Onko EL:illä jossain omaa keskustelupalstaa, jossa pyörisi 30-40 vuotiasta porukkaa? Kyselee keski-ikäistyvä muija.
EL:illä omaa palstaa jossain?
Keski-ikäistyvä
524931
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 52
Vanhimmat
Täälläkin on mutta eläkeläisiä vain, näin luulisin.
Sitten lienee hyvä näin. Lukaisin viestejä tuolla alempana ja huomasin, että muillakin viiraa, joten samassa veneessä kai sitten ollaan. Hyvä näin. Eihän sille mitään mahda, jos on mitä.
Täällä ei ymmärretä mitä toinen kirjoittaa, eikä
kirjoiteta sitä mitä ajatellaan kirjoittaa. Tämä on sellainen terapiapalsta jolla estetään sosiaalista vieraantumista. Tämä on kuin pyörivä karuselli lasten leikkipuistossa, johon potkitaan vauhtia ja kun on saatu kyllin vauhtia aletaan tönimään toisia pois kyydistä.
Eli tänne voi kirjoittaa ihan mitän vaan. Kuitenkin ymmärretään väärin tai ei ollenkaan. Mutta hyvä, että täällä on terapeutti. Ymmärsithän mitä ajan tässä takaa? Itse en tosin sitä näe, mutta ehkä sinä näet. Se menee varmaan jossain tuolla.
on yhdyssana, "Hoitsu"!
Googleen ja siinä se on! ;)
Sehän ei ole esikoisten, siellä kun kirjoittaa kaikenlaiset muutkin helluntaalaisista lähtien.
Kuvaavaa puhetta.
Ei se Tapparakarun rukoushuonekaan ole sitten esikoisten, sielläkin käy joskus kaiken karvaista väkeä, joskus joku helluntailainen tai ortodoksikin...
Tämä "kaikenlaiset muutkin" avaa kurkistusluukun perinneuskoisen lestan sieluun. Siellä on "me vaan".
Nettiruukkuun kirjoittavilta ei ole pyydetty sitoutumista Nilivaaran kirjeeseen, eikä tenttaamaan Vanhintenkirja Ykköstä. Kai ne silti aivan samoja esikoisia ovat 99%.
Lehden tilaajat saavat numeron, jolla voivat kirjautua ja saavat salasanan. Ellei tämä pidä paikkansa, niin sekin on valheellista toiminnassa. Tässä löytämäni tieto ko.aiheesta. Ihmettelen julkaisijan nimeä, mikä on suomeksi luutumaton kohta, aukile.
Ruukku on esikoislestadiolaisten julkaisema lehti, jolla ei ole esikoislestadiolaisessa liikkeessä tunnustettua asemaa. Lehden perustivat vuonna 1988 liikkeen virallista kantaa liberaalimmat nuoret aikuiset.
Ruukku-lehden tarkoitus on toimia kristillisen uskon ja siihen läheisesti liittyvien asioiden avoimena keskustelukanava sekä tiedottaa erilaisista tapahtumista ja ilmiöistä.
Ruukku-lehden Internet-sivusto on Nettiruukku. Nettiruukku on perustettu kesällä 2000. Sivut palvelevat Ruukun tilaajia ja muita kävijöitä; sivuilla voi mm. osallistua nettikeskusteluun ja tilata Ruukku-lehden.
Ruukun toimituksessa, Nettiruukku mukaan lukien, työskentelee vapaaehtoisena noin 20 julkaisualan ammattilaista ja harrastajaa kirjoitus-, valokuvaus-, kuvitus-, taitto-, web-suunnittelu-, tuotanto-, markkinointi- ja muissa julkaisunvalmistustehtävissä.
Lehteä julkaiseen Fonticulus ry, joka on perustettu vuonna 2001. Alkuvuosina lehteä julkaisi Kunnon Seura ry.
Tässä nettiruukun sivulta:
Nettiruukun Raamattupiiri- ja Keskustelu-palstojen käyttöohjeet
Yleistä
Nettiruukun keskustelupalsta on tarkoitettu Ruukku-lehden tilaajille. Tilattuasi lehden voit tilaajanumeron avulla rekisteröityä keskusteluun. Voit valita itsellesi nimimerkin. Henkilöllisyytesi ei tule muiden kuin Nettiruukun ylläpidon tietoon.
Nimimerkki on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa toisen henkilön käyttöön. Rekisteröitynyt käyttäjä vastaa kaikesta, mitä hänen nimimerkillään kirjoitetaan.
Keskustelupalstan tarkoitus
Nettiruukussa on tarkoitus keskustella kristilliseen uskoon ja kristityn elämään liittyvistä asioista.
Sivuilla voi myös esittää mielipiteitä ja kommentteja sekä vastata muiden kirjoituksiin. Kirjoitusten ei tarvitse olla täydellisiä vastauksia kysymyksiin, eivätkä ne ole lopullisia totuuksia kyseiseen asiaan, vaan kirjoittajan mielipide.
Tavoitteenamme on luoda keskustelukulttuuria, jossa on mahdollisuus esittää rakentavasti eriäviä mielipiteitä. Perusarvonamme on keskustelukumppanin kunnoittaminen.
Keskusteluissa saa käyttää lainauksia muilta kirjoittajilta. Silloin on ilmoitettava lainauksen lähde, vähintään tekijä ja teoksen tai asiakirjan, yms. nimi. Lainaus on erotettava selkeästi muusta tekstistä. Suositeltavaa on käyttää lainausmerkkejä.
Raamattupiiri-palstalla on tarkoitus keskustella Raamatun pohjalta alustajan valitsemasta aiheesta.
Huomaa, että keskustelupalsta ei ole välttämättä paras tapa saada apua sielunhoidollisten tai traumaattisten asioiden käsittelyyn.
Keskustelun periaatteet
Nettikeskustelussa pyritään keskustelemaan samaan tapaan kohteliaasti kuin kasvokkain.
Kirjoita sävyisästi, yritä olla loukkaamatta muita ja pyri rakentamaan ja vahvistamaan kirjoituksillasi, rakkauden hengessä. Anna tilaa muille. Kirjoita niin, että toisetkin rohkenevat kirjoittaa.
Ota huomioon, että keskustelijoiden joukossa on kaikenlaisia ihmisiä. Käytä ironiaa ja sarkasmia varoen. Jos keskustelun ilmapiiri käy kiihkeäksi ja tunteet kuumenevat, pysähdy hetkeksi miettimään vastaustasi. Anna armon käydä oikeudesta ja pyydä täsmennystä, jotta mahdollisilta väärinymmärryksiltä vältytään.
Nettiruukussa keskustelevat vain asiat ja nimimerkit. Älä viittaa kirjoituksissasi toisen nimimerkin henkilöllisyyteen tai sukulaissuhteisiin. Paljasta omasta henkilöllisyydestäsi vain keskustelun kannalta olennaiset asiat.
Älä aloita toistuvasti keskusteluja jo olemassa olevista aiheista. Tutustu ensin muihin viesteihin ja jos löydät aiheen, jota aiot kommentoida, kirjoita viestisi tähän ketjuun.
Otsikoi viestisi aihe selkeästi. Pysy aiheessa. Tiivis ilmaisu auttaa viestin perillemenoa. Käytä lyhyitä lauseita ja lyhyitä kappaleita. Älä korosta sanomaasi HUUTAMALLA, eli kirjoittamalla pelkästään isoilla kirjaimilla, se on epäkohteliasta.
Lopuksi: Oikolue oma viestisi ja mieti vielä kerran, voiko asian sanoa paremmin.
Laki yksityisyyden suojasta ja kunnianloukkauksesta
Keskustelujen valvonta
Nettiruukun Ylläpito voi poistaa sopimattomaksi katsomiaan viestejä tai viestiketjuja sekä tarvittaessa, varoitettuaan keskustelijaa sähköpostitse, poistaa käyttäjän tunnukset tilapäisesti tai lopullisesti. Tilapäisen "hyllytyksen" jälkeen tunnukset palautetaan automaattisesti.
Ylläpidon lisäksi keskusteluun rekisteröityneillä on oikeus aloittamallaan palstalla poistaa ja kommentoida sopimattomia viestejä sekä sulkea huonosti käyttäytyneitä keskustelijoita palstojensa ulkopuolelle.
Mikäli haluat antaa palautetta ylläpidon toimenpiteestä, käytä Lähetä palautetta -toimintoa.
Ruukku-lehden toimittajilla on oikeus poimia laadukkaita kirjoituksia ja julkaista niitä Ruukku-lehdessä. Heillä on myös oikeus lyhentää ja muokata kirjoituksia lehteen sopiviksi.
Antoisia keskusteluhetkiä!
jostakin asiasta, niin heti saat niskaasi aika joukon sellaisia, joille Jumalan sanan neuvot ovat tulleet halvoiksi. Olen silloin tällöin vielä seurannut kirjoituksia siellä. Niissä tulee esille seuraavia asioita:
-silloin kun minä vielä kävin seuroissa
-kerrotaan vapaasti kaikista menemisistä ja tekemisistä, jotka tiedetään synneiksi.
-väitellään ihan turhanpäiväisistä asioista
-samat henkilöt ovat siellä aina oikeassa ja sotkemassa keskusteluja, kuin täälläkin
Millä mitalla te mittaatte....
Onko uskosta keskusteleminen sopimatonta, jos on etääntynyt seuraelämästä?
Onko niin, että vain kuuliaisille peruskristityille kuuluu keskustelu ja kannnanottaminen?
Totta on, että joskus keskusteluissa saamme koetella kärsivällisyyttämme. Heräsin aamulla sellaiseen virteen, joka soi päässäni: Kellä vaiva sellainen....
Siinä on meille kärsivällisyyden esikuva. Nämä halveksivat sanat koskevat tietysti ihmistä, mutta yllätys yllätys ihan samalla tavalla Kristusta, kuin silloin taannoin. Siis loukatessasi tai arvostellessasi lähimmäistäsi, jonka Kristus on kalliisti ostanut, lyöt Vapahtajaasi.
Sain sellaisen käsityksen, että se on oikein, kun nettiruukussa hyökätään kimppuun, eikä se haavoita ketään, mutta kun siitä kerrotaan toisille varoitukseksi, ettei kannata mennä sinne, niin se on väärin ja suuri synti. Ymmärsinkö oikein?
"Millä mitalla te mittaatte...."
Neuvoisin sinua olemaan tasapuolinen arvosteluissasi. Täällä on monia, jotka mutu tietoa kertovat totena, lisäävät siihen valheita ja näin halveksivat kristillisyyttä ja sen uskollisia työntekijöitä, sekä niitä, jotka ovat tänne omin lupineen tulleet puolustamaan kristillisyyttä. Onko se sinun mielestäsi oikein? Sinä hyväksyt sen ja pidät sen vain seuraelämästä etääntyneen keskusteluna.
Eli, kun pidät heitä seuraelämästä etääntyneenä, niin on oikein varoittaa menemästä sinne.
Eikö etääntyneen sielu ole yhtä kallis, kuin sen mallioppilaan?
Eikö pitäisi koittaa koota eikä varoitella, älkää hyvät ihmiset edes keskustelko sellaisten kanssa???
Tämäkö on kristillisyytesi ydin, kuuluu vain kilteille ja kuuliaisille????
Syntinen olen minä ja syntinen olet sinä, armosta pelastumme!
Lehtihän on tarkoitettu niille, joilla on jotakin antipatiaa kristillisyytemme vanhimpiin ja heidän raamattuun perustuvaa saarnattua evankeliumia vastaan. Tämähän on pääteemä, kun sieltä jotakin lukee vaikkei aivan suoraa tekstiä olisikaan, mutta kuitenkin rivien välistä sen aistii. Lukijakunta kuitenkin on samaa hengellistä kuppikuntaa kahdeksankymmenluvun opillisella leimalla varustettuja.
Siitä voisimme käydä pitkänkin keskustelun, nimittäin 80-luvusta. Ihan ekaksi pitäisi kysyä, onko sinulla omat muistikuvat, vai kuulopuheita.
Annappa vähän vinkkiä, mikä oli silloin leimallista, jota et selvästikkään hyväksy, niin käymme perusteellisen keskustelun asiasta.
Tämä ei olekkaan mikään pikamatka, tämä on maratooni vähintään, varaudu siihen.
"..... Olemme Nilivaaran kylässä kokouksia pitämässä ja toiset saarnaajat Kainuun puolessa Korpikon kylässä, Jumalan sanaan saarnaamassa sen pienen lahjan kanssa, mitä Herralta saaneet olemme.
Me täällä ja te siellä olemme jääneet kristillisyyden vanhinten jälkeen työtä tekemään kristillisyydessä ja heidän työnsä päälle tulleet. He ovat jättäneet meille puhtaan ja kalliin kristillisyyden aivan kuin perinnöksi.
Ja onhan se suuri kysymys, että se meiltäkin puhtaana jäisi, ettei maailmanrakkaus, turhuus, monenlainen koreus pukineissa, kaulavitjoissa, rannerenkaissa, hiusten kähertämisessä, leikata ja värjätä niitä, käyttää kosmeettisia aineita kaunistaakseen kasvojansa tämän maailman muotimestarien mallien mukaan. Niin myöskin lentopalloharrastus, jääkiekkoilu ja monenlainen urheiluelämä, jossa maailman kunnia ajaa etsimään ja saamaan katoavasta palkkaa.
Ei sekään riitä kristityille suojaksi kiusauksia vastaan, että pitää kontrollia televisio-ohjelmista ja videofilmeistä, vaan täysin sopimatonta niitä koneita kristittyin kotiin laittaa.
Tämä kaikki on maailman muodon mukaan asettamista, joka kuollettaa hengellisen elämän kristityn sydämeltä.
Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa
- elämällään,
- vaelluksellaan,
- töillään
- ja puheillaan
kutsumisen ja valitsemisen vahvistaa.
Sillä ne, jotka sen tekevät, eivät suinkaan koskaan kompastu, vaan sallitaan heidän alttiisti käydä sisälle meidän Herran ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen iankaikkiseen valtakuntaan. ......"
Eihän meidän pitänyt tätä kirjettä arvioida, vaan sitä 80-luvun henkeä, jonka sanoit tulevan ruukussa esille.
Palataan asiaan.
Minulle tätä joku mainosti sähköpostini kautta ystävällisesti.
Tilasin en yhden numeron kokeeksi, en saanut numeroa että olisin voinut osallistua keskusteluun. Pitää siis olla vuosikerran tilaaja.
Tästä voi voi vaan päätellä että Nettiruukun keskustelu maksaa. Tasosta en tiedä kun en ole sinne päässyt.
Mikä vanhimpien julistuksessa kravista, pitkistä housuista, Lapin vanhimpien asemasta, ehtoollisrukouksesta Suomen kirkossa, velvollisuudesta luottaa heihin autuden menettämisen uhalla,
MIKÄ siinä perustuu Raamattuun???
Kerro pian!!!
Pikemminkin tuntuu Raamatun vastaiselta.
"Uskollinen työntekijä"
Kysymys
Mitä yksinkertaisen kansan pitää siitä ymmärtämän?
Vastaus
Uskollinen työntekijä ei tarkoita uskollisuutta Jumalan sanalle, vaan uskollisuutta niille, jotka ylitse katsovat koko kristillisyyden laveuden päälle....
Utelias.
Edellinen kirje on tuotu pilkkaamis mielessä näytille. He eivät tiedä mitä tekevät katkeruudessaan.
Et hävinnyt mitään, kun ei tarvitse siellä taistella jonnin joutavista asioista. Siellä joko mielistellään tai tapellaan.
"Sentähden, rakkaat veljet, ahkeroitkaat paremmin sitä, että te teidän kutsumisenne ja valitsemisenne vahvistaisitte; sillä jos te sen teette, niin ette suinkaan koskaan kompastu." sanoo apostoli Pietari. Ja tuossa kirjeessä ei ole mitään raamatunvastaista. Se joka irrottaa asiayhteydestä teksitä, tekee väärin.
Niilivaaran kirje oli meille tarpeellinen muistutukseksi ja sitä tarvitsevat vielä enemmän ne, jotka ovat hylänneet sen seurakunnan, jossa ennen ovat olleet jäsenenä.
Ehkä sitten pysyttelen muilla palstoilla, jos lehteä tilaamattomat eivät edelleenkään ole tervetulleita. Toisekseen on näissä muissakin palstoissa tarpeeksi lukemista ja tappelemista, ja tietysti tulee yksi addiktio vähemmän.
Jo vain, selevä sana kestääpi pilikan vain. Jos ei hää kestä, ei hän sannaa ookkaan.
Deodoranttien ja naisten pitkien housujen hylkäämiselläkö vältytään kompastumasta?
Kyllä Pietarin turva oli jossain muussa!!
Voi teitä paavin uskoisia!!
Leike on Nilivaaran kirjeestä kopioitu. Tarkoitus oli arvioida onko kirjeen sisältö Jumalan sanalla perusteltavissa. Jos kirje sisältää pilkkaa, tai hävettäviä ja salattavia asioita, niin se ei ole minun vikani.
Arvio muiden katkeruudesta, kertoo arvioijan omasta tilasta. Kristus vapauttaa verensä voimalla omansa kaikesta tuosta, ja jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä. Kirje ei haittaa minua yhtään, eikä tee katkeraksikaan.
Ihmettelen vaan sitä, mihin ihmiset autuutensa voivat perustaa.
Lasse sedälle sen veraan, että kysessä on eri henkilö, kun "sääliksi käy".
1. Piett. 5:2-4 Armo ja rauha lisääntyköön teille,
*)- Jumalan ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen tuntemisen kautta!
*) Että hänen jumalallinen voimansa meille kaikkinaiset (jotka elämään ja jumaliseen menoon sopivat)
- on lahjoittanut hänen tuntemisensa kautta, joka meitä kunniaan ja avuun kutsunut on,
Joidenka kautta meille ne suurimmat ja kalliit lupaukset lahjoitetut ovat, että te niiden kautta Jumalan luonnosta osalliseksi tulisitte, jos te katoovaisen maailman himon vältätte.
Pietari puhuu aivan selvästi
- siitä armosta ja voimasta
- joka tulee Kristuksen tuntewmisen kautta.
Armoa ei kukaan saa joitakin tietämiään syntejä välttelemällä, vaan - USKON KAUTTA JEESUKSEEN KRISTUKSEEN.
TÄMÄ ON TOTUUS.
Katkeruutta on paljon.
Toiset ovat katkeria siitä, että kristillisyyttä viedään omanvanhurskauden hengessä lahkolaisuuteen ja kauemmas Kristuksen opista.
Sokea kansa ei huomaa mitään.
Toiset ovat katkeria siitä, että jotkut ovat käsittäneet uskon Kristukseen ja jumalanlasten vapauden ja hylänneet ne säädyt, joista eivät hyötyneet mitään ne, jotka muinoin niissä vaelsivat.
Nyt ei ole Raattamaata kirjoittamassa toista kanssapuhetta kristityille, kuten vuonna 1854.
Se olisi ollut tarpeen.
Jumalan seurakunta ei kuitenkaan ole sidottu kenenkään herätysliikkeen omaisuudeksi, vaan se syntyy Hänen evankeliuminsa sanasta. Se on nyt kortilla. Nyt keskitytään lihan pyhitykseen - ja se on teille loputon peltosarka.
Amen!
Mutta vanhemman veljen sarka on loputon.
Moni huomaa sen kuolinvuoteellaan, kun ei olekaan pohjaa, mihin luottaa.
Välttely ei ole auttanutkaan, kun silti on synnin mittaa taivaaseen asti.
Herra on heidät toivon mukaan pelastava, kuin tulen kautta.
Oman uskon perustus pitäisi kyetä selvittämään.
Yhtä heikkoja ja erehtyviä ihmisiä on lapissa kuin täälläkin. Oppi erehtymättömistä ihmisistä on hengellisessä mielessä vakava myytti siksi, koska se ei pidä paikkaansa. Ja erityisesti siksi, koska niin monet siitä huolimatta uskovat sellaiseen.
Jumala kyllä Henkensä kautta kirkastaa sen, että ei pidä vaatia muilta sellaista johon heillä ei ole edellytyksiä. Tulee pettymys ja viha, kun vaatimukset eivät menekään lävitse. Jos silloin ei malta mieltään, niin lopulta katkeroituu.
Ihminen opettaa muitakin samalla tavalla, kuin hän itse uskoo.
On Jumalan aika milloin Jumala kirkastaa itselle uskon vanhurskauden ja täydellisen vapauden Jeesuksessa Kristuksessa. Silloin voi jättää senkin huolen Jumalan huoleksi ja keskittyä itse vapaana Jumalan lapsena rukoilemaan.
minä en huomannut, että siinä olisi deodorantista puhuttu, ei myöskään naisten pitkistä housuista. Eikä millään muullakaan hylkäämisellä siinä sanottu kenenkään ansaitsevan autuutta. Sokea lukija vain niin kuvittelee. Näin helposti ne asiat vääristyvät.
Mutta aina on kehotus elävän uskon voimasta taistella syntiä ja kuollutta uskoa vastaan. Jos minä nyt tähän siteeraisin hieman apostolien opetuksia, niin ne eivät teille kelpaisi. Tai sitten joku tietoviisas sanoisi, että apostoli puhuu oikein, mutta tähän se ei sovi.... Eli te olette hylänneet Raamatun totuudet ja otatte sieltä vain ne kohdat, jotka miellyttävät lihallista ihmistä.
Lukekaa ja omaksukaa Kristuksen ja apostolien oppi kokonaisena, ei vain muutama luku.
Olen lukenut näitä vuoden verran.
Lappiuskoisilla ei todellakaan ole ensimmäistä Raamatun sanaa, millä puolustavat opinkäsityksiään.
Siksi heidän täytyy tyytyä herjaamaan.
ei sitä siinä sanotakkaan, se puuttuva on sanottu saarnoissa.
Tämä on aika rauhaisa palsta muutamaan muuhun uskontopalstaan verrattuna.
Ei täällä niin pahasti moukaroida ja kivitetä kuin jossain muualla.
Se tekee paljon että on sheriffi -hyvä juttu!
Raamattu:
1. Piett. 5:2-4 Armo ja rauha lisääntyköön teille,
*)- Jumalan ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen tuntemisen kautta!
*) Että hänen jumalallinen voimansa meille kaikkinaiset (jotka elämään ja jumaliseen menoon sopivat)
- on lahjoittanut hänen tuntemisensa kautta, joka meitä kunniaan ja avuun kutsunut on,
Joidenka kautta meille ne suurimmat ja kalliit lupaukset lahjoitetut ovat, että te niiden kautta Jumalan luonnosta osalliseksi tulisitte, jos te katoovaisen maailman himon vältätte.
Nilivaaran kirje:
Vaan kristitty ahkeroitsee uskon kuuliaisuudessa
- elämällään,
- vaelluksellaan,
- töillään
- ja puheillaan
siinä kuppikunnan kupinkääntäjä,puhu sinä niin minä pitelen hevosta.....
ja sinä otot opit..kirjeistä...voi polosta...
Jos ja jos, oletko siis välttänyt himon?
Jos ja jos se kerran ehto on?
Olen huomannut, että se olisi samaa, kuin heittäisi helmiä sioille.
Ei noilla avuilla hevosta pidellä.
Voipihan sitä nuinkin ajatella. Filosofian lait eivät päde hengellisissä totuuksissa.
Nettiruukussa "kähnätään" huomattavasti vähemmän, kuin täällä. Oletko "pääset vähemmällä" edes kirjautunut nykyiseen Nettiruukkuun?
Siellä keskustelun aloittajalla on mahdollisuus kommentoida kommenttia, lähettää viesti kommentoijalle, poistaa kommentoijan viesti, estää haluamiensa kommentoijien osallistuminen aloittamansa palstan keskusteluihin.
Joten: Nettiruukussa ei tosiaankaan "taistella jonninjoutavista asioista", eikä "mielistellä tai tapella", kuten täällä suomi24:llä.
Miten kutsutaan takaisin "seurakunnan jäseneksi" eli miten kukin menee tekemään lähetystä? Opettamalla ja muistuttamalla vanhoista perinnäistavoista, hiusten laittamisesta .Vrt alkuseurakunnassa esiintynyt kiista ympärileikkauksesta. Paavali sanoo, että jos joku antaa ympärileikata itsensä, so. jollakin tempuilla tehdä itsensä kelvolliseksi, hänen on käytävä se tie loppuun ja täytettävä koko laki. (Gal 5:3) Eli sillä tiellä on kolkko loppu. Ja kuitenkin sen ympärileikkauksen oli säätänyt itse Jumala Vanhan testamentin uskoville.Onko ne vanhat tavat lähtöisin jostakin suuremmasta auktoriteetista?
Ainoa vaihtoehto on usko Kristukseen. Se tarkoittaa vereslihalla olevaa omaatuntoa, Kristuksen kärsimisen katselemisessa särkynyttä sydäntä. Kyllä siinä omassatunnossa moni asia tekee tosi kipeää, vaikkei olisi perinneluettelon kielletty-osastolla. Ei ihminen silloin halua kukkoilla eikä komeilla eikä pröystäillä niillä perinneluvallisillakaan tavoilla, (autot, kotilinnat) vaan miettii, missä sitä omaa siunausta kipeämmin tarvittaisiin.
Olen joskus keskustellut Nettiruukussa.
Traumaattinen kokemus, loppujen lopuksi. Joku oli siellä kirjoittanut jotakin sopimatonta viestiketjussa, jota en ollut edes seurannut. Ja yhtäkkiä Nettiruukku lopetettiin kuin seinään.
Olin ollut siellä aivan sydämelläni mukana.
Kaikki se hyvä, mitä Nettiruukussa oli, ei yhtäkkiä painanut yhtään mitään. Vaan se vain painoi, että joku "tietävä" oli intoutunut mollaamaan saarnaajia.
Nettiruukusta ja sen kirjoittajista oli tullut minulle tärkeitä.
Nyt inhoan koko palstaa niin sydämestäni sen yhtäkkisen lopettamisen vuoksi, että vaikka se avattiin uudelleen, en missään tapauksessa aio koskaan osallistua siellä kirjoitteluun.
Joten se, joka täällä määritteli minut "hattaraksi", ja hänen hengenheimolaisensa ovat turvassa Nettiruukussa: minä en siellä edes vieraile.
Minusta tämä Vihnen kontrolloima palsta on oikein hyvä. Täällä voi esittää mielipiteitä eikä tarvitse pelätä, että juuri kun jokin keskustelu on käynyt kiinnostavaksi, ylläpitäjä ahdistuu ja sulkee palstan kuten kävi Nettiruukussa. En ollut lehden tilaaja, mutta olisin voinut kyllä tilata sen, jos se olisi ollut jatkamisen ehto.
Koitko Else tulleesi hylätyksi? En ihmettelisi vaikka olisit kokenut näin. Tunteesi jakaa moni.
Kirjoittaminen on tutkimusten mukaan varsin tervehdyttävää psyykelle. Siinä saa ikään kuin peilata itseään ja selvittää omia tunteitaan ja ajatuskuvioitaan.
Vielä monin verroin parempi on jos on rakastava vertaisryhmä, jonka kanssa voi turvallisesti jakaa omia kokemuksia toisten kanssa, keskustella turvallisesti erilaisista asioista. Ehkä niistäkin jotka ovat pelottaneet, suututtaneet, hävettäneet, tai muulla tavoin askarruttaneet mieltä.
Olemme kovin erilaisia ihmisiä. Joku on rikki pinnalta, voi puuttua vaikka jalka, taikka käsi.
Sisikunnasta olemme kaikki rikki, tavalla taikka toisella. Tämä johtuu vihollisen työstä, syntiturmeluksesta.
Vihollinen on tuhonnut terveen ja antoisan suhteemme Jumalaan, samoin suhteemme lähimmäisiin ja suhteen omaan itseemme.
Olemme hyvin varautuneita ulkoa päin tuleville uhkatekijöille. Sellaisille jotka voisivat haavoittaa meitä lisää, - entisten haavojen päälle.
Yksi tällainen keskeinen uhka on hylätyksi tuleminen.
Meillä jokaisella on kokemuksia siitä kuinka jäimme yksin, ei ollut lohduttajaa paikalla, ei ollut syliä johon olisi kiivennyt turvaan. Koimme turvattomuutta, ja se on pelottavaa.
Pelko kertoo siitä että emme koe olevamme ehdottomasti turvassa.
Petyin itsekin Nettiruukun sulkemisen vuoksi.
Olin kyllä pettynyt monesti aiemminkin, koin että en tullut ymmärretyksi sellaisena kun olin. Koin että tulin tulkituksi yhden jos toisenkin ihmisen kipeiden haavojen kautta. Koin itseni hylätyksi joidenkin taholta. Olen avoin ja käytän hyvin paljastavaa kieltä ihmisen arkipäivän raadollisuudesta. Monet kokivat sen hyökkäyksenä itseään vastaan, ja avasivat tulen pikakivääreistään suoraan kohti, "sinä olet..." No sotahan siitä tulee, sana sanasta ja kaksi parhaasta annettiin takaisin.
Olen prosessoinut omia syvimpiä kerroksiani pitkään, ja siksi kammoksun pinnallista klisee keskustelua ihmisten välillä.
No... joku toinen kaipaakin vain sellaista keskustelua, ja "sosiaaliporno" säikyttää hänet suunniltaan.
Toinen yhtä mehevä ristiriidan aihe olivat erilaiset tulkinnat kristinopillisissa kysymyksissä. Ei päivää ettei sotaa.
Harvalukuinen toimitus väsyi lopulta kontrolloimaan asiattomia viestejä.
Ja tämä on aikuisen ihmisen mielestäni helppo ymmärtää, koska heistä ainakin osa oli korkeakoulu- opiskelijoita, joiden piti opiskella.
Nykyisin Nettiruukussakin saa sanoa sanottavansa. Kirjoitusketjun aloittaja toimii itse moderaattorina, joten hänen ei tarvitse sietää asiattomuuksia, vaan voi itse poistaa kirjoituksen ja jopa estää ei-toivottujen kirjoittajien osallistumisen aloittamaansa ketjuun.
Täälläkin putkahtelee toistuvasti esiin irtileikkaajiasi, "Lestadiolaisten Lapsia" - silloisia "mailapoikia" ja "kirvesmiehiä" - tosin eri nimimerkeillä.
On suorastaan hupaisaa - paradoksaalisuudessaan - joidenkin nykyinen hehkuttelu ja nuoleskelu, unohtaessaan täysin mihin "irtileikkaamisiin" joskus N-ruukussa - sitä katumatta - syyllistyi.
Vaikka siellä kirjottelevatkin nuo: hyi,hyi!
"kaikenlaiset muutkin helluntaalaisista lähtien"
"Jumalan sanan neuvoista", mihin nojaat kommentissasi!
- mitä ovat - Raamatulla perustellen - viittaamasi "menemiset ja tekemiset, jotka tiedetään synneiksi"?
- mistä "ihan turhanpäiväisistä asioista" väitellään?
- ketkä henkilöt "ovat siellä aina oikeassa ja sotkemassa keskusteluja, kuin täälläkin" ?
Olet esittänyt tukun perustelemattomia väittämiä, "yrittänyt", joten käytä nyt tilaisuutesi ja perustele nyt!