Potkurini pitää tosi hyvin. Hyötysuhde on varmaankin 100%. Vai onko sittenkään? Vastauksen saat tästä:
http://www.vetouistelu.com/aarrearkku/rotkuri/potkuri.htm
/Jukka
http://www.vetouistelu.com/aarrearkku/rotkuri/potkuri.htm
/Jukka
Potkurin ja vesijetin hyötysuhde?
Jukka Veltheim
386804
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
siis alle neljänkymmenen viiden solmun nopeuksissa potkuri on melkoisesti tehokkaampi?
Mikään yksittäinen taulukko ei ole absoluuttinen totuus mikäli taulukko on jonkin yksittäisen koesarjan tulos. Mutta "hehtaarilla" nuo graafit kyllä ovat.
Olet oikeassa, vesijetin hyötysuhde ei päätä huimaa tavallisissa nopeuksissa. Jos katsotaan kohtaa V=30 solmua. Tällöin potkurin hyötysuhde on 0.7 ja jetin 0.6. Jos oletetaan moottorin antavan 100 hv akselitehon, niin potkurin kautta propulsiotehoksi tulisi 70 hv. Vastaavan propulsiotehon saamiseksi 0.6 hyötysuhteella vaatisi 0.7/0.6*100 hv = n. 115 hv. Eli jos propulsiolaitteet ovat kunnollisia ja saavuttavat kutakuinkin saavutettavissa olevan hyötysuhteen, käytännön vaikutus jää aika pieneksi.
/Jukka
Ethän ole tosissasi tuon taulukon kanssa ethän?
Vesivirrasta sivussa olevalla aksiaalipumpulla on sama hyötysuhde kuin kliiverillä nopeudessa 85 solmua!
Tuon taulukon lähteet on mainitsematta, sillä tuo webbisivu ei ole tieteellinen raportti eikä edes yritä näyttää sellaiselta.
Nuo kaksi käyrää on otettu kirjan "Air cushion craft" propulsio-osuudesta. Kyseinen taulukko oli siitä mukava, että sen nopeusalue ylsi riittävän pitkälle. Voit tarkistaa käyrien paikkaansapitävyyden siitä kirjasta.
Miten eroavat potkurit ali-,osa- ja ylikavitoiva toisistaan? muotoilu? toimintaperiaate? Meinaan kun olen käsittänyt, että potkuriin ilmestyneet kavitointi jäljet on merkki ongelmasta johon pitää puuttua.
Ali-, osa- ja ylikavitoivat eroavat toisistaan niin muotoilun (lähinnä poikkileikkausprofiililtaan) kuin myös toimintaperiaatteeltaan.
Periaatteessa venepotkurit ovat aikaisemmin olleet alikavitoivia, mutta sittemmin veneen nopeudet ovat nousseet. Tämä on taas johtanut sellaisiin lavankärkinopeuksiin, joka on taas pakottanut potkurimuotoilua kavitaatiosietoisaksi. Niinpä useat nykypäivän potkurit ovat osakavitoivia. Ylikavitoivalla tarkoitetaan potkuria, jonka lavan imupuoli on kokonaan kavitaatiolla, ns. ylikavitaatiolla. Kavitaatiojäljet tosiaan ovat merkki _jostain_, ei nyt välttämättä mistään kovin vaarallisesta silti. Useat kohtalaisen suorituskykyiset alumiinipotkuriset veneet kavitoivat hieman, siten että potkuri pikkuhiljaa syöpyy. Teräspotkuri voisi olla ratkaisu.
Missä veneessä on parinkymmenen vuoden aikana lavankärkinopeus noussut niin paljon että sillä olisi merkitystä. Onko esim. perämoottorien välitykset muuttuneet ratkaisevasti? Eiköhän (liukuvat)veneet ole pääsääntöisesi edelleen hitaita (alle 45s). "Useat kohtalaisen suorituskykyiset alumiinipotkuriset veneet kavitoivat hieman, siten että potkuri pikkuhiljaa syöpyy" kannataisiko jututta jotain kaveria jolla on kohtalaisen suorituskykyinen vene al-potkurilla? pelkkien kirjojen sijaan.
Kieltämättä minulla ei ole tilastotietoa parinkymmenen vuoden ajalta veneiden keskimääräisestä lavankärkinopeudesta. Vaan havaintojeni mukaan keskimääräinen moottoriteho on kasvanut, joten oletettavasti nopeudetkin ovat samalla kasvaneet - veneiden samanaikaisesta läskistymisestä huolimatta.
Ja ihmisten jututtamisesta...Kyllä erilaisia ihmisiä tulee jututettua. Ihmisillä on erilaisia venhoja ja erilaisia kokemuksia ja erilaisia teoreettisia taustoja. Itselläni on vain hidas (useita solmuja alle 45 s) alumiinipropulsorialus.
Pikaisten tarkastusten jälkeen :
-17" 2900r/min kuppaamaton pronssipotkuri ei kavitatio jälkiä.
-13" 2500r/min (90hv yamaha 5000r/min 13:26 välitys) on aika keskiverto perämootori, jolla saa kotullisen suorituskyvyn (kun vene on tarpeeksi pieni).
Eli voisiko potkurin muotoilu johtua muusta kuin kavitoinnista?
Tarkastellaan kahta tilannetta. Nelimetrinen avovene 30hp moottorilla.
Kokeilemalla haetaan kyseiseen yhdistelmään al-potkuri, jolla se kulkee parhaiten yhden hengen kuormalla kierrosalueen yläpäässä. Potkuri on oikein valittu? Neljän hengen kuormalla liukuun lähtö on vaikeaa, pienempi nousu auttaisi.
Vaihdetaan tuuman pienempi nousu ja kupataan hieman. Liukuun nousu paranee pienemmän nousun ansiosta, mutta kone ei mene ylikierroksille kuppauksen tuoman lisäpidon ansiosta.
Mutta huippunopeus putosi parisolmua eli hyötysuhde heikkeni.
Toisaalta laineesta hypätessä potkuri ei jää sutimaan vaan pito palautuu välittömästi veteen tultaessa.
Eli voisiko potkurintyypin käytöön vaikutaa ennemminkin veneen käyttötarkoitus kuin lavannopeus suhteessa veteen?
"Eli voisiko potkurin muotoilu johtua muusta kuin kavitoinnista?"
Ilmeisesti retorinen kysymys? Mutta voisi, ja johtuukin. Kavitointi on vain yksi kriteeri, joskin tärkeä.
"Eli voisiko potkurintyypin käytöön vaikutaa ennemminkin veneen käyttötarkoitus kuin lavannopeus suhteessa veteen?"
Ilmeisesti toinen retorinen kysymys? Toki voisi ja niinhän se vapaa-ajan veneissä fiksua onkin.
Mutta mitään yhteyttä tällä hommalla ei enää ole mainittuun potkuriteoriasivuun, joka oli: http://www.vetouistelu.com/aarrearkku/rotkuri/potkuri.htm
Mutta sen sijaan tämän tyyppistä asiaa olen sivunnut sivulla: http://www.vetouistelu.com/aarrearkku/rotkuri/rotkuri.htm
/Jukka
Yritys oli herättää ajatelemaan potkuri tyyppien
toimintaa yleensä ja miten pyörintävastus vaikuttaa hyötysuhteeseen. Sekä miksi käytetään tietyntyyppisiä potkureita.
Tuo jälkimmäinen linkki selvitti paljon tietämyksestäsi venepotkureista.
Kiitos hyvästä yrityksessä, mutta valitettavasti et onnistunut siinä - ainakaan minun suhteeni.
Potkurin pyörintävastuksen vaikutus hyötysuhteeseen ei ole kovin monimutkainen asia. Jos muut parametrit eivät muutu, niin hyötysuhteen muutos on kääntäen verrannollinen pyörintävastuksen muutokseen nähden. Tämän älyäminen ei vaadi korkeaa matematiikkaa. Keskustelun mielekkyydestä ko. asian tiimoilta voidaan olla montaa mieltä.
Se, miksi käytetään tietyntyyppisiä potkureita, ei ole yhtä yksinkertainen asia. Sen sijaan siitä on löydettävissä kirjallisuutta ja lisäksi asia on itse kokeiltavissa.
Hyvä, että tietämykseni taso selvisi Sinulle. Sinun tietämyksesi taso on minulle merkityksetön. Kunhan tässä hyvää hyvyyttäni Sinulle vastailen.
Tässä viestissä on näköjään asiaa noin 30%, joten pitänee vetää johtopäätökset kirjoittamisen jatkamisen hyödyllisyydestä.
/Jukka
Käsittääkseni Jukan alkuperäisen viestin tarkoitus oli osoittaa, että 100% pito ei tarkoita 100%:n hyötysuhdetta, kuten jotkut tietämättömät uskovat. Hyötysuhde on käytetyn energian suhde hyödyksi saatuun energiaan. Energia-perspektiivistä aluksen kokonaishyötysuhde on esim. käytetyn polttoaine-energian suhde aluksen eteenpäin menemistä vastustavaan kitkatyöhön (eli hukka-energiaa on potkurin aiheuttamat turhat pyörteet yms.). "Mutta huippunopeus putosi parisolmua eli hyötysuhde heikkeni." Huippunopeuden lasku ei automaattisesti heikennä hyötysuhdetta, joka on nopeuden funktio (eli siis hyötysuhde on eri suuruinen eri nopeuksilla). Huoppunopeuden lasku johtuu nousun pienenemisestä, eikä hyötysuhteen heikkenemisestä. Hyötysuhteen käyrät muuttuvat luonnollisesti nousun muuttuessa, mutta höytysuhde (mikä tahansa hyötysuhde) ei automaattisesti pienene kaikilla nopeuksilla ja kaikilla kuormilla.
Mukaan keskusteluun.
Hyötysuhteesta sen verran että eikös siinä loppujen lopuksi ole kyse siitä kuinka paljon ottotehosta saadaan antotehoksi? tässä tapauksessa miellän antotehon nopeudeksi.
Jukan taulukosta vielä. Olisi hyvä olla erityyppisille potkureille olisi omat nimitykset. Mutta ne pitäisi perustua johonkin muuhun kuin ilmiöön joka on haitallinen potkurille. Joskus on kliiveristä käytetty nimitystä "super kavitoiva", onkohan Jukka johtanut nimitykset tästä?
Nämä kirjoitukseni eivät ole tarkoitettu "pottuiluksi",vaan selvittää missä on virhe kun käytäntö(minun mielestä) ja Jukan teoria ei kohtaa.
Hauskaa viikonloppua.
ps. hyvät vesisuihkusivut www.hamiltonjet.com
Kiitos kiitos.
Kyllä juu, hyötysuhde on antoteho/ottoteho, ja teho on energia aikayksikköä kohden. Kyse onkin nyt siitä, mikä milloinkin katsotaan ottotehoksi ja mikä antotehoksi. Siksi on olemassa erilaisia hyötysuhteita. Itse puhun mieluummin energiasta, koska se on minusta helpompi ymmärtää. Eli sama kysymys on, että mikä on kulunut energia, ja mikä on hyödyksi saatu energia. Äskeisessä viestissä esitin, että aluksen kokonaishyötysuhteessa kulutettu energia on polttoaine-energia, tässä tapauksessa fiksumpaa on ajatella "polttoaineesta työksi saatu energia" (polttoaineen kemiallisessa reaktiossa vapautunut energia on tietysti paljon suurempi, koska osa siitä siirtyy lämpönä ympäristöön), ja "hyödyksi" saatu energia on se energia, joka on kulunut "hyödyllisen" kitkan voittamiseen, eli siis sen kitkan, joka vastustaa aluksen eteenpäin kulkemista (eihän tämäkään hyödyllistä kitkaa ole, mutta se on sitä kitkaa, jonka tiedetään olevan, ja joka koneen teholla halutaan voittaa)
Muuta kitkaa, niin sanottua turhaa kitkaa, on mm. sellainen kitka, joka vastustaa potkurin pyörimistä, mutta ei synnytä veneen kulkusuuntaista voimaa. Eli siis ylimääräisiä pyörteitä aiheuttava potkurin muotoilu. Tämä potkurin pyörimisessä aiheutunut kitka käsittääkseni kiistatta heikentää potkurin höytysuhdetta, mutta se ei mitenkään automaattisesti riipu potkurin noususta, tai aluksen nopeudesta, tai edes potkurin kavitoimisesta. Jukka esitti teoriaa nimenomaan tästä potkurihyötysuhteesta. Potkurihyötysuhde on siis [potkurin antama energia] / [potkurin ottama energia]. Dynamiikan perspektiivistä (ja mahdollisimman kansantajuisesti ilmaistuna) potkurin ottama energia riippuu pyörimistä vastustavasta momenttivoimasta ja potkurin pyörimästä matkasta. Potkurin antama energia taas riippuu potkurin työntövoimasta ja kuljetusta matkasta. Työntövoima on sitä suurempi, mitä suurempi kitka aluksen kulkemista vastustaa (ns. "hyödyllistä" kitkaa). Momenttivoimaan (eli voimaan, joka vastustaa potkurin pyörimistä) sisältyy ylimääräisiin vesipyörteisiin kulunut hukka-energia, joka ei siis auta veneen liikuttamisessa eteenpäin. Kun potkuri (tai mikä tahansa laite) kavitoi, käsittääkseni potkurin lavan imupuolelle syntyy niin suuri alipaine, että vesi höyrystyy ja syntyy kaasukuplia (vesihöyryä). Tämä taas käsittääkseni heikentää pitoa (koska virtaus irtoaa potkurin lavan imupuolella), mutta ei automaattisesti heikennä potkurihyötysuhdetta, koska lavan imupuolen kitka on pienempi. Tätä Jukka on ilmeisesti yrittänyt selittää käyrillä ja kaavoilla. Vastaappa Jukka vaikka tähän, olenko käsittänyt oikein?
Sivuhuomautuksena mainittakoon, että jeteissä "kitkaa" aiheuttaa mm. virtauksen kuristaminen. Koska kitka aiheutuu suurimmalta osin eri mekanismista, hyötysuhdemaksimi on eri nopeusalueella.
Noihin potkurin nimityksiin en osaa ottaa kantaa, Jukan kirjoitusten mukaan (mikäli oikein ymmärsin), nuo nimitykset ovat kirjallisuudessa käytettyjä. Minusta Jukan käyrät, kaavat ja kirjoitus on ihan hyvä esimerkki osoittamaan, että potkurin pito ei ole sama asia, kuin potkurihyötysuhde. Tämä tietysti edellyttää, että niistä ymmärtää jotain.
Minäkään vinoile kenellekään, ja itse kestän kritiikkiä, joten jos joku on eri mieltä jostain, saa esittää vapaasti kantansa (en tosin lupaa, että käytän aikaa vastaamiseen).
Hauskaa viikonloppua myös sinulle, ja kaikille muillekin!
sillä tein tämän ilmaiseksi omalla ajallani. Maksullisena toimeksiantona olisin laskuttanut tästä 200 e.
AK fiksunoloisella kirjoituksellaan sai minut vastaamaan.
Hyötysuhteen määritelmässä olet ihan oikeassa ja asia on juuri noin. Tuolla tekemälläni sivullanihan:
http://www.vetouistelu.com/aarrearkku/rotkuri/potkuri.htm
sanotaan, että propulsiohyötyshde on verrannollinen (V*T)/(n*Q). Tuossa kaavassa siis osoittajassa on nopeus kertaa työntö, joka on yhtä kuin eteenpäin työntävä teho. Nimittäjässä taas on kierrosnopeu kertaa momentti, joka on yhtä kuin pyörittämiseen kuluva teho. Niinpä hyötysuhde on tuonkin kaavan mukaan hyötytehon ja käytetyn tehon osamäärä. Ja näin täytyy ollakin, tai jotain olisi pielessä. Vaan kun mitään ei ole pielessä.
Tosin hienosäätöä sivut olisivat kaivanneet että niitä voisi hyvällä omatunnolla nimittää "tieteellisiksi". Keskustelua aiheesta on käyty osoitteessa:
http://groups.google.com/groups?dq=&hl=fi&lr=&ie=UTF-8&threadm=a0d349e3.0211050144.5e74ae1b@posting.google.com&prev=/groups?dq=&num=25&hl=fi&lr=&ie=UTF-8&group=sfnet.harrastus.veneet&start=25
tai sitten osoitteessa:
http://groups.google.com/groups?hl=fi&lr=&group=sfnet.harrastus.veneet
ja etsimällä sieltä otsikko: "Potkurin hyötysuhde - mihin hukkateho menee?"
Käyttämäni nimitykset ovat suoria ja virallisia suomennoksia seuraavista englanninkielisistä sanoista:
Super cavitating = ylikavitoiva
Partially cavitating = osoittain kavitoiva
Sub cavitating = alikavitoiva
Mikäli käyräni eivät kohtaa käytännön kanssa, se ei ole mikään ihme. Nuo käyrät ovat jonkin yksittäisen (tai joidenkin yksittäisten) potkureiden mallikokeiden tuloksia ja kyseinen koe on ollut jossain määrin "high-preformance" -sellainen. Avopotkurin voi optimoida toimimaan hitaammassakin nopeudessa.
Kysyit jossain aiemmin optimivälityssuhteen määrittämistä. Kysymykseen on mahdoton vastata lyhyesti. Lyhyin näkemäni selitys aiheesta on 2 sivua pitkä. Vastauksen kysymykseen löydät kuitenkin mistä tahansa propulsioaiheisesta laadukkaasta ammattijulkaisusta. Ja sellaisia kirjoja löydät esim. TKK:n kirjastosta. Jos Espoo on liian kaukana, pyydä opus kaukolainaan.
/Jukka
Sampsa on selittänyt asioita itselleen (ja muillekin) perusteknisesti ja sinänsä ihan oikein. Mitään vastausta tai oikausua tuo kirjoituksesi ei sinällään vaatisi.
Koska kuitenkin kysyit vastausta, niin vastataan tuohon kavitaatiohommaan. Olet ihan oikeassa kavitaation määrittelyssä. Kuitenkin kavitaatio ja virtauksen irtoaminen ovat eri juttuja. Mikäli virtaus irtoaisi potkurista sen pyöriessä ja yrittäessä tehdä työntöä, tilanne olisi hyötysuhteen kannalta murheellinen. Kavitaatio ei romauta hyötysuhdetta yhtä paljon, vaan ainoastaan imupuolen hyötysuhde käytännössä katoaa. Painepuoli elää ja porskuttaa. Ylikavitoivista potkureista kirjoitin Jippiin palstalla äsken:
"Ylikavitoivan potkurin toiminta perustuu terävään johtoreunaan ja suureen lavankärkinopeuteen. Näiden yhteisvaikutuksesta kavitaatio alkaa viipymättä ja voimakkaana heti johtoreunassa. Kavitaatio jatkuu lavan imupuolen yli ja kavitaatiokupla sammuu vasta lavan jättöreunan takana. Tästä nimi "ylikavitoiva" ja jenkkiversio "superkavitoiva".
Lavan imupuolella vallitsee siis veden hyörypaine. Tästä seuraa viskositeetin muutosta ja muuta jännää, joten imupuolelta tulevan momenttikertoimen arvo on pienenpi kuin tavallisessa potkurissa. Potkurin painepuoli taas muotoillaan kaarevaksi, eli siinä on runsaasti kuppia. Tämä tehdään sen vuoksi, että pääosa potkurin työnnöstä tehdään painepuolen avulla, joten painepuolen pidon säilyttäminen on tärkeää. "
Mutta nyt tähän kirjoittamiseen alkaa kyllä menemään niin paljon aikaa, että joudun valitettavasti todella harkitsemaan vastaamista jatkossa.
/Jukka
...virtauksen irtoaminen ei liity kavitaatioon. Se mitä tarkoitin "irtoamisella" oli, että kavitaation seurauksena potkurin lavan imupuolen pinnan ja veden välinen vastus ilmeisesti pienenee. Ja jos näin on, ei kavitointi automaattisesti huononna potkurin hyötysuhdetta, ja mikäli oikein olen ymmärtänyt, tehdään jotkin potkurit tahallaan kavitoiviksi.
Olen hämmästynyt. S I I S H Ä M M Ä S T Y N Y T! Tämä Sampsan kirjoitus nimittäin on ensimmäinen reply kirjoitukseeni täällä suomi24 -palstalla, jossa ei yritetä kumota esittämiäni, asiantuntijoiden yleisesti hyväksymiä, ja fysiikan peruslakeihin pohjautuvia, totuuksia olemattomin tai kyseenalaisin perustein.
Nimittäin ainakin seuraava kirjoitus on ainakin tiedostopuullisesti suora reply kirjoitukseeni, vaikkei siinä (ainakaan minun mielestäni) koiteta kiistää väittämiäni:
__________________________________________
VOI VITTU TEITÄKIN....
Kirjoittanut: yx vaa, 6.11.2002 klo 23.31
Jokusia vuosia laivojen potkurilaitteiden kanssa tekemisissä olleena voin sanoa, että kyllä ne nousut joku aina "laskemalla" laskee,
EI NIITÄ KOSKAAN KOKEILLA JA SIT VAIHDETA TOISEEN...
Maksais varmaankin hiukan, jos ei osattais laskea...
On nimittäin niin, että olis e potkuri iso tai pieni... samat on ominaisuudet aina.
kerroppa mikä on teoreettinen nopeus veneelleni niin näemme kuinka teoria ja käytäntö kohtaavat.
moottori 3600r/min välitys 1,41 nousu 15 1/2.
Ei meinaa mennä läpi. tää viesti voi tulla moneen kertaan.
eli korjaus nousu tasan 15"alumiini ja rst potkuri 14" vauhti eroa ei huomaa gps mittauksella.
Asiallinen kysymys ansaitsee asiallisen vastuksen ja niin edespäin.
Noilla lähtötiedoilla teoreettinen nopeus (100% pidolla) olisi:
15" alumiinilla 31.5 solmua
14" teräksellä 29.4 solmua
Potkureiden pidon saat jakamalla todellisen nopeuden teoreettisella nopeudella.
Mainittujen webbisivujen informaatiolla ei luonnollisesti ole mitään tekemistä tämän laskun kanssa.
/Jukka
100% arvolla ei tee yhtään mitään, koska sillä ei ole käytännön kanssa mitään yhteistä.
Käytännössähän jos veneen kulku ei miellytä niin vaihdetaan potkuria 2" johonkin päin, eikä pähkäillä kaavioiden kanssa.
En niin iloiseksi yllätyksekseni huomaan, että nimimerkki "käytäntö" ei halunnutkaan tietoa, vaan hän haluaa vain vilpittömästi pottuilla. No, tuo nyt ei ole mitään uutta.
"teorialla ei siis tee oikeastaan mitään"
Näin on. Kaikki konstruktiot voi valmistaa myös yrityksen ja erehdyksen kautta. Erittäin suositeltavaa tämä on esimerkiksi ydinvoimalaitoksia ja sydämentahdistimia valmistettaessa. Samoin voidaan valmistaa myös kaikkia kuljetusvälineitä, kuten kuuraketteja, lentokoneita, autoja ja veneitä.
Vaan miksiköhän kyseisten laitteiden kanssa vakavasti puuhastelevat perehtyvät _myös_ teoriaan...?
"100% arvolla ei tee yhtään mitään, koska sillä ei ole käytännön kanssa mitään yhteistä."
Koska potkurivalmistajien ilmoittamat potkuriarvot eivät ole paikkaansapitäviä eivätkä keskenään vertailukelpoisia, tuolla on paljonkin tekemistä.
"Käytännössähän jos veneen kulku ei miellytä niin vaihdetaan potkuria 2" johonkin päin, eikä pähkäillä kaavioiden kanssa."
Näin kannattaa edetä jos 4 hv Pirkka ei sysää tarpeeksi.
/Jukka
Likiarvo kaavalla (akselikierrokset x nousu)/1215=nopeus saadaan "suihkun nopeus" josta vähennetään luisto al-potkurilla 20-30 prosenttia ja teräspotkurilla 15-25 prosenttia. Tekee tulokseksi 22-25 solmua? jos kulkee kovempaa niin hyvä.
Toki teoria helpottaa ratkaisuja ennakkoon. Teoriaa soveltamalla pääsee ainakin oikealle hehtaarille, hienovirittäminen on jo sitten usein pelkää raakaa kokoeilua, joskin siinäkin on syytä pitää koko ajan teoria mielessä, jottei aivan lepikkoon lähdetä.
Jukan esittämä käyrästö on hyvä lähtökohta kun halutaan 0-tilanteessa tehdä ratkaisuja sen suhteen minkälaisella propulsiolaitteella omaa rakennettavaa vesikulkuneuvoa olisi järkevää kuljettaa eteenpäin, huomioiden tietysti samalla käyttöolosuhteiden vaatimukset.
Tuollainen käyrästö antaa myös helpommin mieleenpainuvan käsityksen yleensäkin erilaisten propulsiolaitteiden järkevistä käyttöalueista.
"100% arvolla ei tee yhtään mitään, koska sillä ei ole käytännön kanssa mitään
yhteistä."
Ei olekkaan, mutta jos puhutaan hitaan veneen potkurin valinnan perusteista, on tällä tiedolla paljonkin merkitystä. Jos luisto jää kovin korkeaksi, on varmaa, että potkurisa on parantamisen varaa.
Toinen tilanne jossa luiston laskemisesta on apua on tilanne jossa ajetaan liukuvalla veneellä poikkeuksellisen vaihtelevalla kuormalla kuormalla. Tällöin saattaa myös saada apua potkurin valintaan selvittämällä luiston eri kuormilla.
"käytännössähän jos veneen kulku ei miellytä niin vaihdetaan potkuria 2"
johonkin päin, eikä pähkäillä kaavioiden kanssa."
Tämä on usein se mitä tehdään, mutta ei aina, joten pidän väittämää turhan yleistävänä. Tuo 2" tulee eräiden valmistajien potkurivalikoiman porrastuksesta. Näin ei ole kaikilla, ja näihinkin merkkeihin on saatavissa muiden valmistajien huiskia, jotka ovat hieman eri mittaisia.
Oteaanpa esimerkiksi tilanne jossa pieni uistelussa käytettävä apumoottori ei ole mukavasti hallittavissa kaasun välityksistä johtuen juuri sillä sopivalla nopeudella. Nousua on vaki huiskassa esm. 6", et läydä siihen mistään 4":sta. Joudut tyytymään 5". Sekin yleensä riittää siirtämään kierrolukua se verran, että pästään hankalasti säädettävän kaasun kohdan yli.
Toinen tilanne. Veneellä halutaan vetää vesihiihtäjiä. Kiihtyvyyttä ja pitoa tarvitaan paljon. Huippunopeudesta ollaan valmiit tinkimään, mutta kierroluku pitäisi silti saada pidettyä kurissa. Ratkaisu ei ole välttämättä seuraava pienempinousuinen huiska, vaan kokonaan toisen tyyppinen, enemmän lapapintaa omaava enemmän kupattu ja mahdollisesti vielä enemmän "rake" kulmaa omaava pienempi nousuinen rotkuli, yleensä vielä terästä, jotta kone voidaan kuitenkin pitää suht ylhäällä pidon siitä liikaa kärsimättä.
Omalta kohdalta esimerkkejä vuosien varrelta: 10hv kone vakihuiska 2 lapainen 8 x 9,5". Nopeus noin 15kn yksin, vajaa 12 kahden aikuisen ja yhden lapsen kuormalla. Koneen mukana tulleessa tarvikeuettelosta löytyi vaihtoehtoja. Ajatuksena oli saada lisää puhtia kuormalle joten lisää pinta-alaa ja vähemmän nousua, jottei kierrosluku pääse laskemaan. Valinta osui 8 1/4 x 9" pronssiseen 3-lapaiseen. Tulos: nopeus 1 henkilön kuormalla noin 16 kn ja 2+1 kuormalla reilu 13kn. Kierrosluku ei laskenut missään tilanteessa. Olime positiivisesti yllättyneitä.
Toinen tapaus. Kone 25 hv potkuri 10 1/4 x 13 nopeus yksin noin 23 kn, 3 henkilön kuormalla noin 20. Potkurin vaihdon syynä lähinnä sitkeyspula osakaasulla. Seuraava vaihtoehto alaspäin oli 10 1/4 x 11" huomattavasti suuremmalla lapapinta-alalla. Tulos, sitkeys osakuormalla parani, mutta ei odotetulla tavalla, nopeus laski yksi päällä 1,5 solmua. Nopeudet näillä potkureilla leikkasivat vasta kuormalla, jossa nopeus jäi alle 20 kn. Olin yllättynyt, sillä koneen tehokäyrän huippun piti sattua aika lähelle pienempinousuisen antamaa 2 henkilön kuormalla.
Syy oli jälkeenpäin teoritisoimalla suuremmassa lapapinta-alassa. Olisi tarvittu samalla lapapinta-alalla varustettu 12" jossa hieman enepi kuppia kuin alkuperäisessä. Ei ollut saatavissa. Olisi pitänyt ymmärtää silloin ostotilanteessa, ei vain ollut kokemusta tai teoreettista tietoa riittävästi. Myyjiltä ei tällaista apua saa. Potkurin valinta siten, että saisi lainaksi nipun erilaisia ja sitoutuminen ostamaan sitten jotain, ei aina toimi, valitettavasti. Se teorian ymmärtäminen olisi siis säästänyt tässä tapauksessa rahaa ja vaivaa.
todellinen nopeus kyseisillä potkureilla 19solmua.
4hp perämoottoria en itse luokittele moottoriveneeksi ollenkaan,ja 2" oli vain TEOREETTINEN esimerkki.
Kuuraketit sun muut ydinpaukauksien alkutaival on ollut aikamoista kokeilua missä on tussahdellut milloin mitenkin teorioista huolimatta, käytännön kokeiluja nekin ovat vaatineet, sydämmentahdistimetkin on käytännössä kokeiltu sioilla, koska teoriat ovat liian hataralla pohjalla ym ym ym.
Itse kyllä luotan enemmän mieheen joka on asentanut ja ajanut satoja eri veneitä eri potkureilla kuin sinun teoreettisiin juttuihin.
sehän hieno homma
toivottavasti tyytyväinen alukseesi
hyvä äidinkieli fiksu ihminen
käytäntö kirjoitti:
"4hp perämoottoria en itse luokittele moottoriveneeksi ollenkaan"
Yllättävä pointti. Minäkään en luokittele moottorivenettä 4hp perämoottoriksi.
eikö rahkeesi riitä enempään.
olla edes kunnolla näsäviisas.
Potkurit luistaa liikaa. Jos on mahdollista niin kannattaisi kokeilla halkaisijalta suurempia potkureita. (Tai useampi lapaisia, jos kyseessä on perävetolaiteet).
Onkohan välitys optimi kyseiseen veneeseen? ja miten se lasketaan?? Olisi kiva tietää.
Käytäntö ei aina kohtaa teorian kanssa. Esim. Moottori pyörii reilusti ylikierroksille 30" pintapotkurilla. Teoria sanoo, että nousua lisää. Vaan mitä sanoo käytäntö? Kokeillaan 32". Nopeus putoaa,vaikka potkurit on muuten samallaisia. Voi johtua sivulle siirtävästä voimasta tai jostain muusta.
4 lapainen voisi olla hyvä vaihtoehto koska isompaa halkaisijaa ei saa mahtumaan.
veneen vesipinta on kovin iso leveys 3metrin luokkaa joten hitaus johtuu hyvinpitkälti siitä.
Onneksi minulla ei ole kiire minnekkään ja kulutus on tuolla nopeudella kohtuullinen.
Jokusia vuosia laivojen potkurilaitteiden kanssa tekemisissä olleena voin sanoa, että kyllä ne nousut joku aina "laskemalla" laskee,
EI NIITÄ KOSKAAN KOKEILLA JA SIT VAIHDETA TOISEEN...
Maksais varmaankin hiukan, jos ei osattais laskea...
On nimittäin niin, että olis e potkuri iso tai pieni... samat on ominaisuudet aina.
käytännössä laivoja ei rinnasteta moottoriveneisiin.
Ja siivoa suusi vaikka saippualla jos et muuta keksi.
Toisin kuin neitimäinen peeloilu, ajoittainen miehinen kiroilu itseilmaisun tehostamiskenona on yleisesti hyväksyttävää -ja jopa toivottavaa- asian perillemenon varmistamiseksi tilanteen niin vaatiessa.