Tämähän on ihan uskomaton palsta. Ihme kitinöitä ja arvailuja pateista ja "oireista" menkää ihmiset lääkäriin jos ihan oikeasti on aihetta.
Ei kyllä silloin kun pattini huomasin tullut mieleenkään kirjoitella syöpä-palstalle vaan tilasin ajan lääkärille.
Olisi kiva tavata täällä 'kohtalon tovereita' ja vaihtaa ajatuksia tästä kammottavasta taudista.
Nythän tämä on pelkkä "onks mulla, mitä tää on, patti siellä ja patti täällä-palsta".
Aaargghhh...
Ei kyllä silloin kun pattini huomasin tullut mieleenkään kirjoitella syöpä-palstalle vaan tilasin ajan lääkärille.
Olisi kiva tavata täällä 'kohtalon tovereita' ja vaihtaa ajatuksia tästä kammottavasta taudista.
Nythän tämä on pelkkä "onks mulla, mitä tää on, patti siellä ja patti täällä-palsta".
Aaargghhh...
Vastaukset 4
Vanhimmat
valtaosa tänne kirjoittavista on jo varannut ajan lääkärille. Minusta on aika ymmärrettävää, että odotusaika pelottaa, ja helpottaa hieman kun voi purkaa ajatuksiaan täällä.
Sinä taidat olla todella epäempaattinen ihminen. Ruma kirjoitus!
Olen kyllä samaa mieltä viestiketjun aloittajan kanssa.
Tämänhän pitäisi olla nimenomaan syöpää käsittelevä osio, eikä mikään arvailupalsta.
Minua ainakin syöpäsairaana turhauttaa suurin osa näistä viesteistä täällä. Toki muutama ihan asiaa(syöpä) koskeva viestikin löytyy.
syöpä- tai muutkaan potilaat ole mikään homogeeninen ryhmä. On paljon yksinäisiä, jotka tarvitsevat potkun takamukselle ennenkuin uskaltavat lääkäriin, eli tukea ja rohkaisua mennä kertomaan pelottava epäily.
On minutkin kerran miltei naurettu pois vastaanotolta, kun olin rasvapattia näyttämässä ja sitten syövän tultua odottelin liian kauankin, ennenkuin menin sitä näyttämään.
Että sillaikin.
Joo, minustakin ketjun aloittajan viesti oli ruma. Monet ihmiset eivät uskalla lääkärille heti ja jotkut eivät pääse! Oma tilanteeni on että minulla (olen 38v. polttaja) on ollut kurkku kipeenä,korva kipua, nielemis vaikeuksia, väsymystä, verta ulostuksessa, laihtumista jne jo 6kk. Asuin silloin vielä Englannissa ja menin heti lääkärille. Siellä sain antibiootti kuureja, lääkitystä refluksi tautiin ja loppujen lopuksi ajan kurkun ja ruokatorven tähystykseen toukokuun viimeinen päivä. "Sairauteni" takia aviomieheni kyllästyi minuun ja jätti minut. Palasin siis sitten Suomeen yksinhuoltajana vauvan kanssa ja hain 20 vuoden ulkomailla asumisen jälkeen Kela kortteja meille kummallekin että pääsisin lääkäriin kun jäi se kurkuntähystys Englannissa käymättä. Anomukseni hylättiin ja vaikka olen valittanut, kelasta ei kuulu mitään. Nyt on kulunut 2,5 kk, olen pennitön joten en pääse yksityiselle, nukun sohvalla sairaan äitini (77v) asunnossa ja kurkku on niin kipeä että hyvä kun pystyn syömään. Nyt parin viikon aikana en pysy enää edes hereillä töissä. Joten, kaikkien ihmisten tilanne saattaa olla erilainen, älkää haukkuko pelkääjiä vaikka itsellä syöpä onkin todettu ja ajattelette että he ovat turhan valittajia. Ja pikaista parantumista teille joilla sairaus on todettu!