Kyllä minäkin vaan niin rapu olen kuin vaan voi olla...herkkä pahoittamaan mielensä ja loukkaantumaan. pitkävihainen. Otan itseeni hyvin monet asiat. Tää on oikeastaan myös aika rasittava piirre. Kuulostaako ravut tutulta?!
herkkiä ollaan
rapu1970
51514
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ravut ovat juuri tuollaisia... herkkiä ja herkkäuskoisia!
kyllähän tuosta itsensä tunnistaa ja on kyllä hieman rasittavaa ku on se luonne. mutta olemmehan ainoat jotka sitä voi/pystyy kantamaan
neljättä kuukautta tässä ollaan tutustumassa erääseen rapuun, ja on kyllä niin pikkumainen ja suuttuu kaikesta, eikä varsinkaan osaa aikusten lailla keskustella asioita läpi, vaan ottaa ja suuttuu ennemmin, huh huh että on vaikeeta, kuten ite te ravut tässä sanoitte, niin aika ikäväähän se on ku pitää kaikesta olemattomasta ottaa nokkiin. Ja tämä rapu mulle kertoi kun alettiin tutustuun että hän ei sit suutu mistään, et entinen vaimo yritti saada häntä suuttumaan 12 vuotta, vaan eipä onnistunut. Jaahas mistähän se tuo rapu on ton tempassu, ku on jo kymmenet kerrat suuttunu tässä muutaman kuukauden aikana. Ei tiedä jaksaako pitkään, ku itelläni ei oo tapana suuttua juuri mistään
..seurustelen rapunaisen kanssa ja koko ajan saa olla varpaillaan ja miettiä ensin, ennen kuin sanoa mitään, ettei kumppani ota nokkiinsa. Helposti hän tekee "tikusta asian" ja taas mullitellaan ja pitkään.
Ravun suurin vihollinen on hän itse.
Anteeksianto ja ihmisten virheiden/mokien ymmärtäminen on yksi asia, joka pitää elämässä oppia, jotta selviää hengissä vanhaksi ja sielu pysyy jotenkin ehjänä.
Enpä vaihtaisi itseäni rapuun.