Kertokaapas kokeneemmat korroosion, merisuolasta ja ruosteesta.
Eilen oli uutisissa Suomenlinnan telakalla olevasta ruostuneesta majakkalaivasta juttua, kuten taannoin Hesarissakin. Omistaja kovasti jännitti jääkö alus telakan pohjalle, kun vesi lasketaan altaaseen, mutta kelluihan se romupurkki. Omistaja mainitsi, että Eestissä oli korjauspajalla jäänyt sinkin laittamatta.
Itse en tiedä teräs tai rauta-aluksista mitään, mutta kertokaas mihin perustuu se, että Sinkkiä käytetään teräsveneissä eli ehkäisee ruostumista ? Kuinka tuota materiaalia käytetään, onko se sekoitettuna jo valun yhteydessä jollain prosenttimäärällä vai kuinka tuo jälkikäteen lisäys tapahtuu ? Muistan dunkkerin maininneen Amazon reissultaan veneestään myös vihaisen ruostumisen ja mainitsevan sinkin, mutta silti Dunkkerikin hämmästeli kuinka nopeasti vene ruostuu jo muutamassa kuukaudessa äärimmäisessä kosteudessa (ja suolassa?). Jotenkin ymmärsin tuon vanhan majakkalaivan mtv3 kuvauksen perusteella, että sinkki käytettäisiin vain laipioissa, jos materiaali todella estää ruosteen, eikö sitä voisi sulattaa jo itse teräkseen ?
Ylipäättään hieman kysymyksen vierestäkin kun nyt vierestä katsoo kevätkunnostusohjelmia venesatamissa, mitkä materiaalit ovat jotakuinkin huoltovapaita ? Itse olen nähnyt joskus kansainvälisemmissä lehdissä kuvia jopa pronnissista purjeveneen vinsseistä - mutta otaksun, että on materiaalina ehkä kallis.
Laittakaas kommenttia veistämö-ammattilaiset, hitsaajat, metallimiehet ynm. jotka näistä asioista jotain tiedätte ?
Nimim. Muovipurkin omistava juristinretale.
Eilen oli uutisissa Suomenlinnan telakalla olevasta ruostuneesta majakkalaivasta juttua, kuten taannoin Hesarissakin. Omistaja kovasti jännitti jääkö alus telakan pohjalle, kun vesi lasketaan altaaseen, mutta kelluihan se romupurkki. Omistaja mainitsi, että Eestissä oli korjauspajalla jäänyt sinkin laittamatta.
Itse en tiedä teräs tai rauta-aluksista mitään, mutta kertokaas mihin perustuu se, että Sinkkiä käytetään teräsveneissä eli ehkäisee ruostumista ? Kuinka tuota materiaalia käytetään, onko se sekoitettuna jo valun yhteydessä jollain prosenttimäärällä vai kuinka tuo jälkikäteen lisäys tapahtuu ? Muistan dunkkerin maininneen Amazon reissultaan veneestään myös vihaisen ruostumisen ja mainitsevan sinkin, mutta silti Dunkkerikin hämmästeli kuinka nopeasti vene ruostuu jo muutamassa kuukaudessa äärimmäisessä kosteudessa (ja suolassa?). Jotenkin ymmärsin tuon vanhan majakkalaivan mtv3 kuvauksen perusteella, että sinkki käytettäisiin vain laipioissa, jos materiaali todella estää ruosteen, eikö sitä voisi sulattaa jo itse teräkseen ?
Ylipäättään hieman kysymyksen vierestäkin kun nyt vierestä katsoo kevätkunnostusohjelmia venesatamissa, mitkä materiaalit ovat jotakuinkin huoltovapaita ? Itse olen nähnyt joskus kansainvälisemmissä lehdissä kuvia jopa pronnissista purjeveneen vinsseistä - mutta otaksun, että on materiaalina ehkä kallis.
Laittakaas kommenttia veistämö-ammattilaiset, hitsaajat, metallimiehet ynm. jotka näistä asioista jotain tiedätte ?
Nimim. Muovipurkin omistava juristinretale.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Et tarvitse sinkkiä. T
Teräsveneen sähköinen syöpyminen estetään sinkeillä. Ruostumista se ei estä, mutta suolaisessa vedessä teräs vene ei syövy jos se saa syödäkseen tuota sinkkiä.
Jokaisella metallilla on ns sähkökemiallinen potentiali (ilmaistaan voltteina) ja tämän perusteella niitä voidaan laittaa "arvojärjestykseen": kulta, hopea, kupari, rauta, zinkki, alumiini, ruostumaton teräs jne. (en muista ulkoa järjestystä)
Jos kaksi eri arvoista metalli lasketaan johtavaan liuokseen (liuos joka sisältää jotain suolaa, ei tarvitse olla merisuolaa NaCl, mikä tahansa käy. Pitoisuudellakaan ei ole pidemmän päälle paljon merkitystä) alkaa sähkövirta kulkemaan eri metallien välillä (tämä on lähes kaikki akkujen ja paristojen toimintaperiaate!). Epäjalompi metalli syöpyy, jalompi pysyy muuttumattomana.
Jos rakennat rautaveneen ja niittaat sen kasaan kupariniiteillä, niitit syövyttävät rautaa siten että ne tippuvat pois alle aikayksikön.
Sinkki-anodit (kutsutaan myös uhraus-anodeiksi) toimivat tämän periaatteen mukaisesti. Teräsrunkoon kiinnität (sähköisessä kosketuksessa tosiinsa) sinkkimokkuloita. Niitä ei tarvitse olla kovin tiveästi asennettuna. Ideana on että nämä sinkki-anodit syöpyvät pois, (sen jälkeen niitä vaihdetaan uusiin) ja teräs säilyy ennallaan.
Sinkki voidaan myös levittää teräksen pintaan tasaisena kerroksena. Tätä kutsutaan galvanoimiseksi. Kylmägalvanoinnissa kerrös saadaan aikaan kemiallisin keinoin, kuumagalvanoinnissa teräsesine upotetaan sulaan sinkkiin.
Ruostumaton teräs, haponkestävä teräs, alumini eivät lainkaan ole "ruostumattomia", itse asiassa ne hapettuvat hyvin herkästi. Juju tässä on ilmiö nimeltä passivoituminen, eli ne muodostavat niin tiiviin "ruostekerroksen" että se ei enää läpäise nestettä (eikä johda sähköä). Eli hapettumiskerros suojaa lisää hapettumiselta!
Tätä ilmiötä on viety vielä pidemmälle: Eloksoitu alumini (tarkoittaa sähköisesti hapetettu, ELectrically OXIDIzed) on sähkökemiallisesti hapetettu alumiini, jolloin saadaan erittäin tiiviin hapettumispinnan.
Tässähän selvisi samalla montakin fysiikan vanhaa lakia mieleeni. Muutaman jatkokysymys nimimerkille eli onko myös kylmägalvanointi uusittava tietyin ajoin vai onko kyseessä vain rungon valmistuvaihemenetelmä ja tehdäänö se itse asiassa sisä vai ulkopuolelle vai ehkä molemmille ?
Oletko muuten tietoinen että olisi koskaan rakennettu ruostumatonta teräsvenettä kuumagalvanointi menetelmässä - koko runko vain sinkkikylpyyn ?
Hiljakkoin oli ulkomaisella kanavalla alumiinista myös puhetta runkomateriaalina ja enemmistö tuntui kuulosti siltä, että fiberglassin jäi toiseksi venerunko materiaalina. Kiinnostuin asiasta sen verran, että löysin pitempää thrediä asiasta myös usa:n venekanavalta:
http://www.yachtforums.com/forums/technical-discussion/599-aluminum-boat-hull-blisters.html
Entäpä tämä kolmas mainitsemasi el elolsoitu alumiini, onko tuo yleisestikin jo käytössä ?
Kiitän kuitenkin vielä kerran perusteellisista vastauksestasi edelliseen. Itse olin harkinnut jopa puusta veistettyäkin purjevenettä jossain vaiheessa, mutta omalla aikataulullani siitä pamahtaisi kyllä kansi jo irti toisena kesänä viimeistään - ei oikein riitä aika harrastaa veneitä eli kunnostaa tai rakentaa, itse purjehtiminen&lomailu on kiintoisampaa.
Mitä mieltä olet henkilökohtaisesti näistä materiaalikeskusteluista vai pitäisikö kysyä, mikä olisi oma valintasi purjeveneen runkoksi ?
Minun olisi pitänyt olla tarkempi vastauksessani:
1) Galvanointi ei käytetä teräsrungon suojausmenetelmänä (ainoastaan zinkkianodeja) koska sen uusiminen tulisi niin hankalaksi. Galvanointi käytetään esim ulkorakenteisiin (katupylväät), nauloihin, autojen alustoihin yms.
2) Eloksoitu alumini on ollut käytössä veneen mastoissa, puomeissa, heloissa jo yli 50 vuotta. Tietääkseni yksi ainoa vene (ruotsalainen 3/4-ton "Profiilen") on kokeilumielessä rakennettu kokonaan eloksoiduista aluminilistoista joita liimattiin epoksilla yhteen.
3) Alumini venerakennusmaterialina on hyvä, haittana on että itserakentajan veneistä tulee kantikkaita (kaksisuuntainen taivuttelu ei onnistu kotioloissa). Se on totta että aluminin lujuus/paino-suhde on erinomainen tietyissä rakenteissa (siksi lentokoneet ovat aluminia). Hiilikuitu/Kevlar/suunattu lasi/epoksihartsi on kuitenkin joissakin rakenteissa ylivoimainen aluminin nähden (siksi huomattava osa nykyisistä lentokoneista esim A380 on rakennettu tästä materialista).
5. Oma valintani oli (olen rakentanut yhden 10 m purjeveneen) Airex (vaahdotettu PVC-levy, muistutta Divinycelliä)joka kiinnitetääb puurimoista tehdyn rimamuotin päälle. Sitten laminiodaan ulkopinta lasikuidulla,laminoidaan väliaikaiset jäykisteet, nostetaan muotista ja laminoidaan sisäpinta.
6. Ensimmäisen veneen rakentajalle suosittelisin vaneri/lasikuitu/epoxy. Oikein rakennettuna saa veneen jota ei pysty ulkopuolelta tunnistamaan vaneriveneeksi, ja vene on kestävyydessä täysin vertailykelpoinen muoviveneen kanssa. Menetelmä on edullinen ja nopea ja huomattava osa esivalmistelusta voidaan tehdä pienessä tilassa (esim. autotallissa).
http://www.dixdesign.com/ tuosta löytyy aika paljon infoa eri materialeista, rakennusmenetelmistä, piirustuksia ym.
Koska runko ei muodosta kun 1/5 osa valmiin veneen hinnasta, on myös mahdollista ostaa valmiin rungon (tai vuokrata muotin).
Näin vain sen yhden kuvan lehdessä.
Sääliksi käy naisihmistä.
Ihmettelen Helsingin kaupungin saamattomutta:
Tämä holkki uppoaa ihan milloin tahansa jonnekin
satama-alueelle tai väylälle. Kuka maksaa
hylyn poiston. Vakuutusyhtiö jos on pätevä kiertää kaukaa.