Filosofi Kierkegaard kertoi tarinan, kuinka eräänä yönä joukko varkaita murtautui koruliikkeeseen. Sen sijaan, että he olisivat varastaneet mitään, heillä oli epätavallinen suunnitelma jolla he toivoivat voivansa napata mitä halusivat mutta välttyä joutumasta vankilaan. He yksinkertaisesti vaihtoivat hintalaput liikkeessä. Sitten he poistuivat.
Seuraavana päivänä kaikki asiakkaat ja työntekijät olivat sekaisin -- vaikka eivät tienneet sitä -- mikä oli arvokasta ja mikä halpaa. Oikeista ja kerran kalliista helmistä oli äkkiä tullut halpoja ja halvoista valekoruista kalliita, se mikä oli maksanut vain joitakin pennejä aiemmin, kantoi nyt tuhansien dollarien hintalappua. Asiakkaat, jotka luulivat ostavansa kallisarvoisia helmiä, saivatkin halpoja jäljitelmiä. Eikä varkaiden tarvinnut koskaan pitää asetta tai pakottaa ketään mihinkään. He saivat satojen tuhansien dollarien arvosta timantteja pikkurahalla.
Liikkeen työntekijät uskoivat niihin hintalappuihin, jotka varkaat olivat vaihtaneet. Niiden arvo käännettiin päälaelleen. Siten he menettivät sen, mitä heidän oli käsketty suojella; he menettivät kaiken arvokkaan liikkeessä.
Niin on hallituseliittikin hävittänyt tajun siitä, mikä on arvokasta ja mikä sisällöltään arvotonta. Se on omaksunut ne päälaelleen käännetyt arvot, joita rahaeliitin ylivallan kannattajat meille ovat tuputtaneet. Kaksi maailman arvokkaimmista asioista -- kansan selviytyminen ja edistyminen -- on muutettu sellaisiksi, joilla ei ole arvoa tai joilla on negatiivista arvoa. Monirotuisuus ja rotujen sekoittuminen taas -- jotka johtavat kaikki ne omaksuvat kurjuuteen ja kuolemaan -- on hinnoiteltu äärimmäiseksi hyväksi.
Oman maamme teollisen infrastruktuurin säilyttämistä -- ja oman työmme tekemistä ja omien työpaikkojemme säilyttämistä omalle kansallemme -- ja kansamme luoman vaurauden pitämistä kotona -- pidetään väharvoisina tai täysin arvottomina. Nämä todella arvokkaat asiat on vaihdettu halpoihin helyihin ja rihkamaan, halpatuotteisiin, televisioihin ja citymaastureihin, jotka tullaan kaikki hautaamaan maan täytteenä muutamassa vuodessa; ja harvojen maansa myyneiden optiotuloihin.
Me annamme pois vaurautemme, taloutemme hallinnan ja koko maamme -- me kirjaimellisesti annamme pois tyttäriemme ja poikiemme elämät. Miksi?
Kuten Sam Dickson on sanonut, niitä, jotka pettävät oman kansansa, ei jää muistelemaan kukaan. He ovat universaalisti halveksittavia. He eivät ansaitse jäädä eloon. Mitään muuta ei heistä jää jäljelle kuin kuivaa pölyä niiden tallottavaksi, jotka yhä elävät.
Ensimmäinen askel arvojemme uudelleen järjestämisessä tullaan ottamaan, kun päätämme, että aiomme elää kansana ja rotuna vaikka mikä tulisi. Mikään arvo, ei maallinen, uskonnollinen, taloudellinen, eettinen tai fyysinenkään voi koskaan olla korkeampi kuin selviytymisemme. Muistakaa se ja eläkää. Unohtakaa se ja kuolkaa. Se on todellakin niin yksinkertaista.
Seuraavana päivänä kaikki asiakkaat ja työntekijät olivat sekaisin -- vaikka eivät tienneet sitä -- mikä oli arvokasta ja mikä halpaa. Oikeista ja kerran kalliista helmistä oli äkkiä tullut halpoja ja halvoista valekoruista kalliita, se mikä oli maksanut vain joitakin pennejä aiemmin, kantoi nyt tuhansien dollarien hintalappua. Asiakkaat, jotka luulivat ostavansa kallisarvoisia helmiä, saivatkin halpoja jäljitelmiä. Eikä varkaiden tarvinnut koskaan pitää asetta tai pakottaa ketään mihinkään. He saivat satojen tuhansien dollarien arvosta timantteja pikkurahalla.
Liikkeen työntekijät uskoivat niihin hintalappuihin, jotka varkaat olivat vaihtaneet. Niiden arvo käännettiin päälaelleen. Siten he menettivät sen, mitä heidän oli käsketty suojella; he menettivät kaiken arvokkaan liikkeessä.
Niin on hallituseliittikin hävittänyt tajun siitä, mikä on arvokasta ja mikä sisällöltään arvotonta. Se on omaksunut ne päälaelleen käännetyt arvot, joita rahaeliitin ylivallan kannattajat meille ovat tuputtaneet. Kaksi maailman arvokkaimmista asioista -- kansan selviytyminen ja edistyminen -- on muutettu sellaisiksi, joilla ei ole arvoa tai joilla on negatiivista arvoa. Monirotuisuus ja rotujen sekoittuminen taas -- jotka johtavat kaikki ne omaksuvat kurjuuteen ja kuolemaan -- on hinnoiteltu äärimmäiseksi hyväksi.
Oman maamme teollisen infrastruktuurin säilyttämistä -- ja oman työmme tekemistä ja omien työpaikkojemme säilyttämistä omalle kansallemme -- ja kansamme luoman vaurauden pitämistä kotona -- pidetään väharvoisina tai täysin arvottomina. Nämä todella arvokkaat asiat on vaihdettu halpoihin helyihin ja rihkamaan, halpatuotteisiin, televisioihin ja citymaastureihin, jotka tullaan kaikki hautaamaan maan täytteenä muutamassa vuodessa; ja harvojen maansa myyneiden optiotuloihin.
Me annamme pois vaurautemme, taloutemme hallinnan ja koko maamme -- me kirjaimellisesti annamme pois tyttäriemme ja poikiemme elämät. Miksi?
Kuten Sam Dickson on sanonut, niitä, jotka pettävät oman kansansa, ei jää muistelemaan kukaan. He ovat universaalisti halveksittavia. He eivät ansaitse jäädä eloon. Mitään muuta ei heistä jää jäljelle kuin kuivaa pölyä niiden tallottavaksi, jotka yhä elävät.
Ensimmäinen askel arvojemme uudelleen järjestämisessä tullaan ottamaan, kun päätämme, että aiomme elää kansana ja rotuna vaikka mikä tulisi. Mikään arvo, ei maallinen, uskonnollinen, taloudellinen, eettinen tai fyysinenkään voi koskaan olla korkeampi kuin selviytymisemme. Muistakaa se ja eläkää. Unohtakaa se ja kuolkaa. Se on todellakin niin yksinkertaista.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Jotka eivät tajua oikeestaan yhtään mitään muuta kuin että vastuuseen ei juodu tekipä melkein mitä tahansa..
ihan kateeksi käy. Täällä on ahneet ja huimapäät vauhdissa, ne omistaa kaiken, oikeuslaitoksenkin