millaisia kokemuksia muilla on omasta miehestä/vaavinisästä tai ystävästä synnytyksessä?? Mulla on hiukan outo tilanne sinällään kun en oikeen tiedä haluaisinko miestäni mukaan toisenlapsemme synnytykseen. Viimekerralla mieheni lässytti ja silitteli ja selitteli ihan kuin pikkulapselle ja se kävi hermoille! Olen ajatellut ottaa mukaani nyt parhaanystäväni! Onko muidenkin miehet sekoilleet synnytyksessä? vai menevätkö kaikki sekaisin jotka sitä vierestä katsovat olisitten kyseessä mies tai kaveri??
mies vai ystävä mukaan synnärille? kokemuksia!?
Miwi
111179
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mutta ystävä tulee mukaan ja parempi niin minusta, ystävälläni on ennestään jo neljä lasta ja en kyllä usko hänen menevän sekaisin. Miestäni pelottaa, ettei hän kestä katsoa kun minulla kipuja niin ei siksi edes halunnut tulla mukaan, sanoi odottelevansa odotushuoneessa.
Ekaa oottelen minäkin mutta miehen otan mukaan. Haluaa tulla ja toisaalta jos joutuu kauan odottelemaan ni onhan se kivakin että oma rakas on mukana mut tietty sen pitää olla mahdollisimman hyvä ratkasu äidille koska äitihän se synnyttää...niin mie siitä aattelen. :)
esikoisen synnytyksessä mukana. Ja hänestä tuli myös esikoisen sylikummi. Mies oli käytävässä ponnistusvaiheen ajan ja oli kuulema pelkkä huuto jo tehnyt pahaa... Mies oli ponnistusvaiheeseen saakka synnytyssalissa, ihan niinkuin ystävänikin. Nauratti vähän, kun mies ei kestä verta ja sitä muuta mikä tulee kun synnytetään, niin kätilö pyysi miehen heti sisään kun lapsi oli ulkona, ja antoi verisen ja kinaisen lapsen sylistäni isän syliin. Isä katsoi lasta ihan pyörtymispisteessä... Mukavasti meni kaikesta huolimatta. Ollaan vähän mietitty, että jospa hän tämän tulevan lapsen synnytyksen kestäisi =)
sellasta et missä kaupungissa sä asut? ja oltiinko sulle/teille mukavia kun tahdoit molemmat synnytykseen? Mulle on vähän niinkun vihjastu ettei synnytyssali ole mikään sirkus.... Eli 1.ihminen mukaan! Mä ottaisin kans mielelläni molemmat jos tuo ukkokin tosta sitten rauhottuis eikä kohtelis mua ihan niin äklösti kun ekalla kerralla!
synnytin ja kätilö oli aivan loistava, sattui olemaan vielä vanha tuttava yläaste-ajoilta... Ja kävi vielä niin hyvä tuuri, että jouduin synnytyssaliin klo7 aamulla, kun hänellä oli vuoro juuri alkanut, ja pääsin salista kolmen aikaan kun hänen vuoronsa loppui. Osaston ihmiset sitten olivat mitä olivat, osa erittäin huomaavaisia ja osa niin töykeitä, että itketti. Eivät paljon ajatelleet, että on mieli kokenut kovia myllerryksiä, kun lapsi on tullut maailmaan ja joutui infektion takia teholle... Erittäin kylmästi ilmoitettiin "sinulla on sairas lapsi", meinasin kuolla siihen paikkaan, kun luulin että hän on todella on kuoleman sairas! Joutui antibioottitippaan ja kaikki on sen jälkeen ollutkin paremmin kuin hyvin jo yli vuoden verran. Oli paljon muitakin tylyjä ja kylmiä hoitajia, mutta osa oli myös erittäin lämpimiä ja kuuntelivat toiveita jos jotain halusi.
Ja vielä piti vastata tuohon, että eipä siitä sen kummemmin mitään puhetta ollut, tulihan tuonne miehen äitikin ja ulkotamineissa... Siis synnytyssaliin juuri kun olin synnyttänyt. Kuuluu sairaalan henkilökuntaan, mutta on eri osastolla töissä. Meille ei tarjottu isän huonetta, eikä perhehuonetta eikä mitään sellaisia, vaikka niistä oikein esittelyvideoissa puhutaan. Ei annettu kulkukorttia että isä pääsisi yöllä ovista sisään sairaalaan. Toiset sairaalat ovat tiukempia saliin tulevista ja sairaalan sisäinen henkilökuntakin voi olla osa rennompaa, osa tiukempaa. Mulle oltiin kyllä salissa oikein mukavia ja ystävällisiä.
No voisikos sellainen olla mahdollista että keskustelisit miehesi kanssa hänen edelliskertaisesta toiminnastaan ja sopisitte että hän toimisi tälläkertaa toisin?
Jos miehesi on kerran itse valmis/halukas synnytykseen mukaan niin eikös hänelle pitäisi suoda se mahdollisuus?
Tämä on siis vain minun mielipide, mutta keskustelusta voisi olla paljonkin hyötyä...!
Itselläni oli synnytyksessä avokki mukana ja luulenpa että kukaan muu ei olisi voinut olla parempi vaihtoehto:)
Mä ainakin haluan EHDOTTOMASTI oman mieheni mukaan. Ja me kyllä keskustellaan etukäteen että millaista tukea mä mahdollisesti siellä kaipaan, että tuskinpa rupee lässytteleen (kun ei tee sellasta muutenkaan).
munkaan mieheni sellaista muuten tee! se vaan on jännä kun ihminen näkee jotain niin suurta niin siinä voi mennä lukkoon! Olen mieheni kanssa puhunut viimesynnytyksestä ja hänelle käy aivan hyvin jos otan ystäväni mukaan! Itse tässä nyt vaan emmin kumman ottaisin! Pyysin KOKEMUKSIA ystävästä tai miehestä synnytyksessä EN neuvoja!!!!
Meillä synnytys taisi olla henkisesti yhtä rankka kokemus miehelle kuin fyysisesti minulle. Vaikken usein ole nähnyt hänen hätäilevän mistään, tuntui, ettei hän oikein olisi tiennyt miten helpottaa minun tai omaa oloaan, missä seistä ja mitä tehdä. Koko toimitus yleensäkin ei varmasti hänestä ollut mikään "kaunis", mieleenpainuva varmasti. Tekisi mieleni sanoa nyt, ettei hänen välttämättä tarvitsisi tulla mukaan lainkaan jos ei halua. Minä todella haluaisin säästää hänet uudelta kokemukselta. Esikoisen synnytin kuitenkin yksin ja se oli ihan hyvä synnytyskokemus. Parhaan ystävän mukana olo voisi olla myös erittäin hyvä juttu.
Keskustelu miehesi kanssa ja sovi säännöt synnytyssaliin. Voihan se olla, että pyyntö jäädä pois sieltä voi tuntua... hmmm... loukkavalta? Teidänhän tuo tulee sopia :).
Hei!
Saadessani toisen, mies ei ehtinyt synnytykseen (vei esikoispoikaa hoitoon) kun vauva syntyi alle tunnin sisällä kun mentiin sairaalaan. Mitenkään en nähnyt sitä ongelmallisena, ehkäpäin vastoin, ei tarvinnut puhista kenellekään =) ja hassulla tavalla halusinkin yllättää hänet.
Yllätys olikin täydellinen kun ihana pieni tyttäremme oli jo onnellisesti maailmassa kun iskä saapui perille.
Kolmanteen synnytykseen isä haluaisi mukaan, itse en sano siihen juuta enkä jaata, saa tulla jos haluaa.
Niin ja mies kyllä oli ihan ok:sta laitoksella, ei siinä mitään valittamista =)