tai esittää jotakin, jossakin, joillekin, niin jännittääkö? Miten karkoitat jännityksen? Entäs, jos joudut esiintymään itseäsi "koulutetuimmille" ihmisille?
Minä myönnän tarvitsevani "lääkitystä". Onhan näitä beetasalpaajia yms. Muuten pyörtyisin tai oksentaisin. Niin, sanokaas muuta; vielä tässä iässä tuommonen ;(
Minä myönnän tarvitsevani "lääkitystä". Onhan näitä beetasalpaajia yms. Muuten pyörtyisin tai oksentaisin. Niin, sanokaas muuta; vielä tässä iässä tuommonen ;(
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ensimmäinen kerta on pahin, sen jälkeen huomaa että turha on jännittää, ei ne sen kummoisempia ihmisiä ole jotka sinua kuuntelevat vaikka olisivatkin koulutetumpia ja sinua ylempänä..
Oikeastaan nykyään jo nautin esiintymisestä, vaikka muistan kuinka kauhuissani olin ensimäisellä kerralla.
Älä juo kahvia ennen esiintymistäsi, tsemppaa itsesi siihen, että osaat kyllä ja pieni jännitys on aina paikallaan. Kun se katoaa, katoaa myös ilo esiintymisestä.
tulis sellaisesta mitään..minä halvaantuisin paikoilleni taatusti....
Eiköhän ne jännitä nuo kokeneemmatkin esiintyjät....aatteles,Kari Tapiokin on laulanut noin kauan,ja vieläkin hän jännittää lavalle menoa....:)
Helvatan harmi. Nimittäin se kun Kari Lapio ei jännitä niin kovasti et jättäis esiintymiset väliin kokonaan.
Kuules,se on yks mun lemppareista..ei sitä saa haukkua noin rumasti!!Ny saa kyllä antaa selkäsaunan äijäkkäälle....missäs se sun Hilmas on?Se saa hoitaa sen homman...;))
Perskuta vie, Kari Tapio on hyvä! Lisäksi toinen 'vanhaksi tulon' merkki: Simo Silmukin on hyvä jos ei näe hänen habitustaan, se vaan ei sovi ollenkaan ääneen. Pakko mainita vielä yksi, Topi Sorsakoskella aivan mahtava ääni, *nyt Äijäkäs saa ahdistuskohtauksen* Kulta-Ärjy, koeta kestää huomiseen..sit saat tekohengitystä..
Hilima von jees-nyt-on-perjantai ;}
Siis nyt menit pilaamaan äijäkkään rokkijätkän maineen. Huomenna laitan sut kuuntelemaan läpi Deep Purplen, AC/DC:n ja Led Zeppelinin kaikki levyt. Tuo humppatauti vaatii pikaista hoitoa.
No eipä tarvi enää riitaa haluttaessa aihetta etsiä. Laitat Simo (hyi helvetti) Silmun soimaan, niin äijäkkäällä leikkaa pumppu kiinni ja verenpaine nousee kolmeen sataan.
Tästä hyvästä saat antaa pitkät elvytykset.
äijäkäs-van-leppyy-oikeilla-lääkkeillä
multa unohtui vielä Gröönin Eikka, Dänny, Reterikistä puhumattakaan..onhan näitä ;}
Hilima von haluaa-elvyttää-ja-pitkään
...joku suoni päästä. Makoilen täällä töissä lattialla ja kuolaan. Tuliskohan tuo Viron tyttö tökkäämään sikarin suuhun, antamaan viinapaukun ja tekohengitykset että pääsis liikkeelle...eikka grööni ja reterikki...voi jumalan pyssyt Sinnuu. Kyllä saatkin elvyttää ja pitkään (luultavasti vielä alapäästä, on tässä sen verta järkyttynyt).
Makuasioista ei sovi kiistellä sano mäyräkoira kun muniaan nuoli. Yritä mii-su nyt kuitenkin kuunnella jotain rokahtavampaa kuin Kari Paappaa. Toi selkäsauna ei ehken mulle toimi. Noita perversioita on kerääntynyt sen verran, että Hiliman toteuttama piiskaus tuntuisi vaan kiihottavalta.
Mä rakastan Rasmusta ja Himiä....Technicoloria,Apulantaa,Uniklubia...joko kelpaa?....:)
saa veellä persuksille ruusumarjapensaasta tehdyllä piiskalla....no,vieläkös tuntuu mukavalta? :DDD
mitä tämä sana habitus oikeastaan tarkoittaa?
Kuulen sitä jatkuvasti, enkä tosiaan tiedä mitä se tarkoittaa?
Kyllä kuulostaa jo vähän paremmalta. Aika tuoreita bändejä ovat.
Eiks ratsupiiska riittäis...Tossa vois jo veri lentää ja matkustaminen seisaaltaan junassa ei ole kivaa.
Se auttaa että valmistautuu hyvin esitelmäänsä, ettei tuijota vain muistiinpanojaan. Sitten on hyvä hymyillä kuulijoilleen ja ehkä sieltä katseellaan hakea jonkun toisen hymy. Ei arista niin paljon jos saa jonkun toisen hymyn tuekseen..
Puhu pikkuisen hitaammin, kun normaalisti, silloin rentoutuu..
Jos et tiedä minne katseesi laitat, niin katso noin 5 senttiä yli kuulijoiden päiden, he luulevat että katsot heitä.
Ajattele kuin kaikki kuulijat istuisivat vessanpöntöllä housut nilkoissa....kuinka he olisivat silloin?
Hengitä kunnolla vatsaan asti, laske olkapäät alas, seiso tukevasti molemmilla jaloillasi.
Ajattele: Jäitä vatsassa, kyllä tämä hyvin menee.
Toisto: Älä unohda hymyä!
Lykkyä tykö
Tilanteita on toki erilaisia - voidessasi puhua oikeasti sinua kiinnostavasta aiheesta on kaikki helpompaa. Oma innostus syrjäyttää jännityksen.
Mikäli teksti on "pakon sanelemaa", muistat jännittääkin. Silloin beeta voi olla paikallaan (jos kädet/ääni värisevät).
Jos puheesi videoidaan, saatat sitä katsoessasi ihmetellä ettei jännitys välttämättä näy ulospäin - pyörrytyksen tunteesta huolimatta:)
jännittävät, toiset enemmän toiset vähemmän. Jännittäminen vähenee kokemuksen myötä. Joo, se ensimmäinen kerta on kaikille pahin. Edellä oli ihan hyviä neuvoja, ettei kaikkia kannata toistaa. Ainakin minun mielestäni tärkein on se, että osaa hyvin sen asian josta puhuu tai esittää. Pitää muistaa hengittää kunnolla, sillä happivaje pistää äänen värisemään.
Jos puhuu tai laulaa esitys menee hyvin jos sopivasti jännittää.
Muistan, kun ensimmäisen kerran lauloin yleisön edessä se tuntui kauhealta. Sitä pelkäsi, että muistaako edes sanoja ja mietti minkä helevatin takia minä suostuin tähän.
Jos puhumisesta on kysymys voi tilannetta vähän keventää aiheeseen sopivalla huumorilla. Kuulijat tykkäävät pienistä leikkimielisistä heitoista. Tosin siihen vaikuttaa minkälainen yleisö ja miten on itse tottunut sellaiseen. Ehkä ei kannata kokeilla ensimmäisellä kerralla.
Se 1. kerta on vaikein..Mutta, jos/kun tietää, mistä puhuu on helpompaa. Mie menenki ite puhumaan sellasista asioista, joista tiijän.. Sitä innostuuki sillon puhumaan, kun pahin jännitys on menny ohi...:) Olet saanu hyviä neuvoja edellä...lykkyä tykö..:)
...samalla innostaa ja kiehtoo se ajatus, että voin onnistua esiintymisessäni hyvinkin. En koskaan kieltäydy esiintymisestä, jos tilaisuutta tarjotaan. Tosin nykyään huolestuttaa paljon enemmän sanoman sisältö kuin sen esittäminen
Alkuun minäkin pääsin lääkkeiden avulla, ja sitten olen pienentänyt pikkuhiljaa lääkkeen määrää lähes olemattomaksi. Lääkärilleni asiasta kertoessani hän totesi ettei niin pienellä määrällä ole mitään merkitystä - no olkoon niin, mutta mulle sillä on edelleenkin vaativammissa tilanteissa se merkitys, että nyt lähes nautin esiintymisestä enkä tunne fyysisiä jännitysoireita. Tutummissa tai vähemmän tärkeissä tilanteissa en tarvitse enää edes tuota psykologista lääkemäärää, joten minä olen lääkityksen avulla (no ehkä kokemuksenkin) oppinut pois jännityksestä ainakin jonkin verran. Ehkä en koskaan tule oppimaan täysin pois lääkkeistä - kun en kerran tähän ikään mennessä ole oppinut, mutta so what - halpaa helpotusta.
Näillä eväillä luulen pärjääväni, kiitos :)
Pakko käyttää lääkitystä. Muuten ei tule mitään, ei kertakaikkisesti. Sillä tavalla en joskus tullut pahemmistakin paikoista selvittyä, mutta mitään yllättäviä juttuja ei sitten passaa tulla eteen ;) Huoks
Mikä ammatti teistä sopii jännittäjälle? Mulla tämä on mennyt siihen pisteeseen, että teen töitä sivutoimisesti... Työpaikkakiusaaminen johti tähän, että en pysty olemaan normaalisti töissä... Menen täysin lukkoon. Ja tämä on totta, joskin aika surullista.