Kihlautuminen

Kihloihin saa mennä vaikka kymmenen kanssa samanaikaisesti, sillä sillä ei juurikaan ole enää mitään merkitystä. Edellisessä viestissä mainittu toisiaan oikeudessa vastaan todistaminen taitaa olla ainoa asia.

mitään merkitystä kirjoitti:

Kihloihin saa mennä vaikka kymmenen kanssa samanaikaisesti, sillä sillä ei juurikaan ole enää mitään merkitystä. Edellisessä viestissä mainittu toisiaan oikeudessa vastaan todistaminen taitaa olla ainoa asia.

Lue lisää

Kannattaa katsoa lakikirjasta, miten asia on, ettei tarvitse uskomuksia levitellä. Kihlauksella on merkitystä mm. perintöverossa. Kihlattu kuuluu samaan veroluokkaan rintaperillisten ja aviopuolison kanssa.

Charles kirjoitti:

Kannattaa katsoa lakikirjasta, miten asia on, ettei tarvitse uskomuksia levitellä. Kihlauksella on merkitystä mm. perintöverossa. Kihlattu kuuluu samaan veroluokkaan rintaperillisten ja aviopuolison kanssa.

Lue lisää

Kerropa, mistä kohtaa lakikirjaa tuo tieto löytyy? Kun avopuolisokin luetaan eri luokkaan kuin muut ykkösluokan perijät, niin että oikein kihlattu olisi heidän kanssaan samassa? Vaikka kihlaa ei nykyään tarvitse mitenkään edes etukäteen todistaa eli periaatteessa riittäisi, että jäljellejäänyt väittäisi näin olleen asianlaita?

kyselen kirjoitti:

Kerropa, mistä kohtaa lakikirjaa tuo tieto löytyy? Kun avopuolisokin luetaan eri luokkaan kuin muut ykkösluokan perijät, niin että oikein kihlattu olisi heidän kanssaan samassa? Vaikka kihlaa ei nykyään tarvitse mitenkään edes etukäteen todistaa eli periaatteessa riittäisi, että jäljellejäänyt väittäisi näin olleen asianlaita?

Lue lisää

Suomen laki löytyy netistä: www.finlex.fi . Sieltä voi hakea haluamillaan hakusanoilla, jos kiinnostusta löytyy.

Perintö- ja lahjaverolain 2. luvussa, 11 §:ssä sanotaan mm.:
"Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kolmeen veroluokkaan:

I. perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen sekä perinnönjättäjän «kihlakumppani,» jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus;"

Tuo on tullut voimaan vuonna 1995, eli kyse ei ole mistään tsaarinajan jäänteestä. Finlexistä löytyy muitakin lainkohtia, joissa mainitaan kihlakumppani. Haun avulla löytyy.

Charles kirjoitti:

Suomen laki löytyy netistä: www.finlex.fi . Sieltä voi hakea haluamillaan hakusanoilla, jos kiinnostusta löytyy.

Perintö- ja lahjaverolain 2. luvussa, 11 §:ssä sanotaan mm.:
"Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kolmeen veroluokkaan:

I. perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen sekä perinnönjättäjän «kihlakumppani,» jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus;"

Tuo on tullut voimaan vuonna 1995, eli kyse ei ole mistään tsaarinajan jäänteestä. Finlexistä löytyy muitakin lainkohtia, joissa mainitaan kihlakumppani. Haun avulla löytyy.

Lue lisää

mistä lakimiehet sitten tietää että ovat kihloissa? ilmoitetaanko kihlautumisesta jonnekin? kihlaus on lupaus avioliitosta, ei siinä sormuksia tarvita..

Charles kirjoitti:

Suomen laki löytyy netistä: www.finlex.fi . Sieltä voi hakea haluamillaan hakusanoilla, jos kiinnostusta löytyy.

Perintö- ja lahjaverolain 2. luvussa, 11 §:ssä sanotaan mm.:
"Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kolmeen veroluokkaan:

I. perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen sekä perinnönjättäjän «kihlakumppani,» jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus;"

Tuo on tullut voimaan vuonna 1995, eli kyse ei ole mistään tsaarinajan jäänteestä. Finlexistä löytyy muitakin lainkohtia, joissa mainitaan kihlakumppani. Haun avulla löytyy.

Lue lisää

Mikä on se "avustus"? Se tuskin tarkoittaa, että jos jättää kihlatulleen minkä tahansa perinnön (testamentilla), että hän maksaa siitä saman veron kun esim. aviopuoliso?

Ja mitenkähän tätä sovelletaan, kun kihlaus on kahdenkeskinen sopimus mistä ei tarvitse ilmoittaa kellekkään? Miten todistaa olleensa kihloissa perinnönjättäjän kanssa? Vai eikö sitä tarvitse todistaa, riittää kun sanoo niin?

Charles kirjoitti:

Suomen laki löytyy netistä: www.finlex.fi . Sieltä voi hakea haluamillaan hakusanoilla, jos kiinnostusta löytyy.

Perintö- ja lahjaverolain 2. luvussa, 11 §:ssä sanotaan mm.:
"Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kolmeen veroluokkaan:

I. perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen sekä perinnönjättäjän «kihlakumppani,» jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus;"

Tuo on tullut voimaan vuonna 1995, eli kyse ei ole mistään tsaarinajan jäänteestä. Finlexistä löytyy muitakin lainkohtia, joissa mainitaan kihlakumppani. Haun avulla löytyy.

Lue lisää

Hyvä. Luin edellisen vastauksesi hiukan huonosti, eli puhuit siis nimenomaan verokohtelusta. Sekin kyllä noin loogiselta kannalta ihmetyttää, että tosiaan vaikka kuinkakin monivuotinen avokki luetaan tuolta osin eri sakkiin kuin kihlakumppani, jolta ei siis edellytetä esim. yhteistä asumista. Mutta varsinaisesti luulin sinun väittävän, että kihlattu olisi perijän asemassa - ja huomasin siis lukeneeni juttusi huitaisten. Kiitos selvennyksestä!

Charles kirjoitti:

Suomen laki löytyy netistä: www.finlex.fi . Sieltä voi hakea haluamillaan hakusanoilla, jos kiinnostusta löytyy.

Perintö- ja lahjaverolain 2. luvussa, 11 §:ssä sanotaan mm.:
"Kuolinpesästä tulevien osuuksien saajat luetaan kolmeen veroluokkaan:

I. perinnönjättäjän aviopuoliso, lapsi, aviopuolison lapsi, ottolapsi, isä, äiti, ottovanhemmat ja lapsen tai ottolapsen rintaperillinen sekä perinnönjättäjän «kihlakumppani,» jolle annetaan perintökaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettu avustus;"

Tuo on tullut voimaan vuonna 1995, eli kyse ei ole mistään tsaarinajan jäänteestä. Finlexistä löytyy muitakin lainkohtia, joissa mainitaan kihlakumppani. Haun avulla löytyy.

Lue lisää

Perintökaaren 8 luvun 2. pykälä kertoo tästä avustuksesta kihlakumppanille.
Perittävän kihlakumppanille voidaan antaa jäämistön säästöstä kertakaikkisena avustuksena rahaa tai muuta omaisuutta sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos se on hänen toimeentulonsa kannalta tarpeen.
Aika vaikeaa nykypäivänä tavata henkilö, joka ei pysty itse turvaamaan toimeentuloaan.

mitä googlettaa kirjoitti:

Perintökaaren 8 luvun 2. pykälä kertoo tästä avustuksesta kihlakumppanille.
Perittävän kihlakumppanille voidaan antaa jäämistön säästöstä kertakaikkisena avustuksena rahaa tai muuta omaisuutta sen mukaan kuin harkitaan kohtuulliseksi, jos se on hänen toimeentulonsa kannalta tarpeen.
Aika vaikeaa nykypäivänä tavata henkilö, joka ei pysty itse turvaamaan toimeentuloaan.

Lue lisää

Kyllähän Suomessa köyhiä ja opiskelijoita riittää...

Joku kysyi, että miten kihlaus todistetaan. En tiedä, koska en ole lakimies. Jos tuollainen tilanne tulee eteen, niin kyllähän lähipiiri yleensä tietää, milloin pariskunta on ollut kihloissa ja milloin ei. Jos kihlaus on ollut todellinen, niin normaalisti sen todistaminen ei pitäisi olla mahdottomuus. Käytännössä en tiedä, mitä todistamiseen vaaditaan.

Charles kirjoitti:

Kyllähän Suomessa köyhiä ja opiskelijoita riittää...

Joku kysyi, että miten kihlaus todistetaan. En tiedä, koska en ole lakimies. Jos tuollainen tilanne tulee eteen, niin kyllähän lähipiiri yleensä tietää, milloin pariskunta on ollut kihloissa ja milloin ei. Jos kihlaus on ollut todellinen, niin normaalisti sen todistaminen ei pitäisi olla mahdottomuus. Käytännössä en tiedä, mitä todistamiseen vaaditaan.

Lue lisää

Tähän kyllä sanoisin, että ei se lähipiiri aina tiedä. On niitäkin pareja, jotka haluavat pitää kihlauksen ihan vaan omana tietonaan, kunnes on sopiva aika tehdä asiasta virallisempaa. Ja jos ei sormuksiakaan ole ollut tarvis ostaa, niin ei ole edes niitä esiteltäväksi. Puhumattakaan siitä, että silloinkin, kun mitään kihlausta ei ole ollutkaan, niin sormusten hankkiminen jälkikäteenhän ei ole mikään ongelma.

Mutta eihän se tietenkään sinun syysi ole, ettei asia ole kovin looginen tuon lainsäädännön osalta!

siinä on porsaan reikä? Kun toiselle jotain tapahtuu..niin toinen voi tuosta vain väittää että oltiin kihloissa. Milläs sitten mitään ketään todistaa.. jos se kerran on vain suullinen sopimus.. pelkkä suunnitelma, kerran mainittu.. josko mentäisiin sitten naimisiin joskus.
Kihlautumisen voisi siis mielestäni lakkauttaa kokonaan. Suoraan vain naimisiin ja sillä siisti :))

siis kirjoitti:

siinä on porsaan reikä? Kun toiselle jotain tapahtuu..niin toinen voi tuosta vain väittää että oltiin kihloissa. Milläs sitten mitään ketään todistaa.. jos se kerran on vain suullinen sopimus.. pelkkä suunnitelma, kerran mainittu.. josko mentäisiin sitten naimisiin joskus.
Kihlautumisen voisi siis mielestäni lakkauttaa kokonaan. Suoraan vain naimisiin ja sillä siisti :))

Lue lisää

Ei kihlaus ole suunnitelma tyyliin "josko mentäisiin sitten naimisiin joskus". Se on sitoutumista ja LUPAUS AVIOLIITOSTA. Se on sitten jo menoa eikä meinausta.

siis näin mielummin kirjoitti:

Ei kihlaus ole suunnitelma tyyliin "josko mentäisiin sitten naimisiin joskus". Se on sitoutumista ja LUPAUS AVIOLIITOSTA. Se on sitten jo menoa eikä meinausta.

en sitä ruvennut puimaan..vaan tuota laki juttua. Onko siinä porsaanreikä? Miten todistat olevasi kihloissa kun täällä joidenkin mukaan edes sormus sormessa ei ole kihlaus. Niin miten sitten sen voisi todistaa jos jotain äkkiä tapahtuisi.

huomasit kirjoitti:

en sitä ruvennut puimaan..vaan tuota laki juttua. Onko siinä porsaanreikä? Miten todistat olevasi kihloissa kun täällä joidenkin mukaan edes sormus sormessa ei ole kihlaus. Niin miten sitten sen voisi todistaa jos jotain äkkiä tapahtuisi.

Lue lisää

No jos kihlaparista toinen kiistää kihlauksen jossain tilanteessa, katsoisin kihlauksen puretuksi. Silloin pariskunta ei enää ole kihloissa.

siis kirjoitti:

siinä on porsaan reikä? Kun toiselle jotain tapahtuu..niin toinen voi tuosta vain väittää että oltiin kihloissa. Milläs sitten mitään ketään todistaa.. jos se kerran on vain suullinen sopimus.. pelkkä suunnitelma, kerran mainittu.. josko mentäisiin sitten naimisiin joskus.
Kihlautumisen voisi siis mielestäni lakkauttaa kokonaan. Suoraan vain naimisiin ja sillä siisti :))

Lue lisää

Tai siis sen voisi laukkauttaa, että ei saa mitään perintöä tai avustusta vai mikä se olikaan.

Edelleenkin kaikki varmaan sopisivat tietysti etukäteen naimisiin menosta = kihlaus. Mutta voitaishan sitä olla kutsumatta kihlaukseksi ja ottaa pois lakikirjasta... Mun mielestä toi "suoraan naimisiin" on harhaanjohtavaa. Koska ei kihloihin varsinaisesti mennä tai siis se ei ole mitään sen ihmeellisempää kuin, että sovitaan keskenään, että mennään naimisiin. Kihlaus ei siis ole mikään esiaste tai välietappi.

huomasit kirjoitti:

en sitä ruvennut puimaan..vaan tuota laki juttua. Onko siinä porsaanreikä? Miten todistat olevasi kihloissa kun täällä joidenkin mukaan edes sormus sormessa ei ole kihlaus. Niin miten sitten sen voisi todistaa jos jotain äkkiä tapahtuisi.

Lue lisää

Kuka tahansa voisi laittaa sormuksen vasempaan nimettömäänsä. Sitä ei ole kielletty, että jos ei ole kihloissa ei saa laittaa. Mitenkä pelkkä sormus sormessa muka olisi kihlaus? Ja äkkiäkös sitä huijatakseen hommaisi sormuksen. Ja vaikka ei ole sormusta voi olla kihloissa, jos naimisiin menosta on sovittu. Sehän on oleellisempi asia kuin sormus! Tietysti sellaista on vielä vaikeampi todistaa. Esim. eräs ystäväpariskuntani meni kihloihin niin, että eivät kertoneet kellekään muulle asiasta ja heillä ei ollut sormuksia (menivät naimisiinkin pelkkien todistajien läsnäollessa). Laissa on kihlauksen määritelmä. Ei se avustus koske niitä joilla on sormukset, mutta eivät ole sopineet naimisiin menosta. Josta tullaan taas siihen, että millä sen todistaa, ettei olisi sovittu!

Helpointa olisi, jos kihlaukset pitäisi jotenkin rekisteröidä, mutta kai sekin tuottaisi ylimääräistä hommaa. Tai, että tuo laissa mainittu kohta koskisi niitä jotka ovat jo hakeneet avioliiton esteiden tutkintaa.

Ja jos toinen on kuollut (perinnönjättäjä) niin hän ei voi enää mitään kiistää…

Mutta kuinka moni tuota avustusta sitten kaipaa?

Pampa kirjoitti:

Kuka tahansa voisi laittaa sormuksen vasempaan nimettömäänsä. Sitä ei ole kielletty, että jos ei ole kihloissa ei saa laittaa. Mitenkä pelkkä sormus sormessa muka olisi kihlaus? Ja äkkiäkös sitä huijatakseen hommaisi sormuksen. Ja vaikka ei ole sormusta voi olla kihloissa, jos naimisiin menosta on sovittu. Sehän on oleellisempi asia kuin sormus! Tietysti sellaista on vielä vaikeampi todistaa. Esim. eräs ystäväpariskuntani meni kihloihin niin, että eivät kertoneet kellekään muulle asiasta ja heillä ei ollut sormuksia (menivät naimisiinkin pelkkien todistajien läsnäollessa). Laissa on kihlauksen määritelmä. Ei se avustus koske niitä joilla on sormukset, mutta eivät ole sopineet naimisiin menosta. Josta tullaan taas siihen, että millä sen todistaa, ettei olisi sovittu!

Helpointa olisi, jos kihlaukset pitäisi jotenkin rekisteröidä, mutta kai sekin tuottaisi ylimääräistä hommaa. Tai, että tuo laissa mainittu kohta koskisi niitä jotka ovat jo hakeneet avioliiton esteiden tutkintaa.

Ja jos toinen on kuollut (perinnönjättäjä) niin hän ei voi enää mitään kiistää…

Mutta kuinka moni tuota avustusta sitten kaipaa?

Lue lisää

Kihlaus ei voi sinänsä olla jurdinen toimenpide, koska voin mennä kihloihin vaikkapa 10 kanssa eikä minulle aiheudu siitä mitään harmia lain kanssa. Voin mennä kihloihin avioliitonkin aikana eikä siitäkään tule seuraamuksia - paitsi se ehkä, että aviopuoliso lähtee lätkimään.
Jos menisin kihloihin 10 henkilön kanssa, enkä ikinä yhdenkään kanssa naimisiin. Elelisin elämäni vanhuuteen asti olemalla kaikkien kanssa edelleen kihloissa. Otaksutaan, että kihlakumppanini kuolisivat kaikki ennen minua. Olisinko oikeutettu jokaisen kihlakumppanin kuoltua avustukseen?
Käsittääkseni "lupauksesta mennä naimisiin" eli kihlauksesta tulee juridinen ja todistettava vasta siinä vaiheessa kun haetaan kuulutuksia, eli asiasta tulee julkinen.
Nykyänhän kihoihin mennään ensimmäisiä kertoja jo teinipentuna, eikä niillä ole mitään varsinaista tarkoitusta, kunhan pullistellaan kavereille.
Aiemmin kihlauduttiin vasta hieman ennen häitä, siinä kuulutusten aattona tai sen jälkeen. Hääpäivästä siis päätettiin jo ennen kihlautumista. Kihloissa ei oltu vuosikymmeniä tai ajateltu sen korvaavan naimisiinmenoa, vaan kihlausta kesti vain 2-3 kuukautta.
Aiemminhan nainen sai korvausta tai avustusta kihlauksen purkauduttua tai päätyttyä esim. kuolemantapaukseen, jos mies oli ehtinyt maata hänet. Nykyään ei kai voi olla kyse tästä korvauksesta, sillä useimmilla on ollut kumppaneita ennnen ja jälkeen kihlauksien ja niiden aikanankin....

Charles kirjoitti:

No jos kihlaparista toinen kiistää kihlauksen jossain tilanteessa, katsoisin kihlauksen puretuksi. Silloin pariskunta ei enää ole kihloissa.

mietin sitä jos toinen ei sitä ole kiistämässä, niin millä ketään muu sen voisi kiistää. Sitä mietin..

kun haetaan kuulutukset kirjoitti:

Kihlaus ei voi sinänsä olla jurdinen toimenpide, koska voin mennä kihloihin vaikkapa 10 kanssa eikä minulle aiheudu siitä mitään harmia lain kanssa. Voin mennä kihloihin avioliitonkin aikana eikä siitäkään tule seuraamuksia - paitsi se ehkä, että aviopuoliso lähtee lätkimään.
Jos menisin kihloihin 10 henkilön kanssa, enkä ikinä yhdenkään kanssa naimisiin. Elelisin elämäni vanhuuteen asti olemalla kaikkien kanssa edelleen kihloissa. Otaksutaan, että kihlakumppanini kuolisivat kaikki ennen minua. Olisinko oikeutettu jokaisen kihlakumppanin kuoltua avustukseen?
Käsittääkseni "lupauksesta mennä naimisiin" eli kihlauksesta tulee juridinen ja todistettava vasta siinä vaiheessa kun haetaan kuulutuksia, eli asiasta tulee julkinen.
Nykyänhän kihoihin mennään ensimmäisiä kertoja jo teinipentuna, eikä niillä ole mitään varsinaista tarkoitusta, kunhan pullistellaan kavereille.
Aiemmin kihlauduttiin vasta hieman ennen häitä, siinä kuulutusten aattona tai sen jälkeen. Hääpäivästä siis päätettiin jo ennen kihlautumista. Kihloissa ei oltu vuosikymmeniä tai ajateltu sen korvaavan naimisiinmenoa, vaan kihlausta kesti vain 2-3 kuukautta.
Aiemminhan nainen sai korvausta tai avustusta kihlauksen purkauduttua tai päätyttyä esim. kuolemantapaukseen, jos mies oli ehtinyt maata hänet. Nykyään ei kai voi olla kyse tästä korvauksesta, sillä useimmilla on ollut kumppaneita ennnen ja jälkeen kihlauksien ja niiden aikanankin....

Lue lisää

Mutta kun nykyään(kin) kihlaus on lupaus ja sopimus avioliitosta. Vaikka siitä ei harmia tulisikaan eli joutuisi korvauksiin tms. kun purkaa sen. Ja kuka sopii hääpäivän ilman, että että on sovittu että mennään naimisiin? Sovitaanko hääpäivä sillä tavalla, että jos huvittaa mennä silloin naimisiin niin mennään silloin? Mutta ei luvata mitään eikä varmaksi sovita.

Miksi mennä aviopuolison kanssa kihloihin ja luvata mennä hänen kanssaan naimisiin, jos on jo kerta on naimisissa? Tietysti voi jollekin muulle luvata mennä hänen kanssaan naimisiin ja lupailla jättää nykyinen puoliso.

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat sillä, että kihlauksella ei välttämättä ole mitään tarkoitusta ja teinitkin menee kihloihin jne. Mutta se onkin ihan eri asia. Se ei ole se lain tarkoittama kihlaus. Koska laissa sanotaan selkeästi, että "Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet." Joka useasti on täällä tullut esille.

En tiedä mitä laki sanoo suullisista sopimuksista, on kai se sopimus siinä missä joku muukin. Mutta ei kai kaikkia sopimuksia voi verrata keskenään. Jos lupaan puolisolle, että tiskaan huomenna ja en tiskaa niin ei kai siitä raastupaan voi mennä...

Pampa kirjoitti:

Mutta kun nykyään(kin) kihlaus on lupaus ja sopimus avioliitosta. Vaikka siitä ei harmia tulisikaan eli joutuisi korvauksiin tms. kun purkaa sen. Ja kuka sopii hääpäivän ilman, että että on sovittu että mennään naimisiin? Sovitaanko hääpäivä sillä tavalla, että jos huvittaa mennä silloin naimisiin niin mennään silloin? Mutta ei luvata mitään eikä varmaksi sovita.

Miksi mennä aviopuolison kanssa kihloihin ja luvata mennä hänen kanssaan naimisiin, jos on jo kerta on naimisissa? Tietysti voi jollekin muulle luvata mennä hänen kanssaan naimisiin ja lupailla jättää nykyinen puoliso.

Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat sillä, että kihlauksella ei välttämättä ole mitään tarkoitusta ja teinitkin menee kihloihin jne. Mutta se onkin ihan eri asia. Se ei ole se lain tarkoittama kihlaus. Koska laissa sanotaan selkeästi, että "Nainen ja mies, jotka ovat sopineet menevänsä avioliittoon keskenään, ovat kihlautuneet." Joka useasti on täällä tullut esille.

En tiedä mitä laki sanoo suullisista sopimuksista, on kai se sopimus siinä missä joku muukin. Mutta ei kai kaikkia sopimuksia voi verrata keskenään. Jos lupaan puolisolle, että tiskaan huomenna ja en tiskaa niin ei kai siitä raastupaan voi mennä...

Lue lisää

Eikö olekin aika mielenkiintoista, kun sitä "oikeaa" vastausta ei tunnu löytyvän. Täällä on paljon mielipiteitä ja oletuksia, kuten omanikin.
Toisaalta ajattelen, että mitäs jos teinikin on tosissaan mennessään kihloihin, eikö sekin ole silloin pitvä suullinen sopimus? Eihän ole edes rajattu sitä, että minkä ikäisenä voi kihlautua.
Mielenkiintoista.....