameravalvonta on räjähdysmäisessä kasvussa, rikesakkoja ja rikesakkorajoja nostetaan ja puuttumiskynnytä pienennetään. Samaan aikaan jo ennestäänkin aivan liian alhaisiksi koettuja nopeusrajoituksia lasketaan, jotta kansa ajaisi enemmän ylinopeuksia.

Kermana kakun päällä on vielä se, että kameravalvonnan tehokkuutta ei ole osoitettu, eikä sitä edes haluta osoittaa. Jokainen asiaan, eli valtion julkaisuihin perehtynyt tietää kliseet "kameravalvonnan on arveltu vähentävän onnettomuuksia..." ja "riittävää tilastollista näyttöä ei vielä ole".

Selkäranka rutisee jo.