raskausaikana? Onko kenelläkään tietoa/kokemusta?
Voiko Lamictal:ia
käyttää...
314978
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Linkki valmistajan informaatioon:
http://www.glaxosmithkline.fi/tuotteet/selosteet/valmisteyhtvedot/Lamictal25-200mg.pdf
Siellä oli esim. tällaisia kohtia:
"Näistä saatu tieto ei viittaa siihen, että
lamotrigiinipotilaiden lapsilla olisi suurempi vaara saada epämuodostumia kuin väestöllä yleensä."
"Lamotrigiini on heikko dihydrofolaattireduktaasin estäjä ja siten sikiövauriot ihmisellä ovat
teoreettisesti mahdollisia, kun äiti saa folaatti-inhibiittoria raskauden aikana."
"Kuten useimpia lääkkeitä, lamotrigiinia ei pidä käyttää raskauden aikana, ellei hoitavan lääkärin
mukaan äidille hoidosta koituva hyöty ole suurempi kuin kehittyvälle sikiölle koituva riski."
Ainahan tietysti parempi, jos tulee toimeen ilman lääkkeitä. Toisaalta kohtaukset voi aiheuttaa vaaratilanteita, joissa kolhii masuaan. Jos isoja kohtauksia tulee paljon, olisi ehkä turvallisempaa ottaa lääkkeitä. En ole asiantuntija kuitenkaan.
Heips!
Minulla on kaksi lasta ja molempien raskauksien aikana olen syönyt lääkeyhdistelmää Trileptal-Lamictal. Molemmat lapset ovat suht terveitä. Pojalla on lievä astma ja suun motoriikka hiukan jäljessä. Nuo edellämainitut vaivat eivät kuitenkaan lamictalista johdu, joten ovat sivuseikka tässä aiheessa :)
Raskauden mahdollisuudesta täytyy kuitenkin keskustella neurologin kanssa, koska siihen vaikuttaa myös lääkkeen annostus. Lääkitys täytyy aina tarkistaa ennen kuin lasta aletaan "hankkimaan", joten varaahan aika neurologillesi niin saat varmuuden turvallisuudesta ja samalla myös foolihappo-reseptin.
Aurinkoista kevättä!
K.S
tiedon saat varaamalla ajan neurologille ja kysymällä siltä asiaan. Jos kohtauksia paljon niin ensin on löydettävä sopiva ja turvallinen lääkitys ennen kuin yrityksen voi aloittaa.
Sain tästä oikeen kunnon luennon neurologiltani,en tiedä kyllä miksi koska ei lapsia suunnitteilla pitkään pitkään aikaan.Ehkä siksi että mulla on ainakin vauva kielto.
Korkeintaan suositteli. Jos lääkäri on sanonut, että et saa tehdä lapsia, niin jopas ilmaisee asian huonosti.
suositus ja erittäin hyvä semmoinen.Todennäköistä olisi että joko söisin lääkkeitä ja synnyttäisin kehitysvammaisen lapsen kohtausten ja lääkkeiden aiheuttamana tai vähennettäisiin tai vaihdettaisiin lääkettä ja saisin kohtauksia ja saisin aikaan täyden katastrofin ja synnyttäisin kehitysvammaisen lapsen.Niinpä tästä syystä ennemmin lapseton pariskunta,mitä kaksi epileptikko huolehtimaan mahdollisesta kehitysvammaisesta lapsesta.
lapseni niin kohtaustasapaino oli hyvä ja raskauden edetessä toisella ja kolmannella kerralla huononi.
Etenkin tämä viimeinen oli tosi paha ja onneksi sain terveen lapsen, kun ajattelee kohtausten määrää ja lääkekokeiluja kesken raskausajan.
Viimeisen raskauden alussa oli kaksoset ja toinen menehtyi heti alussa, joten ajattelin heti, että kyllä tämä sitkeämpi pärjää loppuun asti.
Hyvin pärjäsi ja pärjää vieläkin.
Tosin en jaksa muistaa oliko tuo Lamictalin kokeilu raskauden aikana vai sen jälkeen,
mutta minulle se ei sopinut vaikeiden sivuvaikutusten vuoksi.
sinulle tuli Lamictal:ista?
niitä esim. pahoja tasapainohäiriöitä
esim. en voinut enään lyhyitäkään portaita
kävellä alas ilman tukea saati,
että olisin katsonut alas päin samalla.
Silmiin tuli valon arkuutta,
ihottumaa kasvoihin, paniikkihäriöitä jne...
kaikkea en enään muista.
Toislla taas on hyviä kokemuksia eli
en tahdo yleistää etteikö se sopisi sinulle.
tuli markkinoilla muistaakseni vuonna 2000.Sama täällä muuten siedän erittäin hyvin lääkkeiden sivuvaikutuksia mutta lamictal meni jo vähän liian pitkälle ku ei eteensä nähnyt.
sanottuna 12 epilepsialääkkettä on kokeiltu ja tämä on ainut joka on aiheuttanut sivuoireita.
Lamictal tuli markkinoille joskus 90-luvun puolessa välissä. Itse olen sen aloittanut muistaakseni 1994, jolloin se oli Suomessa vasta koekäytössä.
K.S
sitä -97 tai -98 alussa.
Hei!
on ollut mielenkiintoista lukea kokemuksia eri epilepsia lääkkeistä.
Lamictal kokemukseni jäi lyhyeksi allergian vuoksi.
Keppra, aiheuttaa pistelyä, tuikkimista kehon hermosoluissa. Kamalaa, toivottavasti asia poistuu, tai jos ei, pakko lopettaa. Ei ihme jos lapsetkin häiriintyvät sellaisesta nipistelystä. Onko muilla kokemusta. Kertokaa otsalohkoepistä jos on kokemusta.
Luin jännittyneenä tätä keskustelua Lamictalista. Olen käyttänyt sitä noin 5 vuotta ja se on sopinut minulle mainiosti. Aikaisemmin Trileptalista sain nokkosihottuman. Muita ei ole edes kokeiltu ja neurologini oli oikein tyytyväinen, että pystyin siirtymään Lamictaliin, sanoi että sillä on todettu hyvin vähän sivuvaikutuksia.
Nyt kun tässä tuli puhetta näköoireista, niin en ollut koskaan ajatellut, että vaikeudet portaiden alaskävelyssä voisivat johtua Lamictalista. Mutta sepä selittäisi tämänkin kummallisen ongelman.
Mielelläni myös kaipaisin lisää tietoa Lamictalin vaikutuksista raskauksiin, sellainen kun ois joskus lähitulevaisuudessa suunnitteilla. Neurologin kanssa tietysti keskustelen asiasta, mutta vinkkejä voisi antaa.
Olisin ollut myös kovin kiinnostunut Lamictal-raskaus-yhdistelmästä. Itse aloittanut lamictalin 2000 epin hoitoon ja ollut erittäin hyvä ja täysin mulle sopiva lääkitys. Annostus 100 100mg/vrk. Oireeton nyt koko lääkityksen ajan eli 6 vuotta. Raskaus ois nyt ajankohtainen ja neurologille odotetaan aikaa. Vaikeasta masennuksesta valoon päin pikkuhiljaa kiipivä. Kaikki aiheesta kiinnostaa ja etenkin kuulisin mieluusti krooninen.sairastajan kommentteja.
Minulla on käytössä yhdistelmälääkitys, joten syön myös Trileptalia, Lamictalin lisäksi. Tällä hetkellä Lamictalin määrä on 100mg 200mg. Raskauksien aikana se oli matalampi (en muista tarkkaan, mutta surinpiirtein samaa luokkaa kuin sinulla nyt).
Kun aloin odottamaan esikoistani, Lamictalin raskauden aikaisesta käytöstä ei ollut vielä paljoakaan näyttöä. Tuolloin vuonna 1997 ei ollut syntynyt vielä kovinkaan montaa ”Lamictal-vauvaa”. Minunkin kokemukseni sitten kerättiin lomakkeelle ja lähetettiin lääkefirmalle.
Ensimmäinen raskauteni oli epilepsian kannalta melko vaikea. Sain kohtauksia melkein koko ajan useita kappaleita viikossa. Sain jopa yhden tajuttomuus-kouristus-kohtauksen, jotka ovat minulla melko harvinaisia (viimeksi olen saanut sellaisen juuri tuolloin syksyllä 1997). lääkitystä nostettiin pariin otteeseen, mutta nostossa käytettiin Trileptalia. Lamctalia ei uskallettu nostaa vähäisen tietomäärän vuoksi.
Synnytys meni ihan hyvin, eikä kohtauksiakaan tullut. Synnytyksen jälkeen sain muutaman kohtauksen (yhden aika pian synnytyksen jälkeen ja kaksi vähän ennen ristiäisiä) sitten kohtaukset loppuivat ja olin oireeton yli vuoden ajan.
Kun aloin odottamaan toista lastani oli vuosi 2001. Siihen mennessä oli Lamictalistakin tietoa jo kerennyt kasaantua. Toinen raskaus meni epilepsian kannalta paremmin, kun lääkettä oli nostettu hiukan. Tämän lapsen synnytys käynnistettiin, koska olin niin väsynyt, että lääkärit pelkäsivät minun saavan kohtauksia (en pystynyt kunnolla nukkumaan kiertohuimauksen vuoksi).
Esikoista en saanut imettää, mutta kuopuksen kohdalle sattui asiantuntevampi lääkäri ja hän antoi luvan imettää kuopusta.
Nyt ajatus pätkii sen verran pahasti, että en saa aikaiseksi enää mitään järkevänkuuloista tekstiä
Kyseleppäs jotain mitä haluat tietää, niin vastailen sitten…
K.S
Kiitos paljon kun vastailit, on todella kivaa saada tietoa kokeneemmilta ihmisiltä.
Jännittää itseäni tietenkin aika paljon koko raskausasia ja sellaiset mörököllit jotka tulee mieleen lääkityksen takia. Toinen mitä mietin niin oli kanssa toi imetysasia, mutta sekin aukeni jo hieman. Sitä ajattelin vielä kysyä että saitko jonkun foolihappolääkityksen/-lisän raskausajalle kun lamictal inhiboi sitä? Sehän on kuitenkin tärkeä vitamiini keskushermostoa ajatellen. Ja sitten tuli mieleen että mitenkä raskausaika käytännössä meni, olitko esim. jossain tiukemmassa seurannassa koko ajan? Otettiinko verikokeita lääkeaineen määrää veressä seuraamiseksi?
Entä yrittikö lääkäri edes ehdottaa lääkityksen purkamista ennen raskautta? Minua hieman pelottaa se et neurologi yrittäisi sitä ehdottaa kohtauksettomuuteni vuoksi. Masennukseen sairastuneena on selvää ettei psyykeeni ole ihan niin tasapainoinen kun haluaisi ja ajatus lääkityksen lopettamisesta on kauhea. Olin aika lähellä kuolemaa kun sain ensimmäisen (viimeisen) tajuttomuus-kouristuskohtaukseni ja siitä on jäänyt päälle aivan kamala kuolemanpelko...niin ja myös kohtauspelko. Varmasti aiheetta, mutta kyllä se pysäytti miettimään elämän syntyjä syviä..
Ideaalistahan minulle olisi et saisin jatkaa lääkitystä normaalisti tai isommalla annoksella ja sen lisäksi vielä imettää lastani. Lapset on minulle aina ollut elämän tärkeimpiä asioita, niin kuin monelle muullekkin tietenkin :)
Olin itse mukana silloin vuonna 2000 lamictal-kokeilussa, jossa kerättiin tietoja mm. lääkkeen vaikutuksesta muistiin ja koordinaatioon. Käynteihin kuului useita neuropsykologisia testejä, jotka tilastoitiin lääkeyhtiölle. Tutkimuksessa vertailtiin karbamatsebiinin ja lamictalin eroja ja arpaonni suosi minua niin että sain tämän uuden sukupolven lääkkeen. Hoidot aloitettiin keski-suomen keskussairaalan neurologian osastolla ja nyt ei ole edes neljään vuoteen ollut mitään kontrollikäyntejä kenellekkään.
Nooh mutta, koira katselee jo anovasti ulospääsyä..jatketaan taasen.Mukavaa viikonloppua kaikille!
Foolihappoa (folvite) tosiian täytyy syödä raskauden kolme ensimmäistä kuukautta. Nykyäänhän ilmeisesti se aloitetaan jo heti, kun aletaan "toteuttamaan" vauvasuunnitelmia, että on sitten jo lääkitys päällä kun tulee raskaaksi. Neurologi kirjoitaa kyllä sulle siitä reseptin.
Neurologilla kävin ihan normaalissa seurannassa, paitsi jos tuli erityisen paljon kohtauksia niin piti ottaa yhteyttä. Äitiyspoliklinikalla kävin sitten tiuhempaan ja ultraäänikin otettiin muistaakseni pari kolme ylimääräistä kertaa (normaaliraskauksiin nähden).
Ei mulle yritetty ehdottaa lääkityksen purkamista, mutta se johtuu varmasti siitä ettei minulta ole saatu koskaan kohtauksia loppumaan kokonaan. Písin kohtaukseton aikani aikuisiällä on vähän reilu vuosi.
Eräältä ystävältäni kylläkin lopetettiin lääkitys, kun lapsen "hankkiminen" tuli ajankohtaiseksi (hän oli ollut vuosia oireeton).
Lääkitystäsi ei mielestäni kannata ainakaan suurentaa, jos ei kohtauksia ala tulla. Ymmärrän hyvin pelkosi, mutta joskushan se lääkityksen lopettaminen kuitenkin tulee eteen, jos oireettomuutesi jatkuu. Nämä lääkitysasiat ovat kuitenkin niin moniulotteisia, että niihin en oikein osaa ottaa kantaa. parhaiten niistä osaa sanoa neurologi.
Miten sinun masennuksesi muuten nyt voi? Ajattelin vain sitä, että jaksatko kaikki hormonaaliset muutokset (mielialan vaihtelut yms), jos olet vasta toipumassa masennuksesta. Syötkö muuten jotain masennuslääkkeitä?
Itselläni oli masennuksesta (masennuslääkityksen lopettamisesta) noin puoli vuotta, kun aloin odottamaan esikoistani. Myöhemmin olen miettinyt, että olisinko voinut/jaksanut raskausajan paremmin, jos olisin antanut itselleni ensin aikaa toipua.
Aurinkoista viikonloppua myös sinulle ja kaikille muillekin tasapuolisesti!
K.S
Hei taas!
Olen tässä itse kyllä foolihappoa ja muita vitamiineja syönyt, mutta täytynee pyytää se resepti.
Masennus jakselee niin että tällä hetkellä on triptyl-lääke 150mg/vrk annostuksella. Olen käynyt melkein kaksi vuotta kognitiivis-analyyttisessä psykoterapiassa, eli aika hyvin on myllätty pääkoppa. En enää koe tarvitsevani terapiaa ja lopetankin sen tän kuun loppuun. Asiat ollaan käyty ja loppu onkin lähinnä sitä että saa pikkuhiljaa muutoksia ajattelu- ja käytösmalleihin. Koen tällä hetkellä että masennukseni on enää elämäntilanteesta johtuvaa. Siis tarkoitan että se ettei ole aiemmin ollut kuin epäonnistuneita miessuhteita (paitsi nyt), rahattomuutta, perheettömyyttä jne jne. Mut nekin ajat on turvallisesti takanapäin.
Triptyl on toiminut hyvin ja on ollut elintärkeä uniongelmiin. Keskustelen sen jatkosta sitten myöskin lekurin kanssa. Itseasiassa se on ollut ainut masennuslääke mistä on ollut muutakin kuin haittaa. Useimmista sivuoireet on ollut tosi pahoja esim. efexor, doxal, mirtazapin, seronil. Yhdestä lääkkeestä lihosin puolessa vuodessa 20 kg, joka kyllä sit heti lopetettiinkin sen vuoksi.
Mun masennus on ollut vaikean masennuksen ja ahdistuksen sekoitus ja jossain vaiheessa oli myös diapam yhdistettynä lääkitykseen. Kropalla ei ole siis ollut minkäänlaista hoitovastetta lääkkeille mikä puhuu sen puolesta et ongelmat on lähinnä psykologisessa kehityksessä, joita nyt on terapiassa ratkottu. Päivääkään masennuksestani antaisi pois, vaikkakin elämä on ollut todella helvetillistä ajoittain. Käyn siis entistä vahvempana vaikeuksien voittoon :)
uteliaisuuttani, joten miksi moinen nimimerkki?
Anteeksi uteliaisuuteni:))
Saahan sitä jokainen mielenkiintonsa tyydyttää..Minun nimimerkki johtaa siitä kun kavereiden kanssa puhutaan lapsista räkänokkina...ihan sanan positiivisessa merkityksessä :)
selventävästä vastauksesta:))
Mulla oli silloin masennuksen aikaan käytössä seronil ja unilääkkeenä opamox sekä tarvittaessa ahdistukseen joku diapamin kaltainen lääke (en muista nimeä... joku o:lla alkava se oli) puolen vuoden jälkeen lääkkeet voitiin lopettaa eli mä selvisin suht nopeesti. Tosin jouduin olemaan ton koko puol vuotta sairaalahoidossa.
Voimia sinulle masennuksesta selviämiseen :) Onneksi ongelmat alkavat olla jo takanapäin. Kyllä se on niin, että vaikka masennus on hirvä tauti pahimmillaan, niin jos siitä selviää on se ihan mielettömän hyvä koulu elämään... Siinä oppii arvostamaan mikä elämässä on ihan oikeasti tärkeää... En nyt tällä tarkoita, että muuten ei sitä oppisi :)
Miten noi sun psykiatris ym on suhtautuneet vauvasuunnitelmiin? Mun kohdalla ne ei silloin ollut asiasta kauheen innoissaan, mutta olin tosin niin nuori ettei ollut moni muukaan ;)
Aiotaanko se masennuslääkitys purkaa ennen raskautta? Ihan mielenkiinnosta utelen :D
K.S
Tuli Räkänokalle suunnattu viesti vahingossa sun viestin alle :)
K.S
Tosta Folvitesta vielä, että se on siis ihan pelkkä foolihappo ja kannattaa tosiaan pyytää resepti ihan sen takia, että saa oikeat annostukset määrällisesti ja ajallisesti siihen yms.
K.S
Ei ole sen kummempia kommentoinut, aika samaa mieltä ollaan elämästäni ja masennuksesta toipumisen kanssa. Lääkitystä ei nyt ilmeisesti aiota lopettaa ennen kuin on sitten aihetta enempi siihen. Mä täytän kohta jo 28 eli ei taida olla enää kellään siihen sanomista et kannattais odotella :)
Soitin tänään vielä neurologian poliklinikalle hoitajalle ja se oli sitä mieltä et ei tartte välttämättä mennä edes lääkärille kunhan eka keskenämme jutskataan. Sit se sano nauraen et jos nyt tän viikonlopun aikaa tulee raskaaks ni soittaa sit hänelle, niin hän lähettää reseptin heti. Aika rento meininki.
Tosi paljon on nyt jo pelot helpottanut, suuret kiitokset sulle K.S! Ihanaa tuntea olonsa näin onnelliseksi, kiitokset siitä myös avokilleni!
Moi taasen. Laitan uutta tietoa tämän hetken tilasta. Eli hain siis viimeksi sen folvite-reseptin. Psykiatri käski lopettaa triptylin, on kuulemma teratogeeninen. Lopetin ja kaikki ollut ihan ok, mikä vahvistaa omaa ajatustani siitä että masennukseni on hyvin sidottu ko elämäntilanteeseen. Tänään kävin neurologian ylilääkärillä joka heti ehdotti lääkkeenpurkua, johon en halua. Toinen vaihtoehto oli sitteen lamictalin vaihto trileptyliin. Itkuhan siinä tirahti, mutta ei kai auta. Lamictalin uusimmat tiedot raskaudenaikaisista käytöistä ei ole kuulemma hyvät, esim. kitalakihalkionvaara on kohtuullinen sydän- ja aivo-ongelmat. Olin aika järkyttynyt tiedosta. Keski-euroopassa on kuulemma tehty tuhansien raskauksien otantoja ja näihin tulokset perustuu. Lääke lähti siis vaihtoon. Tilannetta ei tietenkään yhtään helpota ettei sitä kaivattua vauvaa nyt millään ole tulossakaan ja aika naistentautienpolille on elokuussa. Sukurasitteena kun on endometrioosi, jo ainakin neljännessä polvessa minun kohdallani. Pelottaa ja mieli on tosi matalalla. Ehkä tästä taas noustaan kun hetki oikein asennoidutaan asiaan...Katselen naapuriani joka sikiää urakalla, terveys paras mahdollinen ja rahaa on millä mällätä..joskus vituttaa ankarasti, mutta kyllä tästä vielä voittajana selviydytään!
ja täytyy ne itkut itkeä,
kun oikein siltä tuntuu.
Triptyl on ihan outo lääke,
onko se masennukseen ?
Minkä lääkkeen vaihtaa Lamictalin tilalle ?
Voimia ja jaksamista !
jutun ja sulle tuleekin Trileptal
Lamictalin tilalle ihan hyvä,
kun kerran vauvaa yritätte tehdä.
Itse olen saanut myös Trileptal vauvan
ja terveen sellaisen.
Endometrioosiahan ei sinulla ole
vielä kuitenkaan todettu, onneksi :)
on masennuslääke, joka oli aluksi vaikeeseen unettomuuteen ja yölliseen heräilyyn ja myöhemmin masennukseen. Toimi mulla tosi kivasti ( toisin kuin fluoksetiini, mirtazapin, efexor...), tosi epämiellyttävä sivuvaikutus sillä oli se että suuta kuivi kamalasti ja joutui juomaan/kuseksimaan koko ajan. Nukkuminen oli todella antoisaa sen kanssa. Mulla meni masennukseen 150mg/pvä ja unettomuuteen 10mg/pvä. Triptyl on amitriptyyliä ja sen perusteella mitä neurologi tänään sanoi, sillä ei ole ongelmia trileptylin kanssa jos sitten aikoinaan eteen tulee lääkityksen tarvetta. Saitko muuten imettää? Tädilläni on nyt puolivuotias tyttö, koeputkihedelmöityksellä, rankkojen endometrioosileikkausten ja lapsettomuushoitojen jäljiltä, joten ei ehkä syytä huolestua ihan vielä. Kuunnellaan mitä lekurit sanoo. Mulla on aika pahoja psykosomaattisia särkyjä ja trileptyliä kai käytetään kroonisten kiputilojen hoitoon, eli auttaisko se niihinkin? Lisääköhän se apatiaa? Ainakin sillä perusteella et lievittää maniaa...apua, nähtäväksi jää. Kiva kuulla samankaltaisten kokemuksista!
sain imettää ja kun kotiin lähdin
niin antoivat mukaani reseptin
ja hainkin ne pillerit,
ne lopettivat maidon tulon.
Lääkärit olivat sitä mieltä,
että tekevät vauvasta liian unisen,
kuten tekikin.
Äidinmaidon kauttahan lääkkeet
imeytyy myös vauvaan,
joten tästä tuli " Tutteli-vauva "