Metron kiskolle kuseminen

Miten helkkarissa se onnistuisi? Onko joku täällä saanut joskus virran kulkemaan kaukosäätimessa eristämällä plusnavan ja laittamalla sen jälkeen patterin sisään? Siinä kiskolla makaamisella tuskin on siis mitään vaikutusta asian etenemiseen. Pitäisi saada suljettua koko virtapiiri. Käsi kiskoon ja toinen sinne virtakiskoon, jos sinne nyt pystyy vaan koskemaan. Siinä vaiheessa irtoaa jo hyvin.

Katsomisen ja hämmästelyn lisäksi jäin lähinnä harjoittamaan akateemista pohdiskelua, onko mahdollista kytkeä itsensä osaksi metron virtapiiriä aloituksessa mainitulla tavalla. Metroaseman tekninen rakenne ei ole minulle lihaa pässin, joten siksipä kyselen täällä.

Maanpäällisillä osuuksilla virtajohdin on aivan varmasti suojattu hyvin kosteutta vastaan, muutenhan sateella tulisi aina oikosulku. Onko maanalaisilla metroasemmilla sama tilanne? Todennäköisesti on, mutta arvostaisin silti tyhjentävää "Kirstin Palsta":maista vastausta aiheesta.. :)

-- lot

lot kirjoitti:

Katsomisen ja hämmästelyn lisäksi jäin lähinnä harjoittamaan akateemista pohdiskelua, onko mahdollista kytkeä itsensä osaksi metron virtapiiriä aloituksessa mainitulla tavalla. Metroaseman tekninen rakenne ei ole minulle lihaa pässin, joten siksipä kyselen täällä.

Maanpäällisillä osuuksilla virtajohdin on aivan varmasti suojattu hyvin kosteutta vastaan, muutenhan sateella tulisi aina oikosulku. Onko maanalaisilla metroasemmilla sama tilanne? Todennäköisesti on, mutta arvostaisin silti tyhjentävää "Kirstin Palsta":maista vastausta aiheesta.. :)

-- lot

Lue lisää

Aikamoinen kusija saa olla, että onnistuu virtapiirin sulkemaan. Helsingin metron virtakisko on koteloitu siihen keltaiseen muoviin. Metrojuna ottaaa virran kiskon avoimelta alapinnalta. Se, että sinne saa kustua vaatii vähintään laskeutumisen radalle ja sittenkin pitää makoilla virtakiskon läheisyydessä ja kuseksia yläviistoon.

Joona kirjoitti:

Aikamoinen kusija saa olla, että onnistuu virtapiirin sulkemaan. Helsingin metron virtakisko on koteloitu siihen keltaiseen muoviin. Metrojuna ottaaa virran kiskon avoimelta alapinnalta. Se, että sinne saa kustua vaatii vähintään laskeutumisen radalle ja sittenkin pitää makoilla virtakiskon läheisyydessä ja kuseksia yläviistoon.

Lue lisää

.. kiitokset siis.

-- lot

Eli sähköpaimen tekee usein millin parin kipinänkin, salaisuus on korkea jännite mutta pieni energia. Ettei aitaan tarttunut eläin kuolisi. On kyllä raportoitu aitaan takertuneen nautaeläimen sydänkohtauksia, mutta ei pitäisi ihmiselle olla vaaraa.

volttia enemmä kirjoitti:

Eli sähköpaimen tekee usein millin parin kipinänkin, salaisuus on korkea jännite mutta pieni energia. Ettei aitaan tarttunut eläin kuolisi. On kyllä raportoitu aitaan takertuneen nautaeläimen sydänkohtauksia, mutta ei pitäisi ihmiselle olla vaaraa.

Lue lisää

Ei ole plus- ja miinuskiskoja. Metro kulkee vaihtosähkön avulla. Ns. virtakisko ajaa saman asian, kuin sähköradan ajolanka. Molemmissa kiskot ovat maapotentiaalissa, eli maissa. niissä ei ole jännitettä käytännössä. Paitsi jos on useampi kiskon (paluukiskon)maadoitus irti. Ja samalla myös kiskojatkon (sidekiskon) yhdyslenkkejä irti.Sähkörata on siten rakennettu, että tällaisia ei pääse syntymään. Radat sähkölaitteineen tarkastetaan säännöllisesti ja korjataan tarvittaessa nopeastikin. Sitä varten on mm. rautateillä on jatkuvassa lähtövalmiudessa "vikapartioita "24h/vrk.Alueittain. Se on erittäin ammattitaitoinen ja tekee vaativaa ja vastuunalaista työtä.Myös junaliikenteen aikana.Kaikki työ ei ole suinkaan "radalla seisomista". Tällä saadaan häiriöajat mahdollisimman lyhyiksi ja junat kulkemaan mahdollisimman hyvin aikataulujen mukaan, sekä turvallisesti.Tuota työtä voi hyvin verrata siihen porukkaan, joka saa lentokoneet pysymään ilmassa, hallitusti.

xxy kirjoitti:

Ei ole plus- ja miinuskiskoja. Metro kulkee vaihtosähkön avulla. Ns. virtakisko ajaa saman asian, kuin sähköradan ajolanka. Molemmissa kiskot ovat maapotentiaalissa, eli maissa. niissä ei ole jännitettä käytännössä. Paitsi jos on useampi kiskon (paluukiskon)maadoitus irti. Ja samalla myös kiskojatkon (sidekiskon) yhdyslenkkejä irti.Sähkörata on siten rakennettu, että tällaisia ei pääse syntymään. Radat sähkölaitteineen tarkastetaan säännöllisesti ja korjataan tarvittaessa nopeastikin. Sitä varten on mm. rautateillä on jatkuvassa lähtövalmiudessa "vikapartioita "24h/vrk.Alueittain. Se on erittäin ammattitaitoinen ja tekee vaativaa ja vastuunalaista työtä.Myös junaliikenteen aikana.Kaikki työ ei ole suinkaan "radalla seisomista". Tällä saadaan häiriöajat mahdollisimman lyhyiksi ja junat kulkemaan mahdollisimman hyvin aikataulujen mukaan, sekä turvallisesti.Tuota työtä voi hyvin verrata siihen porukkaan, joka saa lentokoneet pysymään ilmassa, hallitusti.

Lue lisää

Älä höperehdi. Metrossa on invertteri joka muuttaa virtakiskon positiivisen 750VDC oikosulkumoottorin käyttämäksi vaihtovirraksi jonka taajuutta säädetään tehon säätämiseksi. Kiskossa on negatiivinen 0 V.