Itse olen sitä mieltä, että mitä vähemmän joukkue uusiutuu kesätauon aikana, sitä paremmat valmiudet sillä on menestyä. Perustelen sitä sillä, että joukkueen pysyessä pitkään yhdessä se saa siitä paljon etua. Ketjut toimivat sitä paremmin, mitä kauemmin saavat harjoitella yhteispeliä. Ajan kanssa ketjuilla on mahdollisuus sopia yhä enemmän uusia kuvioita ja tapoja pelata tilanteet. Voisia sanoa, että se edesauttaa toimia luovasti yhdessä.
Tämän lisäksi pelaajat oppivat yhä paremmin valmentajansa opit. Tämä siis joukkuetasolla, jossa valmentajan luomaa taktiikkaa osataan soveltaa käytännössä yhä paremmin. Tämä antaa valmentajallekin lisää työkaluja kun tuntee pelaajansa. Erikoistilanteisiin voidaan asettaa pelaajat ja roolittaa heidät yksityiskohtaisesti ja pelaaja tietää tasan tarkkaan mitä häneltä odotetaan.
Kärppien kohdalla menestys oli pettymys. Kolmas sija ei kuitenkaan ole se mihin joukkue parhaimmillaan yltää. Nyt onkin tilanne jossa pitää miettiä annetaanko pelaajille uusi mahdollisuus näyttää todellinen osaamisensa vai uusitaanko joukkuetta ja kokeillaan uudella miehityksellä josko se menestyisi paremmin. Mutta ja erittäin suuri MUTTA, mikään ei takaa, että uudet pelaajat olisivat paremmin motivoituneita. Melkeinpä tilanne on päinvastoin. Usein uudet pelaajat ovat vain tekemässä tiliä, eikä heillä välttämättä ole mitään kiinni joukkueessa. Käyvät vain kentällä pyörähtelemässä ja tili juoksee. Voisin sanoa tästä yhden loistavan esimerkin, sillä liigasta löytyy joukkue, johon kiikutettiin pelaajia ovista ja ikkunoista, mutta melkein jokainen liikku oli askel ojasta allikkoon. Uudistuminen ei siis takaa mitään.
Hyvä esimerkki pitkäjänteisen työn merkityksestä löytyy NHL:stä. Siellä kestomenestyjiä ovat sellaiset joukkueet, jotka tekevät pelaajakauppoja vähän ja nämä joukkueet ovat Detroit, New jersey ja Colorado. Sen sijaan rahaa tuhlailevat joukkueet kuten Philadelphia ja Toronto eivät tunnu koskaan menestyvän sen mukaan kuinka taitavia pelaajia heillä on. Ei tietenkään, kun pelaajat ovat vain tekemässä tiliä, eikä todellista tunnesidettä seuraan ole.
Tämän lisäksi pelaajat oppivat yhä paremmin valmentajansa opit. Tämä siis joukkuetasolla, jossa valmentajan luomaa taktiikkaa osataan soveltaa käytännössä yhä paremmin. Tämä antaa valmentajallekin lisää työkaluja kun tuntee pelaajansa. Erikoistilanteisiin voidaan asettaa pelaajat ja roolittaa heidät yksityiskohtaisesti ja pelaaja tietää tasan tarkkaan mitä häneltä odotetaan.
Kärppien kohdalla menestys oli pettymys. Kolmas sija ei kuitenkaan ole se mihin joukkue parhaimmillaan yltää. Nyt onkin tilanne jossa pitää miettiä annetaanko pelaajille uusi mahdollisuus näyttää todellinen osaamisensa vai uusitaanko joukkuetta ja kokeillaan uudella miehityksellä josko se menestyisi paremmin. Mutta ja erittäin suuri MUTTA, mikään ei takaa, että uudet pelaajat olisivat paremmin motivoituneita. Melkeinpä tilanne on päinvastoin. Usein uudet pelaajat ovat vain tekemässä tiliä, eikä heillä välttämättä ole mitään kiinni joukkueessa. Käyvät vain kentällä pyörähtelemässä ja tili juoksee. Voisin sanoa tästä yhden loistavan esimerkin, sillä liigasta löytyy joukkue, johon kiikutettiin pelaajia ovista ja ikkunoista, mutta melkein jokainen liikku oli askel ojasta allikkoon. Uudistuminen ei siis takaa mitään.
Hyvä esimerkki pitkäjänteisen työn merkityksestä löytyy NHL:stä. Siellä kestomenestyjiä ovat sellaiset joukkueet, jotka tekevät pelaajakauppoja vähän ja nämä joukkueet ovat Detroit, New jersey ja Colorado. Sen sijaan rahaa tuhlailevat joukkueet kuten Philadelphia ja Toronto eivät tunnu koskaan menestyvän sen mukaan kuinka taitavia pelaajia heillä on. Ei tietenkään, kun pelaajat ovat vain tekemässä tiliä, eikä todellista tunnesidettä seuraan ole.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.