Eläkeläisasiaa

JormaKKorhonen kirjoitti:

Olen erään eläkeläisten asioita edistämään pyrkivän työryhmän jäsen. Olen muutaman kerran täälläkin kertonut eläkeläisten tilanteesta, joka alkoi heikentyä, kun vuonna 1992 eläkkeitä ei korotettu voimassa olleen indeksin mukaisesti ja 1993 ja 1994 korotukset jätettiin kokonaan tekemättä. Vuonna 1992 eläkkeensaajille säädettiin kansaneläkevakuutusmaksu samansuuruisena kuin palkansaajille (3,05 %) ja samana vuonna tapahtunut sairauskulujen vähennyksen poistuminen on myös rasittanut eläkeläisiä enemmän kuin nuorempaa väestöä.

Vuonna 1993 lisäksi säädettiin ns. raippavero, jolloin eläkeläisillä alettiin maksattaa korotettua kansaneläkevakuutus- ja sairausvakuutusmaksua. Ja vuonna 1996 tuli voimaan taitettu indeksi, jolla yli 65-vuotiaiden työeläkeindeksin määräytymistä muutettiin siten, että ansiotasoindeksin muutoksen paino on 20 % ja kuluttajahintaindeksin paino 80 %.

Työryhmämme taustavoimineen on laatinut seuraavan tiedotteen, joka tullaan jakamaan tiedotusvälineille koko maassa. Tämäkin on yksi kanava saattaa asia julkisuuteen:


VALTIOVALTA SORTAA ELÄKELÄISIÄ

ELÄKELÄISTEN EDUNVALVONTA ON EPÄONNISTUNUT
Meitä eläkeläisiä on maassamme lähes 1,4 miljoonaa. Edunvalvontaamme ovat lupautuneet hoitamaan lukuisat eläkejärjestöt, puolueet, neuvottelukunnat ja jopa ay-liike. Meille on kuitenkin syntynyt käsitys, että eläkejärjestöt ovat keskittyneet pelkästään tanssikurssien, viihdeiltojen ja seuramatkojen järjestämiseen. Miten muutoin on ymmärrettävissä se, että maamme hallitus ja eduskunta voivat vuosi toisensa jälkeen heikentää eläke-etuuksiamme edunvalvojiemme reagoimatta?

ELÄKELÄISISTÄ TEHTIIN LAMAVUOSIEN MAKSAJIA
Viime vuosikymmenen lamavuosien maksumiehiksi laitettiin eläkeläiset. Vuosina 1993-95 eduskunta heikensi eläkkeiden indeksikodotuksia 3,5 prosenttiyksikköä. Vuonna 1996 astui voimaan ns. taitettu indeksi, jolla eläkkeitä tarkistetaan vuosittain siten, että palkkaindeksistä otetaan 20 prosenttia ja kuluttajahintaindeksistä 80 prosenttia. Aikaisemmin käytettiin ns. puoliväli-indeksiä eli hintatason ja ansiotason muutokset huomioitiin 50/50 %.

Valtionvarainministeriön tilastojen mukaan palkkakehitys vuosina 1995-2004 oli vuodessa keskimäärin 3,6 % . Samassa ajassa kuluttajahinnat nousivat 1,4 %. Vastaavasti eläkeindeksi kohosi 1,8 %. Vuoteen 1995 saakka käytössä ollut eläkeindeksi olisi nostanut eläkkeitä 2,5 %/vuosi. Taitettu indeksi on joka vuosi eläkeläisille 0,7, % heikompi kuin puoliväli-indeksi.

Mikäli valtiovalta ei olisi puuttunut eläkeindeksiin, olisivat eläkkeet tänä päivänä toistakymmentä %-yksikköä korkeammalla tasolla. Menetykset ovat merkittäviä, kun keskieläke on n. 1130 euroa kuukaudessa ja valtiovalta on pienentänyt keskieläkettä runsaan 1600 euroa per vuosi. Tätä tuskaa lisää merkittävästi myös kansaneläkkeen pohjaosan (455 mk/kk) leikkaukset.

EDUNVALVONNAN TAVOITTEITA
Edellä mainitun perusteella eläkeindeksin on oltava oleellisesti lähempänä palkkaindeksiä kuin se on nyt, vähintään puoliväli-indeksi ellei peräti sama.

Eläkeläisten sortoa on pahentanut myös verottaja: raippavero, eläketulovähennyksen kohdentaminen vain pienempiin eläkkeisiin sekä palkkatuloa korkeampi verotus. Verotuksen epäoikeudenmukaisuudet on korjattava.

Maamme perustuslain pitäisi antaa omaisuudelle suojan, mutta suojaa on viime vuosina loukattu törkeästi. Meille eläkeläisille eläke on omaisuuserä, jonka olemme aktiiviaikanamme palkastamme säästäneet. Tätä omaisuuserää valtiovalta pienentää yksipuolisin päätöksin vuosittain ja edunvalvonta-järjestömme vain myhäilevät hyväksyvästi.

HERÄÄMISEN AIKA!
Eläkeläiset herätkää! Eduskuntavaalit lähestyvät. Meille eläkeläisille kuuluisi kansanedustajapaikoista kolmasosa. Nyt on vain muutama. Tähän asti olemme äänestäneet ”kauniita ja rohkeita” - myös eläkepuolueita - ja eläkkeet ovat vain laskeneet.

On aika miettiä uusia vaikuttamisen keinoja. Jätetäänkö ensi talven vaaleissa äänestämättä? Heräisivätkö puolueet eläkeläisten asialle? Vai olisiko parempi, että annamme äänemme vain puolueiden ehdokaslistoilla oleville eläkeläisille, jotta saisimme eduskuntaan eläkeläisiä kaikkiin merkittäviin eduskuntaryhmiin. Tämä mahdollistaisi eläkkeiden huomioon ottamisen ja jopa kehittämisen hallitusohjelman avulla.

Jos jatketaan vanhalla linjalla, eläkkeet kurjistuvat ja pienempiä eläkkeitä saavat ovat pian sossun luukulla. Näin on valtiovalta säästänyt ja saanut kunnat jälleen kerran maksumiehiksi.

Vuodesta 1992 bruttokansantuotteemme on kasvanut n. 60 %, palkat ovat nousseet yli 40 % ja eläkkeet n. 4 %, samalla aikavälillä on työeläke heikentynyt lakisääteisestä 60 prosentista noin 40 prosenttiin.

Lopuksi lainaus: ”Pitäkää kädessänne aina edistyksen lippu. Älkää unohtako köyhän asiaa.”

Herätkää eläkeläiset kirjoittamaan ja vaikuttamaan!


Allekirjoitukset

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä