Maassamme on yli 200 kuntaa joiden väestömäärä on alle 6000.Näiden kuntien väestön osuus koko maan asukasmäärästä on 14,5 prosenttia.
Yllätys yllätys,pienten kuntien osuus koko maan kuntien menoista on vain 13,8 prosenttia.
Eikö siis olisi ensisijaisesti keskityttävä suurten kuntien palveluiden uudelleen organisointiin. Nämähän edustavat 85 prosenttia koko kunta ongelmasta.
Alle 6000 asukkaan kunnat ovat häviävän pieni 14,5 prosentin osuus koko kuntasektorista ja tuottavat jo nyt asukaskohtaiset kuntapalvelut halvemmalla kuin muut.
Yllätys yllätys,pienten kuntien osuus koko maan kuntien menoista on vain 13,8 prosenttia.
Eikö siis olisi ensisijaisesti keskityttävä suurten kuntien palveluiden uudelleen organisointiin. Nämähän edustavat 85 prosenttia koko kunta ongelmasta.
Alle 6000 asukkaan kunnat ovat häviävän pieni 14,5 prosentin osuus koko kuntasektorista ja tuottavat jo nyt asukaskohtaiset kuntapalvelut halvemmalla kuin muut.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jos vertaat eri asioiden jakaumaprosentteja keskenään, et itse asiassa vertaa yhtään mitään. Oletat esim väestön olevan homogeenista kaikissa kunnissa ja palvelujenkin identtisiä, esim. että kaikissa kunnissa olisi tasasuhteessa väestöön myös kouluja, sairaaloita, museoita kirjastoja, urheiluhalleja...
Etsi vertailulukuja kuntien sisältä, esim. hallintomenot/asukas, perityt verot ja maksut/asukas, kokonaiskulut/asukas, sosiaali- ja terveysmenot/asukas, päivähoitomeot/lapsiperhe, jne...
tuotetaan pienissä.
En oleta mitään.Eikä yksittäisen kunnan asioiden setviminen silitä mitään, sillä yksittäisiä esimerkkejä löytyy laidasta laitaan.
Tilasto on otos kokomaan tilanteesta ja kertoo lahjomattomasti sen minkä avauksessani esille toin.
Nuo pienet kunnat eivät maksa itse asukkaittensa terveys-, koulutus- ym tarpeista, vaan niiden asukkaat tukeutuvat niissä isompiin naapureihinsa, joiden rasitteiksi kustannukset niiltäkin osin tulevat.
Lisäksi nuo pikkukunnat saavat tasausjärjestelmän kautta suurta apua suuremmilta, ja kun se ei näy kuntien tilinpäätöksissä, kuntien omat kustannukset jäävät vähäisemmiksi kuin avun luovuttajien.
"Nuo pienet kunnat eivät maksa itse asukkaittensa terveys-, koulutus- ym tarpeista, vaan niiden asukkaat tukeutuvat niissä isompiin naapureihinsa, joiden rasitteiksi kustannukset niiltäkin osin tulevat."
Tämä oli totuudenvastaista. Lakisääteiset palvelut tuotetaan pikkukunnissakin, siihenhän laki velvoittaa.
Jos joku käyttää naapurikunnan lakisääteisiä palveluita, tämän ihmisen kotikunta maksaa palveluiden käytöstä sille kunnalle, jossa palvelu sijaitsee.
"Lisäksi nuo pikkukunnat saavat tasausjärjestelmän kautta suurta apua suuremmilta, ja kun se ei näy kuntien tilinpäätöksissä, kuntien omat kustannukset jäävät vähäisemmiksi kuin avun luovuttajien."
Taisit käsittää väärin. Tässä oli kyse vain kuntien menoista, eli palveluiden hinnasta hallinnosta, ei niiden rahoituksesta.
Rahoittaa ne pitäisi samalla tavoin kuntaliitosten jälkeenkin.
osuus ja henkilöstökulut,suhteutettuna kunnan koko menoihin,niin tulis totuuskin esille.Verrattais tulosta vaikka Tanskan ja Ruotsin vastaavaan hallintokuluun/asukas.Nähtäis mitä järkeä on verotulot suurelta osin pyntätä pienen kunnan henkilöstön palkkoihin?
...ihan alkuun lukea tuosta vaikka tuo yhteenveto-osio:
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/1E52DE3F31803A93C2256DB1004AEA47/$file/kuntienyhdistyminen.pdf
Pikkukunnissa hallintokin on muuten kustannuksiltaan erittäin kilpailukykyinen.
Pienten kuntien hallintomenot ja henkilöstökulut suhteessa kokonaismenoihin ja asukaslukuun kestävät vertailussa edullisuudellaan hyvin.
Mitä suurempi kunta, sitä suurempi halu on palkata aivan turhan takia virkamiehille alaisiksi apulaisvirkamiehiä ja sihteereitä. Ja mitä suurempi kunta, sitä suurempaa palkkaa ne henkilöstölleen maksavat.
Pienten kuntien virkamiehet eivät lajittele töitä, jotka heidän arvovallalleen sopivat. Yksi virkamies voi hoitaa monta hallintosektoria. Pienissä kunnissa akateemisen koulutuksen saanut virkamies suostuu tekemään myös sellaisia töitä, joita varten suuret kunnat palkkaavat erikseen opiston tai ammattikoulun käyneen henkilön.
kunnissa toimia yrittäjinä nämä pikkuvirkamiehet ja naiset,saataisiin suomeakin yrittäjäksi ryhtyvien tilastoissa Eu tasolle nopeammin ja tehokkaammin.
Vähenis virkailu,viran vuoksi?