Tässä lista mitä homeita meiltä löytyi materiaaleista ja ilmasta. Osaisiko joku kertoa minulle jotain näistä homeista.
Esim. mitkä näistä ovat vaarallisimpia, mitä voi aiheuttaa, kun on altistunut näille niin onko joku pahempi kuin toinen esim. siinä että vaikka altistus on loppu niin oireita voi olla vielä kauan.
Toivottavasti ei asia tullut kovin epäselvästi...Siis kaikki mahdollinen tieto näistä on tervetullutta.
aspergillus fumigatus,aspergillus versicolor,aspergillus niger,aspergillus species,penicillium,chaetomium,acremonium,cladosporium,aureobasidium,geomyces,eurotium,mucor ,aktinomykeetit(eikös se ole sädesieni eli maaperäbakteeri)sekä vaaleat hiivat.
Esim. mitkä näistä ovat vaarallisimpia, mitä voi aiheuttaa, kun on altistunut näille niin onko joku pahempi kuin toinen esim. siinä että vaikka altistus on loppu niin oireita voi olla vielä kauan.
Toivottavasti ei asia tullut kovin epäselvästi...Siis kaikki mahdollinen tieto näistä on tervetullutta.
aspergillus fumigatus,aspergillus versicolor,aspergillus niger,aspergillus species,penicillium,chaetomium,acremonium,cladosporium,aureobasidium,geomyces,eurotium,mucor ,aktinomykeetit(eikös se ole sädesieni eli maaperäbakteeri)sekä vaaleat hiivat.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ovat maaperäbakteereja ja saattavat aiheuttaa alveoliittia eli pienten keuhkorakkuloiden tulehdusta, joka toistuu aina uudelleen kun ihminen altistuu kosteusvauriomikrobeille. Ne eivät todellakaan kuulu rakennuksiin.
Kyllä nuo muutkin saattavat aiheuttaa lähes vaikka mitä. Katso aikaisempia kirjoituksia:homeoireet, homesairaudet ym. Pitäisi tietää enemmän oireiluistanne ja onhan sinulla hyvä lääkäri?
Vai onko?
Jos et löydä linkkejä niin etsin ne sinulle. Kerro! Nyt menen nukkumaan. Hyvää yötä.
[email protected]
Jos tiedät linkkejä niin otan tiedon mielellään vastaan.
Tällä hetkellä ei ole varaa käydä kuin terveyskeskuslääkärillä. Onneksi sain pojalle lähetteen keskussairaalaan allergiatutkimuksiin, kun tänäkeväänä on oireet olleet tosi pahat.
Kun saisin työpaikan niin tilanne vähän paranisi.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000016150075
Olen kerännyt näitä linkkejä opinnäytetyöstäni ja tältä palstalta. Tuokin inheren "kuvapankki.." on erittäin hyvä. Selaile mikä kiinnostaa!
Voimia sinulle ja perheellesi!
Useat mainitsemistasi suvuista/lajeista on todettu myrkyntuottajiksi. Seuraavassa joitain esimerkkejä näiden mykotoksiinien vaikutuksista, (jos myrkyille altistutaan suurissa määrin):
A.fumigatus: aiheuttaa vapinaa
A.versicolor: karsinogeeni ja kuoliota aiheuttava
Acremonium: ihoärsytystä
Chaetomium: sytotoksinen (solumyrkky)
Penicillium -lajeja tunnetaan pari sataa ja osa niistä on myrkyntuottajia.
Aktinomykeeteistä esim. atyyppisten mykobakteerien on havaittu olevan yhteydessä mm. nivelongelmiin ja jotkut Streptomyces -lajit erittävät solumyrkkyjä.
Solumyrkyillä on monenlaisia vaikutuksia. Ne mm. alentavat puolustuskykyä, aiheuttavat rytmihäiriöitä, voivat vaurioittaa maksaa ja munuaisia, tuhoavat hermosoluja (kuulo, näkö) jne..
Sinulta aina löytyy tieteellinen vastaus. Kiitos.
Laitanpa sinunkin vastauksesi taas jatkoksi keräämiini asiatietolinkkeihin, jonta päivitän ja laitan tänne sillointällöin kun joku uusi henkilö kyselee. Hienoa, että meille homesairaille on oma palsta.
Kiva kun olet täällä meitä neuvomassa Liisa. Hyvää tätä päivää ja onnellista kevättä. Toivottavasti et itse oireile kovin noista kosteusvauriomikrobeista ja maahomeista.
Mitä homelajeja nyt on ilmassa? Olen oireillut ulkona kostealla ilmalla ja lumettomana aikana noin vuodesta 1999. Talvella aloin oireilla ulkona suojakelillä joskus 2001. Minulla ei ole siitepölyallergioita.
Kesällä annetaan siitepölytiedotteen yhteydessä varoituksia homeallergikoille suurista homepitoisuuksista, mutta vielä ei varoiteta kuin pienhiukkasista ja siitepölystä (leppä, pähkinäpensas ja pian koivu). Oireiluni ulkona lievittyy kun ruoho peittää maan. Kesällä sateen JÄLKEEN voin taas HUONOSTI. Kirjallisuuden mukaan "astmaatikot voivat paremmin sateen JÄLKEEN". Arvelisin, että sateen jälkeen homeet voivat hyvin ja homesairaat huonosti. Viime syksy oli hankalaa aikaa ja oireiluni loppui, kun tuli pakkaset ja lunta.
Mitään eksaktia tietoa tämän hetken ulkoilman homepitoisuuksista ei ole käytössäni. Voin vain arvailla, että nyt esiintyy yleisesti jonkin verran sellaisia kuivan ajankohdan lajistoja kuten esim. Cladosporium , Alternaria ja Epicoccum. Vaihtelut lajeissa ja määrissä ovat suuria myös paikallisesti riippuen ympäröivästä luonnosta ja muista lähiympäristön lähteistä. Samoin vuorokauden aika voi vaikuttaa, koska osa lajeista on yöaktiivisia ja osa päiväaktiivisia. Pitoisuudet ovat nyt kuitenkin pieniä verrattuna kesän ja varsinkin syksyn määriin.
Se, että oireilet enemmän kostealla ilmalla, saattaa osittain johtua myös siitä, että olet herkistynyt erityisesti jollekin kosteassa ulkoilmassa esiintyvälle lajille kuten esim. Fusariumille.
Tämä ajankohta on hengityssairaille vaikea paitsi pienhiukkasten takia niin myös ulkoilman korkean otsonipitoisuuden takia. Jossain päin Suomea on jo otsonin osalta hälytysrajatkin ylitetty. Vaikken laske itseäni hengityssairaisiin, niin huomaan minäkin, että ainakin täällä pääkaupunkiseudulla ulkoilman hiekkapölyt yms. ärsyttävät voimakkaasti hengityselimiä.
Tuossa aiemmin luetteloimiini eri lajien myrkkyvaituksiin voi vielä lisätä pari merkittävää toksiinituottajaa, joita ei alkuperäisen kysyjän listalla ollut:
Stachybotrys atran toksiinit ovat tunnetusti solumyrkkyjä ja vaurioittavat silmiä ja limakalvoja, mutta aiheuttavat myös hermostohäiriöitä. Aspergillus flavus ja A. ochraeus ovat myös karsinogeeneja. Fusariumilla on vaikutusta estrogeenituotantoon ja se voi aiheuttaa myös pahoinvointia ja ärsyttää ihoa.
Oma lukunsa on sitten eri Bacillus -lajit ja niiden myrkyt. Niistä ei tällä palstalla ole ollut paljon keskustelua, vaikka ovat yleisiä hometaloissa. Ehkä siksi, että niiden tunnistaminen on vaativaa erikoisosaamista eikä niitä siten saada mukaan normaaleihin homeanalyyseihin.
Voisitko kertoa lisää näistä Bacillus-lajeista ja niiden myrkyistä.
Varmasti moni haluaisi tietää niistä.
Kun ajatellaan kaikkien näiden epäpuhtauksien ja myrkkyjen vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia, niin en yhtään ihmettele tätä pahoinvointia, joka vallitsee tavallisella kuluttajalla.
Jos ynnätään elintarvikkeiden lisäaineet, rakennusmateriaaleista haihtuvat yhdisteet, mahdolliset lääkeaineiden vaikutukset ja rakennusten kosteus/vesivaurioiden tuottamat myrkyt, niin kyllä ihmisen kemia on tiukoilla.
Tästä ei kukaan kirjoita yhtään mitään, lienee syynsä sille jonka jokainen sisimmässään on jo aikojen sitten oivaltanut.
Ikävää tällainen ihmisen pitäminen koekaniinina.
Kaikein raivostuttavinta on se, että tästä vastuussa olevat tuottajat että päättäjät eivät kanna omaa vastuutaan vaan päinvastoin, keräävät vain pisteet ja rahat välittämättä seurauksista.
Minua myös kiinnostaisi tietää enemmän Bacillus-lajeista.
Meillä jäi alakerran betonissa olevasta näkyvästä kasvustosta tunnistamattomaksi 60% ja minua on aina vaivannut että mitä se on kun sitä oli niinkin paljon. Muut siinä näytteessä olevat oli cladosporium 20% ja vaaleita hiivoja 20%.Kasvualustana oli ollut 2 % mallasuuteagar.
Kosteusvauriomikrobeille voi allergisoitua aivan samoin kuin esim. siitepölyille, eläinepiteeleille, pölypunkeille ja ruoka-aineillekin.
Lääketieteellä ei ole vielä mittatikkuja sen toteamiseen mille KAIKILLE kosteusvauriomikrobiperheen jäsenille (homeille, sädesienille, hiivoille ja varastopunkeille) altistettu allergisoituu.
Allergeenialtistus aiheuttaa sairautena allergista nuhaa, keuhkoputkitasolla astmaa ja allergista keuhkoputkitulehdusta ja keuhkorakkulatasolla allergista alveoliittia.
Myös allergista poskiontelo- ja silmätulehdusta ja jopa virtsatietulehdusta.
Allergeenialtistuksessa immuunipuolustusjärjestelmä saattaa tuottaa myös
iho-, lihas-, nivel- ja jänneoireilua, päänsärkyä, usvaista oloa, huimausta, pahoinvointia jne.
Koska allergeenialtistus allergikolle (esim. joku homelaji) voi aiheuttaa myös pysyviä kudosvaurioita, tuo homelaji on allergikolle vaarallinen.
Se ikävä puoli tässä kosteusvauriomikrobialtistuksessa on, että mikäli kosteusvauriorakennuksessa allergisoituu homeille niin tuosta altistuksesta HERKKÄ homeallergikko ei pääse eroon, koska 60-70 prosenttisesti maamme rakennukset sisältävät noita samoja homelajistoja joille on allergisoitunut ja niitä sisältää myös lumettoman ajan luonto.
Eli vastauksena kysymykseesi; herkkä homeallergikko saa homealtistuksesta allergisen reaktion siinä missä esim. herkkä siitepölyallergikkokin.
Herkkänä homeallergikkona käytän hengityssuojaimia lumettoman ajan luonnon tuottaman homealtistuksen takia.
Testasin keskiviikkona täysin rapautuneen pappilan (kattokin vuotanut vuosikausia, osa tulipalossa vaurioitunut) peruskorjauksen onnistumista.
Liki kolmen tunnin aikana immuunijärjestelmäni ei hälyttänyt minua millään tavoin.
Pillastui vasta viiden tunnin päästä tuottamalla flunssanomaisen olotilan: räkänenä, ääni käheytyi ja kurkkukipu päälle ja yskiessä keuhkoputkilimaisuutta.
Ohi meni, jälleen kerran.
Ruoka oli tosi maukasta ja seura mitä parhainta, jonka merkitystä vuorokauden parin kestävä immunologinen kremppa ei himmennä.
Havaintosi, että vaikka altistus on loppu niin oireita voi olla vielä kauan, on oikeaan osunut. Koska homeitiöitä on kaiken aikaa kaikkialla herkkä homeallergikko ei pääse altistuksesta koskaan eroon toisin kuin esim. eläinallergikko.
Ja kun siitepölyallergikkokaan ei ole allerginen kaikille siitepölyille heidän altistusaikansa ohittuu sitten siitepölykauden.
Ja se onkin sitten toinen juttu miten herkän homeallergikon immuunipuolustusjärjestelmä alkaisi UUDELLEENsietää normaalitasoista evoluution tuottamaa homealtistusta oireilematta?
No ehkä sadan vuoden kuluessa globaalilääketiede löytää siihenkin vastauksen; näin toivon ja jopa uskon.