Meriympyrät: Ufoja vai luonnonilmiöitä?

Jotkut liittävät usein ufoihin ja humanoideihin niinsanotut viljapeltokuviot. Vaikka niiden syntyperästä onkin kiistaa, ei itse peltokuvio-ilmiön olemassaoloa pystytä kiistämään. Ehkä vähemmän tunnettu samantapainen, myöskin kiistattomasti olemassa oleva, mutta harvinaisempi ilmiö on ns. meriympyrät, jossa suuria vannemaisia ja geometrisia valokuvioita nähdään vedessä. Merialueiden erikoiset valoilmiöt selitetään usein vesisäihky -nimisen luonnollisen ilmiön kautta. Wikipedian mukaan "vesisäihky on planktonin ja muiden itsevalaisevien eliöiden aikaansaamaa loistetta vedessä. Vesisäihkyksi kutsutaan vedenpinnan yläpuolelle näkyvää loistetta, jonka lähde näyttää olevan pikemminkin epämääräisesti jossain vedenpinnan alla kuin yksittäisissä loistavissa eliöissä. Vesisäihkyä ilmenee varsinkin valtamerissä. Edelleen tropiikissa ilmiö on yleisimmillään, mutta sitä on myös kylmissä valtamerten osissa". [1]

Toisaalta Wikipediankin mukaan "toisinaan väitetään näkyvän vesisäihkyä, jota ei ehkä voida selittää itsevalaisevilla eliöillä. Tällaisia ovat esimerkiksi toisinaan lentokoneista näkyvät säännöllisen muotoiset valokiekot eli meriympyrät. Joidenkin oletusten mukaan kyseessä ovat sukellusveneisiin kiinnitettyjen valonheittimien valokiilat tai sateenkaarta jollain tavoin vastaavat heijastukset. Joidenkin mukaan taas kyseessä voisivat sittenkin olla biologiset organismit. Meriympyröitä on myös epätieteellisesti selitetty esimerkiksi vieraan älyllisen lajin aluksiksi."[1] Tämä ufo-liitännäisyys johtunee varsinkin siitä, että monien laivasta tehtyjen havaintojen tapauksessa ympyrät saattavat lähestyä, ympäröidä ja liikkua laivan mukana tai käyttäytyä muuten erikoisesti esimerkiksi tehden erittäin nopeaa välkkyvää ja pyörivää liikettä [2,3]. Seuraavat piirrokset selventävät ympyröiden "mielenkiintoa" laivaa kohtaan. Ensimmäinen esittää tankkeria ja tyypillistä meriympyrää. Jälkimmäinen on M.S. Dionen tapauksesta vuodelta 1978; laivan omistava hollantilainen Shell Tankers B.V. varustamo teki asiasta virallisen raportin, jossa mainitaan mm. laivan olevan 244 m pitkä, joten valoilmiöiden koko on huomattava; piirros on liitteenä raportissa:

http://www.cropcircleconnector.com/Millennium/seas.jpg

http://www.knmi.nl/~koek/Lichtende_Wielen_files/Dione19781105-5a.jpg

Meriympyröistä on raportoitu jo yli sadan vuoden ajan ja niitä väitetään mainitun jopa Intian muinaisissa kirjoituksissa. Sinänsä tämä olisikin järkeenkäypää, koska meriympyröitä esiintyy käytännössä melkein yksinomaan Intian valtameressä, Persianlahdella ja Eteläisellä Kiinanmerellä; tosin myöskin Meksikonlahdella sekä Australian länsirannikolla. Käytännössä suurin keskittymä on kuitenkin lähellä 19,5 asteen leveyspiiriä. [2] Seuraavasta meriympyrähavaintoja esittävästä kartasta saa hyvä käsityksen, mitä käytännössä tällä tarkoitetaan:

http://www.knmi.nl/~koek/Lichtende_Wielen_files/Lichtende Wielen2.jpg

Meriympyröiden ajallinen kesto vaihtelee ja on tavallisesti 15-30 minuutin luokkaa. Suurin osa havainnoista kerrotaan tehdyn tammikuun ja kesäkuun välillä ja varsinainen keskittymä on välillä huhtikuu-kesäkuu [2]. Joskus ilmiöön voi liittyä näköhavaintojen lisäksi myös muita havaintoja. Esimerkiksi vuonna 1977 neuvostoaikainen uutislehti Nedelya kirjoitti eräällä venäläisellä tutkimuslaivalla tehdystä havainnosta, jossa miehistö näki vedenalaisen hohtavan, myötäpäivään pyörivän valoilmiön vajaan parinsadan metrin päästä hajaantuvan kahdeksaksi osaksi. Syvyysmittari joka näytti paikalla olevan 170 metriä vettä, varoitti äkisti suuresta vedenalaisesta kohteesta vain 20 metriä kölin alla [3].

Erityisen mielenkiintoinen tapaus on Bangkokilaisen Thai Ocean Transportationin omistamalla M.S. Siam -laivalla huhtikuussa vuonna 1982 tehty meripyörä-havainto, josta on kirjoitettu mm. tieteellisessä Marine Observer -lehdessä. Aluksi miehistö havaitsi useiden sini-vihreää valoa hohtavien vedenalaisten "viivasuorien aaltojen" lähestyvän laivaa eri suunnilta. Jonkin ajan kuluttua laivan ympärille pienen matkan päähän muodostui neljä valoa hohtavaa "keskusta", joista lähti valokeila toisiin keskuksiin sekä lopulta myös laivan alla sijaitsevaan ilmeisesti viidenteen keskukseen. Näin laiva joutui ikäänkuin valoilmiön keskiöön ja huolimatta laivan liikkumisesta ei valoilmiöllä ollut vaikeuksia pysyä vauhdissa mukana. Seuraavaksi "vannemainen" ilmiö alkoi pyörimään laivan ympärillä vastapäivään, pysyen koko ajan laivan vauhdissa mukana. Samalla se alkoi hajoamaan pieniksi välkkyviksi hohtaviksi "madoiksi" ja vähitellen hävisi kokonaan muodostettuaan ensin keskiön ja kuuden sitä symmetrisesti ympäröivän ryhmän kuvion:

http://www.knmi.nl/~koek/Lichtende_Wielen_files/MarineObserver-3.jpg

On vaikea sanoa, voisiko meriympyrä -ilmiö liittyä loppujen lopuksi ollenkaan ufoihin. Ehkä kyseessä on jokin magneettinen luonnonilmiö, ehkä kyse on merivirroista ja planktonista. Toisaalta monet tapahtuma- ja silminnäkijäkertomukset sekä raportit meriympyröistä ovat varsin mielenkiintoisia ja ajatuksia herättäviä. Meriympyrät käyttäytyvät toisinaan varsin inhimillisen ja älyllisen oloisesti, sekä ne saattavat reagoida esimerkiksi niitä kohtaan suunnattuun valokeilaan. Vastaavasti meriympyrähavaintoja on tehty paljon alueilla, joilla kerrottiin esimerkiksi intialaisten lehtien mukaan ennen ja jälkeen joulukuun 2004 suurta tsunamia tehdyn runsaasti ufo-havaintoja. Kuvaavaa monissa näissä havainnoissa oli se, että ufojen nähtiin kuulemma nousevan tai laskevan veteen, mikä herätti keskustelua ufojen vedenalaisista tukikohdista alueella.


Lähteet:

[1] http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesisäihky
[2] http://cropcircleconnector.com/Millennium/mill2.html
[3] http://www.unexplainable.net/artman/exec/view.cgi/5/431/printer