Eero Heinäluoma menee kuntauudistuskeskustelun osalta poliittisessa kentässä komeasti oikealta ohi niin Kokoomuksesta kuin Keskustastakin. Eeron ehdotus kunnallisen verotuksen kuntien oman lisävastuun ottamisesta tuntuu olevan liian kova pala viimeksi mainituille - mielenkiintoista.
Kokoomus ja Keskusta ovat olevinaan ns. markkinatalouspuolueita, mutta jostain kumman syystä kuntarakenteiden perusteiden iskukykyä parantavissa ehdotuksissa ne taantuvat kommunistien ajatusmaailman tasolle. Molemmat puolueet näyttävät olevan kaikkia uudistuksia vastaan ja koettavat pitää nykyiset asemat kustannuksista piittaamatta.
Markkinatalous ja sen tuomat tulokset ovat kiistattomat. Heinäluoma näyttää olevan ainut tämän hetkisistä suurista vaikuttajista, kuka on tajunnut tämän. Hänen kuntaremonttiehdotuksensa perustuu täysin markkinatalouden tehokkuuden oivaltamiseen. On aika laittaa kunnat jonoon tehokkuuden- ja talouden mittareilla mitattuna - heikot poistuvat kartalta ja vahvimmat piirtävät uudet rajat.
Onko SDPstä kasvanut maahamme uusi oikea markkinatalouspuolue?
Kokoomus ja Keskusta ovat olevinaan ns. markkinatalouspuolueita, mutta jostain kumman syystä kuntarakenteiden perusteiden iskukykyä parantavissa ehdotuksissa ne taantuvat kommunistien ajatusmaailman tasolle. Molemmat puolueet näyttävät olevan kaikkia uudistuksia vastaan ja koettavat pitää nykyiset asemat kustannuksista piittaamatta.
Markkinatalous ja sen tuomat tulokset ovat kiistattomat. Heinäluoma näyttää olevan ainut tämän hetkisistä suurista vaikuttajista, kuka on tajunnut tämän. Hänen kuntaremonttiehdotuksensa perustuu täysin markkinatalouden tehokkuuden oivaltamiseen. On aika laittaa kunnat jonoon tehokkuuden- ja talouden mittareilla mitattuna - heikot poistuvat kartalta ja vahvimmat piirtävät uudet rajat.
Onko SDPstä kasvanut maahamme uusi oikea markkinatalouspuolue?
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kyllä kuntaverouudistuksen voi noinkin nähdä.
Kokoomusta älä kuitenkaan moiti. Katainen pysyttelee nyt eduskuntavaalien alla viisaasti kepun ja demareiden kaukana toisistaan olevien ääripäiden välissä.
Meinaako mennä eduskuntavaaleihin sammutetuin lyhdyin?
Verkkouutiset 23.4.2006
"Kokoomus on keskustan kanssa yhtä mieltä siitä, että SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman esittämän kuntaveromallin valmistelu on syytä lopettaa, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jyri Häkämies katsoo.
Häkämies perustelee tätä sillä, että tuloverotuksen siirto kunnille edellyttäisi tuekseen monimutkaisen tulotasausjärjestelmän. Lisäksi se poistaisi verotuksen hallituksen käytössä olevien talouspolitiikan välineiden joukosta, Häkämies huomautti sunnuntaisessa kannanotossaan."
Kokoomuksella näyttäisi olevan kovat halut keskusjohtoisen hallinnan ylläpitoon - miksiköhän?
Sen verran Kokoomuksen "matalasta kuntaprofiilista" vielä, että nytkö on kokoomuksessa se aika, jolloin todellisia tavoitteita ei julisteta vaalien alla? Eli pelataan vähän kepua.
Kokoomuksella on oma selkeä ja julkinen linja peruspalveluiden turvaamiseen, palvelujen kustannustason KASVUN kurissapitämiseen ja koko tähän sekametelisoppaan, mitä kepu ja demarit nyt keskenään riitelevät erittäin kaukana toisistaan inttämällä kuntarakenteista, jolla ei lopultakaan ole mitään merkitystä, kunhan kansalaisten ruohonjuuritason demokratia toteutuu alueellisesti ja palveliut ovat laadukkaita ja riittäviä sen puitteissa, ettei noiden lakisääteisten palvelujen kustannustaso enää saa kasvaa 5% kun bkt ksvaa vain 3%.
Älä emmi tutustua kokoomukseen:
http://www.kokoomus.fi/
Vaaliteemojahan ei ole vielä julkistettu, joten pelaamista harastat vain sinä.
Heinäluoman esitys on todellakin varsin markkinataloushenkinen ja saanut agraarisosialisteilta sen mukaisen vastaanoton. Kepun vastakarva oli tietysti odotettu. Yllättävämpää on se, että veronmaksajien keskusliittokin on ainakin puheenjohtajansa suulla asettunut keskusjohtoisuuden purkumallia vastustamaan.
Kokoomuksessa näyttäisi olevan asiassa useammanlaista ilmaa. Puheenjohtaja Katainen on minusta koko ajan ollut kuntakeskustelussa lähes samoilla linjoilla demarien kanssa. Kokoomuksessa on kuitenkin näitä maaseutuporvareita, jotka kulkevat kunta- ja maatalouspolitiikassa yhtä jalkaa Kepun kanssa. Tämän porukan voi sanoa kiteytyvän erityisesti Jari Koskisen ympärille. Luulen, että esim. city-kokoomuslaiset hurraavat kyllä Heinäluoman esitykselle ja haluaisivat päästä toteuttamaan sen seuravalla hallituskaudella.
Eli miten edetään, jos pakkoliitokset, vähimmäisväestömäärät ja kunnallinen omavaraisuus-vaatimus unohdetaan? Miten niitä ylikunnallisia yhteistyömuotoja nyt yht´äkkiä syntyy, ilman sanktion uhkaa?
Jos on puoluejohtaja Kataisen puheisiin luottamista tässä kuntakeskustelussa, niin hänet kai sitten voi lukea demareihin kuuluvaksi. Sen verran selkeästi hän on inttänyt ihan samoilla argumenteilla kuin demaritkin. Ja erittäin hyvä niin.
Onko tässä jäänyt viimeisin "kunnallisveronmaksaja" lukematta, vai mistä tuo tieto on? Eroan välittömästi liitosta, jos siellä ei tueta kehitystä.
Ensin oli otsikko kokoomuksen kannatuksen noususta. Sitten oli otsikko Vanhasen suosion alhaisuudesta. Ja lopuksi oli Vapaavuoren pölhöpopulistinen ja ympäripyöreä möngerrys kuntauudistuksesta? Ei sanaakaan siitä, mitä tehdään!
Veronmaksajien keskusliiton äänenkannattaja Taloustaito on ottanut kielteisen ja hyvin perustellun kannan Heinäluoman malliin pääkirjoituksessaan:
http://www.veronmaksajat.fi/asp/empty2.asp?P=4749&VID=default&SID=239602648042822&S=1&A=closeall&C=29200
On kokoomuksella monissa kunta-asioissa samankaltaisia näkemyksiä kuin demareillakin.
Keskustasta kokoomus poikkeaa siinä, ettei se kannata keskustan hellimää ratkaisua pienkuntien säilyttämisestä ja väliportaan hallinnon synnyttämisestä. Sen mallin kepu voi unohtaa ihan kokonaan, sillä se ei ikinä toteudu.
Vanhasen hallituksen pitäisi pystyä antamaan sellainen puitelaki, jonka avulla ensi keväänä muodosettava hallitus voi jatkaa ylsityiskohtaisempien lakien säätämistä.
Tästä syystä oppositio on ollut koko ajan mukana puitelakia valmistelevissa työryhmissä.
Nyt kannattaa muistaa, että kyse on palvelujen laadun ja saatavuuden turvaamisesta ja kustannuskasvun leikkaamisesta kansantalouden kasvun tasolle.
Kyse siis ei ole siitä, että kuntia yhdistettäisi yhdistämisen ilosta.
Saatat olla oikeassa siinä, että maakuntien kokoomuslaisissa on sellaisia, jotka vierastavat kuntien saattamista verotuksellisesti omavaraisemmiksi, koska se lisää vastuuta eikä enää anna sijaa sellaiselle kunnallispopulismille, että kyllähän me, mutta kun valtiolta ei saa rahaa...
Joku kokoomuslainen saattaa vieraqstaa SDP:n verorakenteen muutosesitystä pelkästään senkin vuoksi, että se on Heinäluoman tekemä.
Politiikassa nimittäin on yli puoluerajojen se ikävä ilmiö, että "vastustajan" ehdotuksia ei kannateta, vaikka ne olisivat hyviäkin.
En löytänyt kirjoituksesta juuri muuta perustelua kuin sen, että liitto ennustelee verotuksen kiristyvän, jos kuntien kustannusten rahoitusta siirrettäisi selvemmin kuntien omalle vastuulle.
Jonkinlainen Heinäluoma-antipatia siitä myös paistoi.
Jos olisin Veronmaksajien keskusliiton jäsen, mitä en ole, niin kyseenalaistaisin etujärjestöni pätevyyden tuon kirjoituksen perusteella.
Avainkommentit ovat mielestäni seuraavissa kohdissa:
1) "Tuskin kukaan nimittäin ajattelee, että kunnat hoitavat palvelunsa siitä lähtien oman mielensä mukaan. Kansalaisilla on oikeus samantasoisiin palveluihin koko maassa.
Niinpä luotaisiin yhä yksityiskohtaisempi käskyjen, normien ja määräysten verkosto sanelemaan, mitä kunnanvaltuutettujen pitää päättää. Se siitä itsenäisyydestä."
2) "Valtionapujärjestelmän tilalle tulisi lähes yhtä mittava kuntien välinen tasausjärjestelmä. Se vain olisi nykyistä paljon huonompi. Se palkitsisi pelkästään huonosta taloudenhoidosta. Mitä kurjemmin Kankkulan kunnalla menisi, sitä enemmän sen kaivoon kaadettaisiin muualla kovalla työllä kerättyä rahaa."
---------
Itse lisäisi tuohon, että myös verotuspohjaltaan edullisissa kunnissa korostuisi hällä väliä -asenne. Miksi panostaa omaan talouteen, kun saavutetut säästöt joudutaan joka tapauksessa maksamaan kunnasta ulos tasauksina?
Parempi siis, että valtio maksaisi suoraan kohteet, joista sillä on käskyjä, normeja ja määräyksiä. Sen sijaan niihin kohteisiin, jotka ovat kuntien vapaasti muokattavissa, kunnat joutuisivat hankkimaan rahat täysin itse, ilman mitään tasauksia. Tietysti veikkausvoitto- ja raha-automaattiavustukset ynnä sen sellaiset jäisivät edelleen kuntien haettaviksi.
Tämä saisi aikaan kunnallispolitiikassakin aivan uuden, innostavan kulttuurin. Puolueet ja valtuutetut voisivat keskittyä vain siihen, mitä palveluja ne haluavat järjestää välttämättömien peruspalvelujen lisäksi ja laatia niitä varten omalla vastuullaan ikioman budjetin.
Tasausjärjestelmä on jo nykyisin olemassa. Kysymyksessä on laskennallinen järjestelmä, mutta jokainen käsittää sen, että siinä otetaan valtionosuuksista toisilta kunnilta ja siirretään toisille kunnille. Tässä suhteessa ei syntyisi mitää olennaisesti uutta järjestelmää, mutta tasaus tulisi läpinäkyvämmäksi, mikä edistäisi demokratiaa. Kansalaiset voisivat siten tehdä paremmin havaintoja siihe, mihin heidän kunnallisveronsa käytetään.
Nykymallisesta tasajärjestelmästä pitääkin päästä eroon. Se ei saa kannustaa holtittomaan taloudehoitoon ja epätaloudellisiin ratkaisuihin kuten nyt. Järjestelmässä pitäisi luoda esim. 20 kustannustehokkaimman kunnan keskiarvoilla eri palvelujen optimikustannustaso, minkä ylimenevän osan kunnat saavat aina kattaa itse ilman mitään tasauksia.
Kansalaisten oikeutta samantasoisiin palveluihin koko maassa hoetaan tämän tästä. Tällainen lähtökohta modernissa yhteiskunnassa ei ole kovin järkevä. Jos ajattelu viedään äärimmilleen, pitäisi esim. jossain Lapin peräkylässä kaukana muista asuvalle perheelle järjestää vähintään tunnin vuorovälein bussiliikenne, perustaa häntä varten oma kirjasto, terveysasema, koulu jne. Tällaisen haulikkokuvioiden haja-astuksen suosiminen tulee maalle äärimmäisen kalliiksi. Verouudistusten ja kunnan itsehallinnon vahvistamisen tehtävänä tulee olla myös se, että edistetään sellaista asutusrakennetta, mikä sopii moderniin yhteiskuntaan eikä sellaista, joka on perua metsästykseen ja kalastukseen perustuvalta muinaisajalta. Tuolloin piti olla suuret erämaat, jotta riistaa riitti omiin tarpeisiin. Nykyisin on toisin.
Samantasoisilla palveluilla tuossa Taloustaidon kirjoituksessa tarkoitettiin esimerkiksi sairaanhoitoa ja koulutusta niin, että sairaille ylipäätään on hoitoa ja jokaiselle oppilaalle koulutuspaikka. Nämä palvelut jäävät toteutumatta, mikäli kuntien pitäisi kerätä niiden järjestämiseen varat.
Sairaanhoito ja koulutus ovat valtion monenlaisin yksityiskohtaisin säädöksin määräämiä peruspalveluja. Peruspalveluihin voidaan laskea myös vanhusten- ja lastenhoito. Niitäkin valtio ohjaa aika tarkasti, vaikka kunnille onkin jätetty jonkin verran soveltamisvaraa.
Suomessa ei ole tulevaisuudessakaan yhtään puoluetta, joka haluaisi jättää sairaanhoidon, koulutuksen sekä lasten- ja vanhustenhoidon kokonaan kuntien varaan.
Sen sijaan bussit, kirjastot ja oopperatalot eivät ole peruspalveluja. Ne voi kukin kunta järjestää täysin omin verovaroin tai olla kokonaan järjestämättä.
Kun kunnat saavat rahoitta lakisääteiset palvelunsa itse, se vaikuttaa siihen, että suunnitellaan tarkemmin, millä tavalla palvelut tuotetaan.
Jos palvelut tuotetaan tasausten jälkeen toisten rahoilla, homma hoidetaan leväperäisemmin, kun vastuu kustannuksista ei ole samalla tavalla omalla vastuulla kuin kunnan itse keräämien verojen käytössä olisi.
Puheet tasausjärjestelmän monimutkaistumisesta ovat outoja, koska verotuksen painopisteen siirtäminen valtiolta kunnille vähentää valtion tukien ja tasausten tarvetta sekä samalla niihin liittyvää byrokratiaa ja myös poliittisia kiistoja eduskunnassa.
Vastuullisuutta budjetteihin tulee ainoastaan silloin, kun tulot ja menot päätetään kunnassa. Vastuuttomuus rehottaa silloin, kun kunta päättää vain menoista ja vaatii tuloja valtiolta.
Taas täytyy sanoa, että joistain asioista ajattelemme hyvin samalla tavalla, vaikkemme kaikista asioista ajattelekaan. ;-)
"Kun kunnat saavat rahoitta lakisääteiset palvelunsa itse, se vaikuttaa siihen, että suunnitellaan tarkemmin, millä tavalla palvelut tuotetaan."
-----------
Missä suunnitellaan? Veronmaksajien keskusliittohan toteaa, että ainakaan kunnille tällaista suunnitteluvapautta ei tulisi, vaan valtio edelleenkin sanelisi omien käskyjensä, normiensa ja määräystensä avulla sen, mitä kunnanvaltuutettujen pitää päättää.
Valtio nimittäin haluaa, että sairaat hoidettaisiin ja oppilaat koulutettaisiin yhtä hyvin kuin nytkin. Sellaista liberalismia Suomeen ei tule minkään puolueen vallassa ollessa, että jossakin kunnassa ihmisten sallittaisiin kuolla hoidon puutteeseen vain siksi, ettei kunnalla ole varaa hoitaa.
Ja koska huoltosuhteeltaan huonoissa kunnissa ei ole rahaa, ainoaksi keinoksi jää, että niille siirretään rahaa valtion budjetista, johon on kertynyt toisista kunnista enemmän, toisista vähemmän rahaa/asukas.
Kuntaliitoksista sairaanhoito- ja koulutusmeno-ongelmaan ei tule ratkaisua varsinkaan sillä seutukuntamallilla, josta muutamat demarit ja kokoomuslaiset ovat puhuneet. Seutukunnathan ovat EU-luokittelua varten muodostettuja alueita, joihin on koottu yhteen keskenään samanlaisia kuntia, esimerkiksi kuntia, joissa on epäedullinen väestö- tai elinkeinorakenne. Vaikka näissä kunnissa verotettavan väestön määrä kuntaliitoksessa kasvaisikin, myös vanhus- ja työttömän väestön määrä kasvaa samassa suhteessa.
Mutta eivät kunnat tule koskaan "saamaankaan" rahoitusoikeutta peruspalvelujen järjestämiseen. Se on varma. Heinäluoma vain bluffaa ja myöntää sen viimeistään, kun vaikkapa Kuusankoskella hermostutaan.
Sen sijaan kunnat voivat saada enemmän vapautta ja vastuuta vapaaehtoisten ja ei niin tärkeiden palvelujen järjestämiseen ja rahoittamiseen. Tämä on minunkin mielestäni ihan OK.
http://www.jippii.fi/community/forum/index.php?showtopic=1301&pid=16329&st=0&#entry16329
Pohjanmaalla on sellainen tilanne että Vaasassa on 75% suomenkielisiä ja ympäröivät kunnat ovat taas käytännössä ruotsinkielisiä. Vaasassa on talouskasvua, lentokenttä, työpaikkoja kun taas ympäröivät kunnat ovat enemmänkin hiljaisempia paikkoja. Koko kevään on kiistelty kuntauudistuksesta. Ruotsinkielisissä kunnissa vallassa oleva RKP ajaa vain yhtä asiaa: suomenkielen torjumista. Tapetilla on ollut monesti muodostaa ympyränmuotoinen ruotsinkielinen kunta Vaasan ympärille vaikka kyseinen rinkulakunta olisi täysin riippuvainen Vaasta. Perusteena on ollut vain se ettei tulevassa kunnassa olisi suomenkielisiä.
http://www.elinkeinotoimijat.fi/EAMsijainnit/pohjanmaa.gif
Vasabladet pohtii kuitenkin mahdollisuutta tehdä kuntaliitos Ruotsinkielisen “keskuksen” eli Mustasaaren ja Vaasan välillä.
Vaasassa on rakkautta. Vaasa ja Mustasaari ovat löytäneet toisensa. Nyt on suuri mahdollisuus auringolle, lämmölle ja linnunlaululle. Maalahti on löytänyt Korsnäsin ja siitä voi tulla vielä jotain ajan kanssa. Vöyri ja Maksamaa ovat löytäneet toisensa. Oravainen ei halua jäädä yksin.
Maalahden kunnanhallituksen puheenjohtaja Rafael Kecklund on iloinen siitä että Mustasaari ja Vaasa ovat löytäneet toisensa. Hän kuitenkin sanoo että Maalahti
(5000 asukasta, 90% ruotsinkielisiä) haluaa jäädä itsenäiseksi kunnaksi eikä hän halua ottaa osaa mihinkään selvitykseen joka tähtää liitoksiin. Maalahti on jo jonkinlaisessa yhteistyössä Mustasaaren kanssa.
-Mutta jos olen ymmärtänyt oikein niin Mustasaari ja Vaasa saattavat luottaa konsulttiapuun. Se on heidän asia ja selvitys tehdään Maalahdesta riippumatta.
Hän näkee kuitenkin riskin jos Mustasaari ja Vaasa yhdistyvät. Seuraus on se että hallintokieleksi tulee suomi. Se taas saattaa johtaa siihen että Mustasaari ja muut pienet kunnat menettävät suuren ja vahvan liittolaisen joka häviää ”suomenkieliseen Viranomaissuomeen”
-Kuka voisi auttaa meitä. Toistaiseksi Mustassaari on ollut eräänlainen takuu jatkaa ruotsinkielistä hallintoperinnettä. Kaikki mikä napsitaan pois on ja pysyy poissa.
Per Östman, Vöyrin kunnanhallituksen puheenjohtaja, sanoo että Vaasan ja Mustasaaren yhdistyminen voi olla hyvä asia. Ensimmäinen ajatus on että nyt voi haistaa eduskuntavaalit. Nyt voi näyttää että Vaasa ja Mustasaari kykenevät yhteystyöhän. Voi olla hyvä asia että he yhdistyvät
-Miksi
-On epämielyttävää että ne riitelevät kokoajan ja jopa yrittävät saada sen näyttämän kieliriidalta. On hyvä että tilanne rauhoittuu. Vaasa ja Mustasaari yhdistyvät kyllä. Ennemmin tai myöhemmin.
Östmanin mukaan yhteistyö kielirajan yli on toiminut hyvin yhdistymisissä esimerkiksi Pohjanmaan pelastustoimessa.
-Asiat toimivat kaksikielisesti. He jotka puhuvat suomea niin puhuvat suomea ja he jotka puhuvat ruotsia niin puhuvat ruotsia. Koskaan ei ole ollut ongelmia ja listat tulevat kahdella kielellä.
http://www.vasabladet.fi/nyheter.asp?katID=1
Kielisuhteista.
Kyllä kuntaquudistus voidaan toteuttaa työssäkäyntialueiden perusteella kilikysymyksestä välittämättä.
Oikeus palvelujen saamiseen ruotsinkielellä voidaan ilman ongelmia hoitaa rekrytoinnin avulla: ruotsinkielisissä osissa uutta suurta kuntaa palkataan palveluhenkilöstö sen seudun ruotsinkielisistä.
Minusta tässä nähdäään ihan turhia menneisyyden kieliriidan peikkoja. Kielilakihan on ihan selvä ja turvaa, aivan oikein, kaikille suomalaisille palvelut omalla äidinkielellä, joten ei mikään kunta niitä voi huonontaa lakia rikkomatta.
...siinä tarvittava hallintomalli. Kaikki muu byrokratia välistä pois!
Se olisi paras ja ainoa oikea ratkaisu, ja uskon, että siihen vielä joudutaankin. Ja ellei siihen muuten päästä, silloin siihen on pakotettava. Nykyinen hevoskärryaikakauden kunta- ja muu jako on liian raskas ja joutaa hävittää.
Läänit kokonaan pois, niitä ei tarvita. Aika paljon byrokratiaa poistuu ja varoja vapautuu parempaan käyttöön.
Jos savolaisuus, pohjalaisuus, hämäläisyys, karjalaisuus jne. vaatii ”hoitamista”, jottei se perinteineen kuihdu pois, niin säilytettäköön muutamiin ihmisiin supistetut maakuntahallinnot, mutta vain yksinomaan tuollaisia kulttuuritarpeita varten. Saakoon se tarvitsemansa pienen rahoituksen joko valtiolta tai kunnilta, se on tarkoituksenmukaisuuskysymys.
Miksi ihmeessä monet näkevät kuntien lukumääräisen tarpeen pinta-alakysymyksenä? Ei ne suurten pinta-alojen metsät, suot, sudet ja karhut tarvitse pienkuntia, kyllä niiden asiat hoituvat suurempinakin alueina käsitellen.
Eikä tämän päivän ihmisten palvelujenkaan tarvitse olla huutoetäisyyden päässä, kun on kännykät ja internetit. Eikä edes päivämatkan päässä jalan, hevosella tai porolla kulkien, kuten oli vaatimus nykyisten kuntien syntyaikoina. Nyt on koko Suomessa varsin hyvä tieverkko ja julkista liikennettä ja paljon autoja kuntalaisilla itselläänkin.
Minusta se demarien esittämä työssäkäyntialue on paras esille tullut kriteeri kuntajaon perustaksi. Ei ihmisten määrä alueella sinänsä, sillä onhan nyt jo ainakin yksi yli miljoonan asukkaan työssäkäyntialue, joka siis hyvin voisi olla yksi kunta.
Pinta-alaltaan suurissa kunnissa ja väkirikkaissa kaupungeissa voitaisiin kaupunginosa- ja kyläyhdistyksille antaa nykyistä suurempi rooli myös eräiden paikallistan asioiden hoitamisessa. Sellainen ei varsinaista byrokratiaa lisäisi, kun ne suuresti perustuvat vapaaehtoistoimintaan. Hieman rahoitusta ne tarvitsisivat, ja sitä ne saisivat kuten nytkin perimällä jäsenmaksuja ja ehkäpä kunnatkin voisivat niitä hieman tukea, jos ne saavat tiettyjä kunnallisia tehtäviä hoitaakseen.
Näin toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla myös se lähidemokratia, jonka nimeen muka kepu haluaisi säilyttää nykyisen kuntajaon. Toki me kaikki tiedämme todellisen vaikuttimen asiassa – tietysti se on pelko kepun ylivertaisen määräysaseman murenemisesta maassa ja pelko hyvin monen kepulaisen jäämisestä vaille mukavaa ja joskus hyvätuloistakin vaikuttamispaikkaa.
Miten tyhmää tekstiä.
Unohda pyyntöni; toki tajuan, että tietosi ja ymmärryksesi riittävät vain tuohon, mihin pajatsosi jo tyhjensit.
Voit olla mitä mieltä haluat, mutta esityksesi on aivan tyhmä. Pakolla et saa mitään aikaiseksi. Usko pois.
Kunnat tarpeeksi isoiksi, että lääninhallinto käy tarpeettomaksi. Sitten on vain valtio ja kunnat, kunnat nykyistä riippumattomampina, itsenäisempinä ja taloudellisesti vahvoina aluedemokratian toteuttajina.
Kotiseuturakkaus, kyläkerhotoiminta ja muu pitäjäkohtainen nuorisoseuratohina kanavoidaan poliittisesti kunnanosavaltuustoihin, joilta uudet suuret kunnat pyytävät lausuntoja hankkeistaan ja samaan aikaan kotiseutuperinteen vaatimiseen, jota koordinoimaan jätetään historiallisiin heimorajoihin perustuva maakuntahallinto kulttuuri-ja liikutatoimen alueorganisaationa, jotta kansallinen kotiseutuidentiteetti ei murene tarpeellisen palvelurakenneuudistuksen jalkoihin.
Hyvä idea Sinulla, Jorma. Kannatan sitä sataprosenttisesti.
ei ymmärrä mitään. Johtuuko koulujen puutteesta vai onko ymmärryksessä vikaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015987447
Kouluista sen verran, että on Heinäluoma sentään ylioppilas ja on hänellä muitakin opintoja ja etenkin poliitikolle varsin sopiva kokemustausta. Sinun ainoa koulusi - peruskoulu - näkyy jääneen kesken. Sen ilmoittaa paitsi esityksesi sisältö myös sen kieliasu.