hei kaikki, jonka lähiomainen on sairastunut skitosfreniaan? miten tukea ko henkilöä? milloin voi odottaa toipumista, jos ennustus on hyvä? olen lukenut, että toisen puolesta ei voi elää ja ´pitää vaatiakin jotakin. missä menee raja, ettei mene painostukseksi?
jos toinen sanoo olevansa väsynyt, antaako nukkua koko vuorokausi vai pitääkö patistaa ylös? jos sairastunut on lihonut todella paljon ja vain syö eikä liiku, voinko patistaa lenkille?
pystyykö tällainen ihminen yleensä "ottamaan itseään niskasta kiinni" vai onko todella niin, ettei pysty. kun välillä tuntuu, että jos on tahtoa olisi haluakin.
kyse on 37 vuotiaasta perheenisästä. sairaus sai diagnoosin puoli vuotta sitten, lääkitystä haetaan.
jos toinen sanoo olevansa väsynyt, antaako nukkua koko vuorokausi vai pitääkö patistaa ylös? jos sairastunut on lihonut todella paljon ja vain syö eikä liiku, voinko patistaa lenkille?
pystyykö tällainen ihminen yleensä "ottamaan itseään niskasta kiinni" vai onko todella niin, ettei pysty. kun välillä tuntuu, että jos on tahtoa olisi haluakin.
kyse on 37 vuotiaasta perheenisästä. sairaus sai diagnoosin puoli vuotta sitten, lääkitystä haetaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
riippuu siitä miten hän oireilee, mainitsemasi oireet viittaavat masennukseen.
skitsofreeniasta ei parane, mutta voi oppia elämään taikka vaivuttaa lääkkein koomaa vastaavaan tilaan.
mitä heihin törmäilly psykiatrisessa niin niil on joko kauhea lääkitys(10-20 tablettia päivässä) taikka sitten niillä esiintyy vain näköharhoja ja elävät omassa pienessä todellisuudessaan mihin ei kukaan muu saa vaikuttaa, taikka todellisuus hajoaa.
Ole täysin oma itsesi. Se voi läheisestäsi tuntua pahalta, mutta hän ei tarvi mitään erityiskohtelua silkkihansikkain. Hän huomaa kyllä lääkityksestä huolimatta läheistensä tunnetilat, vaikka ei osaakaan niitä välttämättä ennakoida. On mielestäni tärkeää, että hän voi kokea olevansa kaikin tavoin hyväksytty.
Toki riippuu ihmisestä itsestäänkin, kuinka toimia ja siitä kuinka masentunut hän on ja miksi.