…kiitos EU:n ja globalisaation! Vai meneekö sittenkään kaikilla suomalaisilla?
Tämän päivän Helsingin Sanomien talous-osastossa on laaja artikkeli otsikolla ”Suomen taloudessa hurje meno miltei jokaisella toimialalla”. Artikkeli perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton ja OECD:n katsauksiin ja ennusteisiin.
Suomen tilanne on tällä hetkellä todella hyvä kaikilla päätoimialoilla, eli teollisuudessa, palveluissa ja rakentamisessa. Teollisuudessa myyntihinnat ovat kääntyneet nousuun ja tilauskanta on korkea. Kapasiteetti on 84 %:lla teollisuudesta maksimaalisessa käytössä. Kysyntä on lisääntynyt myös palveluissa ja rakentamisessa eletään korkeasuhdanteessa. Rakennusalan yritysten kapasiteetti on käytännöllisesti katsoen täyskäytössä. Palveluissa erityisen hyvä tilanne on hotelli- ja ravintolatoiminnassa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla. Työvoiman puute on noussut suurimmaksi rajoittavaksi tekijäksi. kaikilla päätoimialoilla.
Kokonaistyöllisyyskin on parantunut ja sen uskotaan edelleen kehittyvän suotuisasti ainakin kevään ja kesän ajan.
EK:n selvitysten mukaan erityisen hyvin pärjää teknologiateollisuus, joka vastaa lähes 60 % Suomen viennistä. Metsä- ja paperiteollisuus, entinen selkärankamme, on edelleen vaikeuksissa ja väen vähennyksiä siellä jouduttaneen edelleen tekemään. Myös elintarviketeollisuudessa ja liikenteessä suhdannenäkymät ovat heikot.
Suomen erinomaisen kehityksen selittäjinä ovat EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäsin mukaan hyvä taloustilanne Suomen viennin kannalta tärkeissä maissa, kuten Ruotsissa, Venäjällä, Kiinassa ja uusissa EU-maissa. ”Perinteinen teollisuus on pystynyt hyödyntämään globalisaatiota”, sanoo Fagernäs. Ilman EU-jäsenyyttämme emme tietenkään olisi päässeet nykyiseen asemaamme viejänä EU-maihin, ja kyllä EU:n jäsenyys on auttanut myös menestystämme Venäjällä ja Kiinassakin nostamalla profiiliamme kokoamme korkeammalle.
Mahdollisina uhkina Fagernäs näkee väestön ikääntymisen ja siitä seuraavan työvoimapulan, uusinvestointien heikon kehityksen, energian hinnan ja protektionismin, joka tietysti olisi ilman EU-jäsenyyttämme vielä paljon suurempi uhka.
OECD myös sanoo Suomella menevän nyt ja lähitulevaisuudessa erinomaisen hyvin. Se arvioi Suomen kasvuksi tänä vuonna 3-4 % . Työttömyyden arvioidaan laskevan ensi vuonna 7,8 %:iin. OECD:ssa uskotaan, että voimakas työpaikkojen lisääntyminen tekee vaalikauden tavoitteen eli 100 000 uuden työpaikan toteutumisen todennäköiseksi.
Mutta OECD jo varoittaa, että lähitulevina vuosina talouskasvumme painuu vain vähän yli prosenttiin, ellei työllisyysastetta saada edelleen kohennettua. OECD antaa sitä varten myös ohjeita, joita en tässä tilan säästämiseksi voi esitellä.
OECD:n katsausta laatineen ekonomisti David Turnerin mukaan yhä uusia säästöjä kannattaisi pohtia nyt ennen kuin terveydenhuolto- ja eläkemenot joka tapauksessa kasvavat väestön ikääntymisen myötä. ”Meidän kehotuksemme on: Miettikää nyt, mitkä ovat ne todelliset hyvinvointivaltion ytimeen kuuluvat julkiset palvelut, jotka haluatte säilyttää joka tapauksessa”, kehottaa Turner.
Edellä olevan johdosta totean muutaman asian:
Suomessa tapahtuneessa myönteisessä kehityksessä on ollut varmaan osansa myös hallituksemme toimilla, mutta suurin selittäjä sille on se, jonka Fagernäskin toteaa. Eli EU-jäsenyytemme ja globalisaatio. Mitähän niiden kiivaat vastustajat asiasta sanovat?
Mutta kaiken tämän nousun ohessa kuitenkin lisääntyvät myös monet kielteiset ilmiöt, kuten pätkätyöt. Ja pregariaatti kasvaa ja tulee aiheuttamaan ehkä nykyistä paljon suurempia ongelmia, joita Jaba eräässä puheenvuorossaan ennakoi. Niitä ruokkii myös se, että pienellä joukolla menee yhä lujempaa, ihan sikamaisen hyvin, ja kun media sitä valppaasti seuraa ja tiedottaa – ihan oikein – niin on selvää, että sellainen kuohuttaa tunteita tuossa kasvavassa pregariaatissa.
Kolmantena asiana tulee vain mieleen, että jos ja ennusteiden mukaisesti todennäköisesti kun kasvu jo seuraavalla vaalikaudella hiipuu, ja jos kepu ei ole silloin hallituksessa mukana, niin tietysti se on sitten sen hallituksen syy. Ihan kuin nykyinen hyvä vauhti on kepulaisten mielestä vain nykyhallituksen ansiota. Kun tosiasiassa niin nykyistä kasvua kuin todennäköistä tulevaa hiipumistakin selittävät ihan muut tekijät.
Tämän päivän Helsingin Sanomien talous-osastossa on laaja artikkeli otsikolla ”Suomen taloudessa hurje meno miltei jokaisella toimialalla”. Artikkeli perustuu Elinkeinoelämän keskusliiton ja OECD:n katsauksiin ja ennusteisiin.
Suomen tilanne on tällä hetkellä todella hyvä kaikilla päätoimialoilla, eli teollisuudessa, palveluissa ja rakentamisessa. Teollisuudessa myyntihinnat ovat kääntyneet nousuun ja tilauskanta on korkea. Kapasiteetti on 84 %:lla teollisuudesta maksimaalisessa käytössä. Kysyntä on lisääntynyt myös palveluissa ja rakentamisessa eletään korkeasuhdanteessa. Rakennusalan yritysten kapasiteetti on käytännöllisesti katsoen täyskäytössä. Palveluissa erityisen hyvä tilanne on hotelli- ja ravintolatoiminnassa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla. Työvoiman puute on noussut suurimmaksi rajoittavaksi tekijäksi. kaikilla päätoimialoilla.
Kokonaistyöllisyyskin on parantunut ja sen uskotaan edelleen kehittyvän suotuisasti ainakin kevään ja kesän ajan.
EK:n selvitysten mukaan erityisen hyvin pärjää teknologiateollisuus, joka vastaa lähes 60 % Suomen viennistä. Metsä- ja paperiteollisuus, entinen selkärankamme, on edelleen vaikeuksissa ja väen vähennyksiä siellä jouduttaneen edelleen tekemään. Myös elintarviketeollisuudessa ja liikenteessä suhdannenäkymät ovat heikot.
Suomen erinomaisen kehityksen selittäjinä ovat EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäsin mukaan hyvä taloustilanne Suomen viennin kannalta tärkeissä maissa, kuten Ruotsissa, Venäjällä, Kiinassa ja uusissa EU-maissa. ”Perinteinen teollisuus on pystynyt hyödyntämään globalisaatiota”, sanoo Fagernäs. Ilman EU-jäsenyyttämme emme tietenkään olisi päässeet nykyiseen asemaamme viejänä EU-maihin, ja kyllä EU:n jäsenyys on auttanut myös menestystämme Venäjällä ja Kiinassakin nostamalla profiiliamme kokoamme korkeammalle.
Mahdollisina uhkina Fagernäs näkee väestön ikääntymisen ja siitä seuraavan työvoimapulan, uusinvestointien heikon kehityksen, energian hinnan ja protektionismin, joka tietysti olisi ilman EU-jäsenyyttämme vielä paljon suurempi uhka.
OECD myös sanoo Suomella menevän nyt ja lähitulevaisuudessa erinomaisen hyvin. Se arvioi Suomen kasvuksi tänä vuonna 3-4 % . Työttömyyden arvioidaan laskevan ensi vuonna 7,8 %:iin. OECD:ssa uskotaan, että voimakas työpaikkojen lisääntyminen tekee vaalikauden tavoitteen eli 100 000 uuden työpaikan toteutumisen todennäköiseksi.
Mutta OECD jo varoittaa, että lähitulevina vuosina talouskasvumme painuu vain vähän yli prosenttiin, ellei työllisyysastetta saada edelleen kohennettua. OECD antaa sitä varten myös ohjeita, joita en tässä tilan säästämiseksi voi esitellä.
OECD:n katsausta laatineen ekonomisti David Turnerin mukaan yhä uusia säästöjä kannattaisi pohtia nyt ennen kuin terveydenhuolto- ja eläkemenot joka tapauksessa kasvavat väestön ikääntymisen myötä. ”Meidän kehotuksemme on: Miettikää nyt, mitkä ovat ne todelliset hyvinvointivaltion ytimeen kuuluvat julkiset palvelut, jotka haluatte säilyttää joka tapauksessa”, kehottaa Turner.
Edellä olevan johdosta totean muutaman asian:
Suomessa tapahtuneessa myönteisessä kehityksessä on ollut varmaan osansa myös hallituksemme toimilla, mutta suurin selittäjä sille on se, jonka Fagernäskin toteaa. Eli EU-jäsenyytemme ja globalisaatio. Mitähän niiden kiivaat vastustajat asiasta sanovat?
Mutta kaiken tämän nousun ohessa kuitenkin lisääntyvät myös monet kielteiset ilmiöt, kuten pätkätyöt. Ja pregariaatti kasvaa ja tulee aiheuttamaan ehkä nykyistä paljon suurempia ongelmia, joita Jaba eräässä puheenvuorossaan ennakoi. Niitä ruokkii myös se, että pienellä joukolla menee yhä lujempaa, ihan sikamaisen hyvin, ja kun media sitä valppaasti seuraa ja tiedottaa – ihan oikein – niin on selvää, että sellainen kuohuttaa tunteita tuossa kasvavassa pregariaatissa.
Kolmantena asiana tulee vain mieleen, että jos ja ennusteiden mukaisesti todennäköisesti kun kasvu jo seuraavalla vaalikaudella hiipuu, ja jos kepu ei ole silloin hallituksessa mukana, niin tietysti se on sitten sen hallituksen syy. Ihan kuin nykyinen hyvä vauhti on kepulaisten mielestä vain nykyhallituksen ansiota. Kun tosiasiassa niin nykyistä kasvua kuin todennäköistä tulevaa hiipumistakin selittävät ihan muut tekijät.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Kuka luulee, että Nokian sijoittajat viitsivät maksaa enää kalliin henkilöstön ylläpitämisestä Suomessa?
Siinä on moni kokoomusinsinööri ihmeissään kun Espoosta lähtee kämppä alta kuin Voikkaalla.
ohjausta. Nousu on Matti Vanhasen ansiota. Älä sinä höyrypieru Keppulikorhonen valehtele. Lipponen on ihan tarpeeksi sumuttanut kansaa silmään. Viimeinkin on kunnon pääministeri.
Kapi osaa ne muutkin ajatella omilla aivoilla kuin demarit ja vielä paremminkin. Lehtisenkin piti kopioida väitöskirja, samoin kuin sinä kopioit artikkelit tänne palstalle ja luulet, että luulemme kapin tietävän paljon asioita. Hih hih kopioita vain.
ettei jormalta vappu lopu ollenkaan.Vai onko sekin,
ettei Vantaanjoki tulvi yli äyräidensä, EU;n ja
globalisaation ansiota?
...ilmiöitä mielestäni ovat nuo talouskasvu ja EU-jäsenyys. Tutkaileppa vaikka euroalueen talouskehitystä verrattuna muuhun maailmaan, tai sitten ETA-maiden talouskehitystä verrattuna Suomeen. Minusta on uskon asia rinnastaa talouskasvu ja EU-jäsenyys, ainakin annetuilla perusteilla. ETA-jäsenenä kaupan esteitä ei luonnollisestikaan ole EU-maihin, sehän on koko sopimuksen ajatus.
Globalisaatiossa on hyviä ja huonoja puolia, tuollaista suoraviivaista summaamista (talouskasvu on kova kiitos globalisaation) pitäisi välttää. Ensinnäkin globalisaatio mahdollistaa nopeat rahavirrat ja tuotannon siirtymisen hetkellisesti kannattavammille alueille, kun tullit vähenevässä määrin toimivat suojapuskureina kaikkein nopeimmille rahavirroille. Globalisaatio saattaa hyvinkin aiheuttaa voimakkaampaa kasvua, mutta vastapainona ovat sitten syvemmät lamakaudet.
Turnerin kanssa olen täysin samaa mieltä; julkisen vallan palveluntuottovelvollisuutta tulisi tarkastella kriittisesti, liiallista ja kallista kansan paapomisesta on liikaa pitkällä tähtäimellä arvioituna. Se on haitta yritettäessä muuttaa verojärjestelmää kilpailukykyisemmäksi.
Tietysti on tosiasia, että aika vähän valtiovalta voi puuttua nykyoloissa talouskehitykseen, mutta aika synkkä näkemys on sellainen, että mitään ei voitaisi tehdä. Minusta voi hyvin perustein katsoa, että nykyhallituksen talouspolitiikka on ollut onnistunutta.
Oppositio kärjistää ja syyllistää, oli siellä sitten kepu tai mikä tahansa muu. Muistelepa millaista touhu oli 1991-1995, ja huomaa miten Kokoomus syyllistää tällä hetkellä Keskustaa samoista asioista, joihin sen mielestä ei ollut mitään tarvetta puuttua hallitusaikana (bensavero, ruoan alvit -jossa kyllä Keskusta on ollut nyt aktiivinen- ym).
Piiri pieni pyörii, siinä puolueiden nimet ovat merkityksettömiä.
Oli mukava lukea vaihteeksi tällainen vähän toisentyyppinen avaus sinulta, kiitos siitä.
...enkä niinkään väittää, että kaikki olisi EU:n ja globalisaation ansiota. Ja ainakin Sinun suhteesi onnistuin, koskapa vaivauduit perustellusti asiaa näkökantasi mukaisesti selvittämään. Kiitos siitä!
Silti uskon kyllä noilla mainituilla tekijöillä olleen suuren merkityksen vauhdikkaaseen kasvuumme. Ehkäpä vain uskon Leif Fagernäsin asiantuntemukseen, joka epäilemättä on tässä asiassa suurempi kuin omani.
En silti kiistä, etteikö hallituksemme toimet olisi olleet oikeansuuntaisia ja etteikö niilläkin olisi merkitystä. Mutta onhan nykyhallitukselle sattunut myös "hyvä sauma".
Enemmänkin haluaisin keskustelua siitä, että miksi sitten tällaisen kasvun aikana hyvin suurella joukolla ihmisiä ei mene ollenkaan hyvin. Noita metsä- ja paperiteollisuuden suuria irtisanomisia ja tuhansien ihmisten kylmää kohtelua selittää tietysti se, että sillä teollisuudella ei mene ollenkaan hyvin. Mikä onni, ettei se enää ole taloutemme selkäranka!
Mutta enemmänkin saisi ajatteluttaa ja keskusteluttaa yhteiskuntamme yleisen ilmapiirin koveneminen, itsekkyys ja toisista välittämisen väheneminen. Siitä on ollut seurauksena eriarvoistumisen lisääntyminen, joka mm. näkyy palkkaerojen ällistyttävänä kasvuna. Siitä kertoo myös tuo pätkätöiden yleistyminen ja sen mukanaan tuoma epävarmuuden ja turvattomuudenkin tunne sadoille tuhansille työhaluisille ihmisille ja eräät muutkin asiat, jotka viime päivinä ovat nousseet kovasti esille. Onko tuollainen kehitys pakollista?
Tuohon yhdyn täysin:
>> Oppositio kärjistää ja syyllistää, oli siellä sitten kepu tai mikä tahansa muu. - - -
Piiri pieni pyörii, siinä puolueiden nimet ovat merkityksettömiä.
...oman tilanteeni kautta. Lähinnä tähän motivoi vähän aikaa sitten syyttely jostain ihmeen syystä joksikin ökyporvariksi yms. Voin mielestäni aika hyvällä perusteella sanoa, että eipä se köyhyysrajan alapuolella oleminen nyt niin hirvittävän kauhistuttavaa ole.
Pelkällä opintotuella ja asumislisällä elin ihan ihmisarvoista ja jopa mukavaa elämää vielä ei-nyt-niin-hirveän-kauan sitten. Lainaa ei tarvinnut ottaa, koska tuki riitti hyvin säästeliäälle ihmiselle. Opintotuki asumislisä on sivumennen sanoen reippaasti viimesijaiseksi ja alimmaksi mahdolliseksi elämisen laaduksi muilla kuin opiskelijoilla Suomessa määritellyn toimeentulotuen asumistuen alapuolella. Työllä ja omilla ponnistuksilla ilman ulkopuolisten apua tai edes hammasten kiristelyä siitä sitten pääsi eteenpäin.
Eihän tässä tarinassa mitään erikoista ole, sama "kurjuus" kohtaa satojatuhansia, joilla ei heilläkään ole mitään halua purkaa tuskastumistaan "riistäjäporvareihin" kivittämällä EK:n ikkunoita tai yrittämällä polttaa Helsinki.
Siksi minun on hirveän vaikea ymmärtää tuota prekariaatti-riehumista, ja tälläkin palstalla valitettavan yleistä "kyllä nuorilla on surkeaa" -nyökyttelyä. Köyhimmänkin suomalaisen tilanne on pelkän sosiaaliavun varassa mielestäni erinomainen. Tietysti on tilanteita, joissa sopivaa tukimuotoa ei ole, mutta harvinaista se on. Eivätkä anarkistihuligaanit varmasti ole niitä, jotka esimerkiksi syöpähoitojen huonon tukemisen takia jotenkin ulkopuoliseksi olisivat jääneet. Rahaa tulee tilille lähes automaattisesti.
Nykyään oman elintason nostaminen on Suomessa varmasti täysin luokkarajoista tms riippumatonta, itsestä kiinni. Jos tahtoo pois pätkätyöputkesta, voi kouluttautua ihan vapaasti. Ei tekemättömyydestä pidä maksaa liikaa, sellainen vaan passivoi.
Itse olen sitä mieltä, että elintasoerojen kasvamisesta tai laskennallisista köyhyysrajoista yms ei pahemmin tarvitse olla huolissaan. Kun toimeentulominimi on niinkin korkea kuin se Suomessa on, ei pitäisi olla mitään valittamista sen suhteen. Tienaamisen pitää motivoida, urakehityksen pitää motivoida, että ihmiset yrittäisivät parhaansa, ja yhteiskunnan kokonaishyvä lisääntyisi.
Ehkä tätä olisi voinut vähän muokata ja tehdä oman avauksensa aiheesta, mutta ajanee asian täälläkin. Enemmän tämä oli vastaus tuonne radikaalimpiin riehujien puolustelupuheenvuoroihin. Tietysti olisi mukavaa, jos määräaikaiset työsuhteet vähenisivät toistaiseksi voimassaolevien lisääntyessä ym...
Kokoomuksen kannattajana voin allekirjoittaa kaiken, mitä kirjoitit.
Ketään lähimmäistä ei jätetä, vaan minimiturva pidetään sellaisena, että se antaa elämisen mahdollisuudet; niukat, mutta riittävät.
Ahkeruuteen pitää motivoida, niin että elintaso nousee heti, kun itse yrittää, ja se saakoon enemmän palkkaa, joka ahkerammin tekee. Tämä on paljolti asennekysymys.
Kuulin juuri tarinaa huolinta-alan esimieheltä, joka oli yrittänyt neuvoa nuorta työntekijäänsä hoitamaan asioita hieman ripeämmin ja suunnitelmallisemmin, mihin tämä oli vastannut, että ei minulle makseta mitään ripeys- eikä suunnitelmallisuuslisää, niin miksi sen tekisin.
Palkkojen verotusta pitäisi edelleen rukata siten, että marginaaliveroa alennettaisi, jottei palkankorotus menisi työntekijän sijaan verottajan hyödyksi. Tämähän on tuottanut meille valitettavan paljon erilaisia muita etuisuuksia palkan rinnalle, jotka vain sotkevat kuvioita, kuten nyt auto- ja asuntoedut.
Köyhät pitäisi motivoida tavoittelemaan keskitulosiuutta ja keskituloiset hyvätuloisuutta, niin koko kansan hyvinvointi lisääntyisi paljon varmemmin, kuin sillä, että marmatetaan kateuden sekaisen irvistyksen säestyksellä, miten rikkaat rikastuvat ja tuloerot kasvavat, kun ei itse haluta nähdä vaivaa oman hyvinvoinnin eteen.
...olen noista. Toimeliaisuuteen pitää kannustaa, ja mikä olisikaan parempi työkalu siihen kuin raha.
Jollain lailla itseä viehättää saksalainen sosiaaliturvamalli; sosiaaliavustus on siellä selvästi viimesijainen ja ankaran tarveharkintainen, meillä taas enemmänkin automaattinen könttäsumma, jota voidaan vielä tarvittaessa korottaa. Nykyisellä menolla seuraavan laman tullessa sosiaalimenot räjähtävät käsiin.
Veroprogressiota pitäisi purkaa asteittain (kuten nykyään tehdäänkin, tosin hiukan liian hitaalla tahdilla) ja eri verotettavien asioiden määrää vähentää. Ei tuloerojen kasvattamisen ilosta vaan kansainvälisen kilpailukyvyn takia.
Ei minunkaan myötätuntoni ole noiden vappuyön huligaanien puolella, vaan ajattelen heistä siten kuin tuolla Oiva Härkäsen tekemässä avauksessa useassakin puheenvuorossani - lähinnä keskustelussani Mielipidepankin kanssa totean.
Ja tietenkin on niin, että tämän päivän opiskelijan ja opiskelemattomankin nuoren elämä on helpompaa kuin mitä se oli minun nuoruusaikoinani. Pätkätöitähän minäkin 16-vuotiaasta alkaen tein ja niillä itseni elätin. Eikä ollut mitään nykyisenkaltaisia sosiaalisis tukiverkostoja. Joten paljon kovempaa ja epävarmempaa elämä oli.
Mutta eiväthän nuoret ihmiset vertaa tilannettaan siihen, mitä heidän vanhemmillaan tai isovanhemmillaan on ollut, vaan siihen, mitä media kertoo eräiden muiden tilanteesta hurjine palkkoineen ja optioineen. Ja heidän mielialojaan synkistävät jatkuvat tiedot joukkoirtisanomisista, juuri nyt taas uutisoitiin Finnairissa tulossa olevista.
Eikä pätkätöihin joutuminen ole kiinni liian vähäisestä koulutuksesta. Väärästä koulutuksesta se ehkä voi olla, mutta ei esim. peheen isällä tai äidillä ole kovin helppoa kouluttautua uudestaan, eikä ehkä sellainen innostakaan, kun ei tiedä, onko se uusikaan koulutus yhtään kurantimpa muutaman vuoden kuluttua.
Ihan lähimmässä piirissäni on jo 35-vuotias valtiotieteen maisteri, sosiaalipolitiikan pääaineenaan lukenut. Hän on akateemisen perheen tytär ja menestyi opinnoissaan erittäin hyvin. Silti hän on joutunut olemaan vain pätkätöissä. Osaltaan siihen on ehkä vaikuttanut sekin, että hän on pyöräyttänyt siinä ohessa kaksi lasta ja on aina viettänyt maksimaalisin pituuksin äitiyslomansa. Mutta kovin työhaluinen ja urahakuinenkin hän olisi, mutta tälläkin hetkellä on määräaikaisena tutkijana ja työnantajalla on määrärahaa hänen palkkaansa varten vain kesäkuun loppuun saakka.
Ja tuo tarkoittamani nuori nainen tuntee monia "kohtalotevereitaan", ilmeisesti enimmäkseen itseään nuorempia vieläkin epävarmemmassa tilanteessa eläviä, joista muutamat lienevät radikalisoituneet häntä enemmän.
Ymmärrän hyvin, että tuollainen tilanne vasemmistolaistaa ja pahemminkin radikalisoi nuoria, jotka uskovat omaavansa kykyjä, joita eivät pääse toteuttamaan. Hyvinkin saattaa tulla vielä niitä pahempiakin seuraamuksia, joita Jaba tuolla aikaisemmin ennakoi.
(Niin uusi sana minullekin on tuo prekariaatti, että olen näköjään sen kerisläisesti "sievistänyt" pregariaatiksi! Mitähän se oikein suomeksi tarkoittaisi ja mikä sen kantasana lienee? Ei ole sivistyssanakirjoissakaan.)
Palvelujen al-vero itäisi ottaa uuteen syyniin.
Vanhan lvv-lain aikanahan palveluja ei verotettu, mutta 1990-luvun alkupuolella tehty alv-uudistus mätkäisi lähes kaikille palveluille 22% al-veron, mikä merkitsee, että työvoimavaltaisten palvelualojen palkoista ja siten myös veroista, on maksettava 22% al-vero ikään kuin veroa verosta periaatteella.
Tämä nosti palvelujen hinnat monen kuluttajan ulottumattomiin, mitä nyt on jonkin verran vähentänyt se, että, kotipalveluille luotiin vähennysoikeus verotuksessa, vaikka SDP voimakkaasti vastusti tätä "piikalakia", jota Ruotsi on nyt itselleen omimassa sikäläisten demareiden vastustaessa, mutta suomalaisten demareiden käydessä esittelemässä "meidän hyvää malliamme".
Vertusta pitäisi tarkastella siitä kulmasta, ettei verotus olisi rangaistus niille toimialoille, jotka käyttävät paljon ihmistyövoimaa.
...joskus 80 luvun lopulla kun Holkerin hallituksen muodostamisen yhtenä edellytyksenä oli SDP:llä juuri tämä työlainsäädäntö. Siihen asti otettiin monesti työntekijä ilman mitään sopimusta. Kun sitten tälläiset työsuhteet katsottiin pysyviksi, vaikka työtä ei enää ollut, oli työnantajat pakotettuja tekemään lyhyitä työsopimuksia.
Tälläisistä työsuhteista joista ei ollut paperilla mitään ,joutuivat monet pienet työnantajat maksamaan työntekijälle suuriakin korvauksia kun ne jouduttiin lopettamaan.Konkurssejakin tuli.
Sen jälkeen on sitten tehty joka työsuhteesta työsopimus, ja varmuuden vuoksi sopimus on tehty niin lyhyeksi ettei vaikeuksia työnantajalle tule.
Lääkkeeni on tämän typerän lainkohdan muuttaminen, siten että irtisanominen on yksinkertaista selvissä tapauksissa. loppujen lopuksi tämä tulisi työntekijän eduksi.
...joka kai kallistaa minua hieman enemmän demarien kuin kokoomuksen puoleen:
>> Ei tuloerojen kasvattamisen ilosta vaan kansainvälisen kilpailukyvyn takia.
Jouduin sen itsekin kokemaan viimeisessä tehtävässäni, eli myös minä jouduin ottamaan alaisia määräaikaisiin työsuhteisiin, joita aikaisemmin ei ollenkaan harrastettu.
Samasta syystä myös eri toimintoja alettiin ulkoistaa yhä enemmän ja enemmän. Sopimus toisen työnantajaosapuolen kanssa kun on lähes aina helpommin purettavissa kuin työsopimus työntekijän kanssa.
Ja tietysti olen sitä mieltä, että kaikkien toimeentulosta tulee huolehtia. Täytyisi löytää keinoja, joilla työnteko olisi entistä motivoivampaa, ja ihmiset omatoimisesti pääsisivät irti toimettomuudesta.
Nyt ei enempää tästä, Sloveniapeli on ollut käynnissä jo hetken.
Tuloerojen kasvattamisesta vallitsee minusta ihan mummallisia käsityksiä ikään kuin se olisi joku tulopolitiikan keino tai tavoite, mitä tuloerojen kasvattaminen ei ole.
Tuloerojen kasvattaminen ei ole mitään muuta kuin seuraus. Seuraus siitä, että talous on kasvanut. Ja taloushan ei käytännössä kasva koskaan niin, että jokainen saisi talouskasvusta pussiinsa tasan saman suhteellisen osuuden.
Siksi on minusta syytä pitää nämä asiat erillään toisistaan ja keskittyä ensin siihen, että talous yleensä kasvaa, sen jälkeen siihen, että hyvinvointia lisätään oikeudenmukaisesti ja lopuksi voidaan katsoa ovatko tuloerot kasvaneet tavalla, josta on haittaa jatkossa... muutakin haittaa kuin kateellisten sapenkarvainen kiukku siitä, että toisilla menee paremmin kuin itsellä, vaikka juuri tämä onkin hyvin inhimillistä, mitä talouskasvu ja tuloerot eivät ole.
olisi varaa nostaa! Noususuhdanteen aikana sanotaan, että "nyt pitää kaikkien noudattaa maltillista linjaa ja tyytyä veronalennuksiin. Kenenkään palkkoja ei nosteta kuin pikkuisin prosenttikorotuksin." Ja sehän tietysti koskee kaikkia, paitsi suurituloisimpia...
Laskusuhdanteen aikana "ei missään tapauksessa ole varaa nostaa kenenkään palkkoja. Nyt pitää kaikkien tehdä työtä maan talouden elvyttämiseksi ja tyytyä vähään." Nämä jaaritukset kuullaan, olipa valtion rahasäkin hoitajana sitten kokoomuslainen tai demari, ja pääministerinä keskustalainen tai demari.
Koska on se aika, jolloin kansantalous kestää hoitoalan ammattilaisten työn arvostuksen muutoinkin kuin juhlapuheissa? Kymmenen vuotta sitten kuuluin keskituloisiin, mutta enpä kuulu enää, vaikka oma työ on entistä vaativampaa. Muut ammattiryhmät ovat menneet ohi.
Sanot, että "Köyhät pitäisi motivoida tavoittelemaan keskituloisuutta ja keskituloiset hyvätuloisuutta, - -." Kerropa, mitenkä hoitotyöntekijät voisivat alkaa tavoitella keski- ja hyvätuloisuutta.
Jään odottamaan Jaban kommentointia!
Hoitoalan ongelma on siinä, että työnantajia on vain yksi: julkishallinto, joka jakaa rahaa mieluummin niin, että kannatus kasvaa eikä aina niin, että ne, jotka ansaitsisivat kunnon palkan, saisivat sen.
Muistan yhden maltillisen tupon, jossa SAK kaatoi lastentarhanopettajien palkankorotusvaatimuksen vain siksi, että nämä olivat akavalaisia.
Sellaista on palkkapolitiikka, kun työnantajia on vain yksi eikä työmarkkinoilla ole vapaata kilpailua alan parhaista työntekijöistä.
Hyvä esimerkki on putkimiehet, joista on pulaa. vastavalmistuneiden palkat lienevät paremmat kuin opettajien palkat. Putkimiehiä jopa tuodaan Virosta ja Puolasta, kun omasta takaa ei ole, ja liksa nousee ohi monen muun ammattialan liksan, kun työnantajien on kuitenkin työt teetettävä ja asiakkaat maksavat pyydetyn hinnan putkitöistä.
Aiemmin suunnittelin vaihtavani hoidettavat: ihmisten sijaan alkaisinkin hoitaa paperikoneita. Se kun ei enää näytä lyövän leiville, taidan hakeakin putkimieskouluun...
Putkimies saa enemmän rahaa, mutta tunnen niitä, jotka hoitavat vanhuksia hyvin, vaikkei siitä kovin paljoa rahaa saakaan.
Se on meillä luonteessa, kun emme ole samanlaisia.
"tunnen niitä, jotka hoitavat vanhuksia hyvin, vaikkei siitä kovin paljoa rahaa saakaan."
Kuule, minäkin olen niitä, jotka hoitavat sekä vanhuksia että kaikenikäisiä hyvin, sydämellä. Ja se paperi- tai putkimieheksi ryhtyminen oli pelkkää pilaa - ihmisten parissa mieluiten työni teen.
Mutta se välillä ärsyttää, että sinä ja iso osa muustakin väestä näyttää tyytyvän siihen, että "hoitajat eivät saa paljoa rahaa, mutta ei niitten tarvitsekaan saada. Ihan mielellään ja hyvinhän ne näyttää tekevän työnsä vähemmälläkin". En minä "paljoa" pyydäkään. Kohtuullisesti vain. Mutta nykytila ei ole vielä edes lähellä kohtuutta.
Vaan mitäpä sitä täällä vaikeroimaan. Tuskin sinä paljon voit palkkakehitykselleni :o).
Kannatan palkankorotuksia kaikille hoitoaloille oli sitten kyse lapsien, aikuisten tai vanhusten hoidosta.
Samalla olen sitä kmieltä, ettei tämän hetken ongelmia ratkaista palkankorotuksilla, koska paljon muuta tehdään tehottomasti ja väärin.
Palvelu ei nimittäin parane, vaikka palvelijoiden palkka nousisi. Huonon tilanteen syyt ovat johdossa ja organisaatiossa.
mutta en vielä näköjään voikaan. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä se "paljon muuta" sinun mielestäsi on, mikä "tehdään tehottomasti ja väärin".
Yksi syy Lipposta kohtaan tuntemaani vastenmielisyyteen on se, että hänellä oli tapana tokaista: "Löysät pois!" mm. terveydenhuollosta. Niitä löysiä on poistettu 90-luvun lamavuosista asti tähän päivään saakka, ja yhä vielä kunnat säästävät ja säästävät ja kurjistavat sosiaali- ja terveydenhuoltosektoria.
Sanot, että "Palvelu ei nimittäin parane, vaikka palvelijoiden palkka nousisi." Totta, osittain. Nyt näyttää tosin siltä, että terveydenhuoltoalalta loppuu kohta palvelu kokonaan, kun väki lähtee muihin töihin.
P.S. Meinasin tuohtua tuosta palvelijat-sanasta, mutta niinhän se on, että postmodernissa yhteiskunnassa kukin palvelee vuorotellen toinen toistaan: autonkorjaaja hoitajaa ja parturi-kampaaja autonkorjaajaa, ja hoitotyöntekijä näitä kumpaakin jossain vaiheessa.
Löysää on byrokraattisessa hallinnossa, jossa sosiaaliviranomaiset työllistävät toisiansa kierrättämällä päätösehdotuksiaan lausuntokaruselleissa keskenään, jos kärjistäen pelkistän.
Tuohon tehokkuuden klappiin ei ole puututtu, ei edes laman aikana, mutta siitä höylättiin juustohöylällä ahkerasti, missä veronmaksaja odotti saavansa vastinetta maksamilleen veroille, eli juuri hoitohenkilökunnan määrästä ja palkkojen korotustarpeesta.
Suomalainen terveyden-, sairauden- ja vanhustenhoito on niin sekavan lainsäädännön tulos, jossa on tilkkutäkkimäisesti vuosien aikana säädetty sitä sun tätä, etteivät asiantuntijatkaan selvitä, mistä on kyse, joten valitettavan paljon ihan turhaa rahaa hukkuu byrokratiaan, mutta säästöt kohdistuvat hoitohenkilökuntaan, koska palkkasumma on tuloslaskelmassa suurin kustannuserä, niin kuin palvelualoilla aina.
Lainsäädännön yksinkertaistaminen - ja todellisen teokkuuden aikaansaaminen - näyttää olevan poliittinen mahdottomuus, koska poliitikoilla lienee sellainen taipumus, että mitä vähemmän jotain asiaa todella tunnetaan, niin sitä enemmän epäillään niillä olevan jonkin ketunhännän kainalossa, jotka ehdottavat uudistuksia asioihin, joten ihan liian moni pooliitikko pelaa varman päälle ja vastustaa aina kaikkia muutosehdotuksia.
Niinpä säästettään hoitsujen palkasta, kun ei byrokratiasta osata säästää.
Kovaa menosta enempi:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000021&posting=22000000016181413
Työllisyys parantunut? Varmaan ihan aitokin jonkin verran, kun ne kuuluisat suuret ikäluokat todella jotain vaikuttavat.
Aitoa työllisyyttä ei kuitenkaan paranna se, että perinteiset ja oikeat kokopäivä-oikealiksaduunit pilkotaan moneksi pienemmäksi pätkä- yms. työpaikaksi - siis näiksi mainostetuiksi "uusiksi" työpaikoiksi. Kyllähän sillä saadaan luvut petraantumaan, mutta porukat kun nyt kuitenkin haluavat toimeentuloa ja varmuutta elämäänsä. "Uusien" työpaikkojen sijasta tarvittaisiin niitä perinteisiä.
Kovaa puhetta tuon linkin takana, mutta valitettavan hyvin paikkansa pitävää, ilmeisesti.
Yhdyn myös Sinun näkemyksiisi.
Juuri tuollaisiin asioihin halusin keskustelua ohjata, jonka kyllä piti ilmetä sekä avaukseni alusta että sen toiseksi viimeisestä kappaleesta.
Hyvä, että sellaista keskustelua syntyi, ja lisääkin mahtuu!
Tuokaan asia ei siis ole yksiselitteinen missään mielessä: ei niin, että se kasvu olisi selvästi EU:n ja globalisaation ansiota, mutta ei niinkään, että se olisi yksin hallituksen ansioita.
Eikä tuo kasvu ole tuonut yksiselitteisesti vain hyvää, vaan se on kiihdyttänyt monia kielteisiä ilmiöitä ja kasvattanut myös eriarvoistumista ja koventanut yhteiskuntamme yleistä ilmapiiriä ja vähentänyt muista välittämistä. Ja tuonut tullessaan mm. tuon pregariaatin, joka saattaa vielä muodostua nykyistä paljon suuremmaksikin, jopa vaaralliseksi ongelmaksi.
Kiitos hyvästä puheenvuorosta ja hyvästä linkistä!
>>Aitoa työllisyyttä ei kuitenkaan paranna se, että perinteiset ja oikeat kokopäivä-oikealiksaduunit pilkotaan moneksi pienemmäksi pätkä- yms. työpaikaksi - siis näiksi mainostetuiksi "uusiksi" työpaikoiksi. Kyllähän sillä saadaan luvut petraantumaan, mutta porukat kun nyt kuitenkin haluavat toimeentuloa ja varmuutta elämäänsä. "Uusien" työpaikkojen sijasta tarvittaisiin niitä perinteisiä.
Pätkätöiden lisääntyminen johtuu paljolti myös siitä, että ansiosidonnainen työttömyysturva takaa työntekijälle aika hyvän toimeentulon määräajaksi. Työnantaja laskelmoi sopivia "paketteja", joilla tosiasiassa maksimoidaan (siis varastetaan) yhteiskunnan antama tuki työnantajan tulokseen. Järjestelyllä saadaan monemoista etua. Työnantaja on tyytyväinen, että se löytää asiantuntevan työntekijä myös lyhyemmäksi ajaksi. Työn niukkuuden takia myös työntekijä käytännössä joskus jopa nimenmaisesti tai hiljaisesti hyväksyy menettelyn, jossa hän on esim. lyhennetyllä työviikolla, aina töiden tilapäisestikin vähentyessä työttömänä ansiosidonnaisellla päivärahalla etc . Näin tekevät monet pienet yritykset, joiden osalta se on jopa moraalisesti hyväksyttävää, ainakin niin kauan kuin samaa tekevät myös suuret, valtion osin omistuksessa olevat yhtiöt kuten esimerkkinä mainiakseni Sonera IT-tukihenkilöiden kohdalta
Lain mukaan määraikainen työsuhde on kuitenkin poikkeus. Viitaus työsopimuslakiin (3§?)
Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina.
...on valitettavan yleistä omankin kuulemani mukaan. Yritykset ottavat rahaa, kun sitä tarjotaan.
Tästä syystä kannattaisi enemmän keskustella Tanskassa hyviä tuloksia aikaansaaneesta käytännöstä. Siellä muistaakseni on jotenkin sen tapainen systeemi, että palkatessaan työttömän pysyvästi, työntekijä sai (tai työnantajas sai) sen osuuden työttömyystuesta työllistämistukena, mitä tuo työntekijä olisi saanut työttömänä ollessaan seuraavien 12 kk:n aikana.
Tämä alensi työnantajan palkkakustannuksia ja rekrytointiriskin taloudellista puolta ja houkutteli työttömiksi joutuneita tarjoutumaan heti aktiivisesti töihin, kun heillä oli vielä iso potti tarjottavana työnantajalle.
...tuollaisia asiaan vaikuttavia tekijöitä. Mutta kuulostaa hyvin uskottavalta. Kiitos tuonkin näkökulman tuomisesta keskusteluun!
Miksi tuota ei ole kokeiltukaan Suomessa? Täytyy kai tuon Tanskan systeemin olla meidänkin päättäjiemme tiedossa.
Uskon hyvinkin, että toimii siten kuin sanot.
Tanskan malli on täällä hyvin tiedossa, mutta SAK ja tietysti myös SDP ovat sen jyrkästi torjuneet, samoin kuin senkin tanskalaisen mallin, jossa ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on alussa suurempi ja pienenee työttömyyden pitkittyessä.
Kokoomus on viimemainittua ehdottanut pariinkin kertaan, mutta se on heti ammuttu SAK:sta nurin.
SAK haluaa pitää ansiosidonnaista elämää nauttivat äänestäjänsä tyytyväisinä, kun heidän ei tarvitse tehdä töitä muuta kuin jonkin aikaa 500 päivän välein pysyäkseen ansiosidonnaisella vapaa-ajalla elämänsä loppuun saakka.
...vakavan asian helppohintaiseen politisointiin hieman samoin kuin Matti Lehtonen tuolla alempana eräässä toisees asiassa.
Minä en jaksa innostua tuollaisiin, joita olen tottunut lukemaan lähinnnä Oiva Härköseltä ja Kerikseltä - no, viimeksi mainitulta tosin niin hupaisina, että niille ei voi muuta kuin sarkastisesti naurahtaa.
Liioittelevaan kärjistyksen kyllä.
Pointti on siinä, ettei SDP halua - SAK:n toivomuksesta - lainkaan kajota siihen saavutettuun etuun, joka ansiosidonnaisilla on siitä, ettö heille juoksee 500 päivää ilmaista rahaa.
Aika moni haluaa käyttää näin hyvin korvatun vapaa-ajan omaksi hyödykseen ja putoaa työmarkkinoilta, kun jää ajastaan jälkeen, ja aiheuttaa siten yhä lisää kustannuksia, kun työllisyyskoulutukseen ryhdytään liian myöhään, kun työnhakuun ei ryhdytty heti työttömyyden alussa.
Tanskan malli - johon sisältyy myös työttömyyskorvauksen porrastaminen (alussa enemmän, lopussa vähemmän) - on siis täysin torjuttu SAK/SDP:n toimesta, mikä on minun mielestäni iso vahinko.
Suomessahan toteutettiin periaatteessa parempi malli, jossa yrittäjäksi ryhtyvä työtön voi palata ansiosidonnaiselle oliko se 12kk vai 18 kk yrittäjyyden jälkeen, mikäli yritystoiminta ei osoittaudu kannattavaksi. Se oli oikeansuuntainen toimenpide. Kannatavan yritystoiminnan edellytykset selviävät kuitenkin keskimäärin pidemmässä ajassa (n. 3v). Tuon siirtymäajan pitäisi siis olla pitempi. Tämän lisäksi pitäisi olla mahdollista saada määräajan tukea ajanjaksoilta joilta yritystoiminnan tulot eivät ole riittävät. Ensi näkemältä ehdotuksen voi kumota halaphintaisesti siten, että se väärentää markkinatilannetta. Kyllä nykyinen tilanne tekee sitä samalla tavalla. Sitä paitsi nykytilanne johtaa osin siihen, että yhteiskunnan tuet menevät pörssiyhtiöissä kansainvälisille sijoittajille eivätkä muutenkaan lisää sanottavasti hyvinvointia. Pienyrittäjyydeen ohjatut tuet sen sijaan pysyisivät tiiviimmin kansantalouden yhteisessä kakussa. Itse asiassa ehdotus selkiyttäisi tilannetta, lisäisi kilpailua ja kokonaistehokkuus paranisi, jos työntekijä voisi tehdä työn yrittäjänä ja kilpailla myös ex-työnantajansa kanssa.
Yrittäjäksi ryhtyminen ei ole huono vaihtoehto ollenkaan, mutta se sopii niin kovin harvalle työttömälle.
Yrittäminen edellyttää erittain monipuolista osaamista ja vahvaa asennetta, ja niistä huolimatta moni yrittäjä on kaatunut siihen, ettei kehtaa (tai osaa) myydä itseään ja odottelee asiakkaita passiivisena eikä asiakkaita tule. Sitten firma lopetetaan kun oma pääoma on syöty loppuun.
Yrittäjyyden tukeminen on hyvä olla mukana työllisyysohjelmissa, mutta se auttaa niin kovin muutamaa suhteessa työttömien suureen joukkoon.
...niin että yrittäminen vain kokkareiden privilegioksi? Tuo asennehan on kovasti yleinen elinkeinoelämän ja myös kokoomuksen piireissä vaikka se pahvi-sauli vetikin linjaa työväenliikkeen suuntaan:-)
Oikeaa asenettahan se yrittäminen vaatii ja asennekasvatuksessa on varmasti monenlaista tekemistä, sillä nähdäkseni monen palvelu tuottaminen tulevaisuudessa on paitsi järkevää myös mahdollista ainoastaan yrittäjyyden kautta.
Suomessahan ei ole pienyrittämisen perinnettä likikään siinä määrin kuin esim. Keski-ja Etelä-Euroopan maissa, joissa porvaristo on ollut pitkään merkittävä tekijä yhteiskunnassa. Ei, meillä on ollut aatelisto, papisto, talonpojat ja porvarit. Ja noista aatelisto ja talonpojat ja etenkin edelliset on Suomessa vastanneet yritystoiminnan kehittämisestä. Aateliston omistuksessa pitkään olivat pääomavaltaiset alat, kauppaan ja sen keskusliikkeisiin pääsivät mukaan myös talonpojat ja pienessä määrin porvarit.
Tulevaisuudeessa vaaditaan yrittämistä selkeästi enemmän ja Suomessa ennen näkemättömillä aloilla. Sitäpaitsi sillä voi jopa tienatakin.
Kiitos itsellesi! Kai se kuulostaa uskottavalta, koska se on totta. Tiedän se kokemuksesta sekä yrittäjänä että työntekijän puolustajana.
Kyllä, noinhan se menee.
Mutta en ymmärrä kokonaisesitystäsi. Aloitat kertomalla, ettet usko pätkätöihin siirtymisessä olevan yleistasolla mitään perää, ja sitten luettelet pitkät pätkät syitä miksi siirrytään pätkätöihin.
Kritiikkini nykysysteemiä kohtaan tiivistyy tähän: kun teollisuuden tuottavuus on kaksinkertaistunut 15:ssä vuodessa ja kokonaistuotantokin 50% korkeampi, tämä merkitsee tietysti vaurauden merkittävää kasvua.
Miksi tämä näkyy nk. tavallisella kansalla vain olojen huonontumisena?
Yhteiskuntasektori natisee liitoksissaan, todellinen työttömyys on puolen miljoonan hujakoilla, työssäkäyville on tarjolla etujen leikkauksia, palkkamalttia, hiostuksen lisääntymistä ja yt-neuvotteluja. Eikö kohoavan vaurauden pitäisi päinvastoin esilletulla lisääntyvänä vapaa-aikana, turvallisuudentunteen lisääntymisenä ja tarpeellisten yhteiskunnallisten toimien petraantumisena?
Tuottavuuden roima lisääntyminen on seurausta koneistumisesta. Kun työ- ja jakopolitiikka pysyy vanhassa, koneiden aikaansaama lisäarvo siirtyy suoraan omistavan luokan taskuun. Vähentyvä ihmistyön tarve tulee esille tavalliselle kansalle - ei esim. työaikojen laskuna ilman tulotason putoamista, vaan - lisääntyvänä työttömyytenä sekä osa-aikaisina työsuhteina.
Kun teollisuus vähentää väkeä, on seurauksena totta kai palvelualojen kasvu: teollisuus siis ostaa entisen työpanoksen nyt alihankintana. Tämä mahdollistaa hintojen dumppaamisen, koska a) työntekijä ei ole enää teollisuuden hyväpalkkainen, täysaikainen työntekijä b) palveluntarjoajat voidaan kilpailuttaa ja c) vaikkapa yrittäjäksi siirtynyt entinen vakipalkkalainen ei ole edes lakisääteisten minimipalkkojen piirissä.
Pari-kolme viikkoa sitten Hesarissa olleessa artikkelissa aprikoitiin, onko yli vai alle puolet näistä "uusista" työpaikoista ei-tyypillisiä. Asiasta ei löytynyt tilastoja, mutta viitteet osoittavat että ehkä suurin osa on ihmisten tulotasoa reippaastikin laskevia.
Hallitukselle tämä on kuitenkin se ja sama: jo päivänkin työsuoritus kuussa riittää siihen, että henkilö voidaan lukea työllistyneeksi, ja näin saadaan tilastoihin herkulliset 100 000 "uutta" työpaikkaa (siis uutta, ei lisää) - hallituksen toimien tehokkuutta ylistämään.
Normaali kansa ymmärtää työllä kuitenkin edelleen sitä kokoaikaista, vakituista, oikeapalkkaista ja turvaa tuovaa. Tehtyjen työtuntien kokonaismäärä ei ole kuitenkaan juuri viime vuosina noussut. Siis: jos nämä uudet työpaikat ovat valtaosiltaan hyviä, missä ne ovat, missä näkyvät ja miten tuntuvat?
Ei kyse ole kokkareiden privilegiosta, kyse on suljetun talouden asennejäänteistä kaikkien puolueiden kohdalla.
Yrityslainsäädäntö ja yritysverotus on säädetty suuryritysten ehdoilla, mistä seuraa, että yrityksen aloittaminen ja pyörittäminen vaatii aika paljon, ennen kuin siihen voi ryhtyä. Keskittynyt teollllistts, keskittynyt kauppa ja etenkin keskittynyt hotelli- ja ravintola-ala ovat saaneet aikaan, ettei suurten toimijoiden markkinoille pääse pienyrittäjän resursseilla.
Meillä tarvoittaisi paljon lisää pienyrittäjiä. Siihen yritettiin kovastikin vaikuttaa Lipposen I hallituksen aikana, mutta eipä juuri mitään niistä parannuksista yritys- ja yritysverolakeihin saatu läpi, mitä pienyrittäjät ajoivat.
Mutta en ymmärrä kokonaisesitystäsi. Aloitat kertomalla, ettet usko pätkätöihin siirtymisessä olevan yleistasolla mitään perää, ja sitten luettelet pitkät pätkät syitä miksi siirrytään pätkätöihin.
---------
Koetin tehdä selväksi, että teollisuus tarvitsee kokoaiskaisia työntekijöitä - jopa kolmivuoroon - mutta palvelualoilla tarvitaan osa-aikaisia. Teollisuuden työpaikat vähenevät, palvelualat kasvavat ja palkkaavat lisää väkeä. Siksi kokoaikaisten osuus työvoimasta vähenee ja osa-aikaisten osuus kasvaa, kun katsotaan pelkkiä prosenttijakautumia.
Kritiikkini nykysysteemiä kohtaan tiivistyy tähän: kun teollisuuden tuottavuus on kaksinkertaistunut 15:ssä vuodessa ja kokonaistuotantokin 50% korkeampi, tämä merkitsee tietysti vaurauden merkittävää kasvua.
Miksi tämä näkyy nk. tavallisella kansalla vain olojen huonontumisena?
------------
Ihmistyö korvataan automaatiolla ja itsepalvelulla, koska ihmistyö on yrityksen näkökulmasta hyvin kallista johtuen palkoista, veroista, työnantajamaksuista ja palkkojenkin päälle pakolla lisättävätä alv:sta. Palkkahan on veroineen ja maksuineen samanlainen kustannus kuin raaka-aine, mutta siitä ei saa tehdä älv-vähennystä kuten esim. ostetun raaka-aineen sisältämästä al-verosta saa.
Yhteiskuntasektori natisee liitoksissaan, todellinen työttömyys on puolen miljoonan hujakoilla, työssäkäyville on tarjolla etujen leikkauksia, palkkamalttia, hiostuksen lisääntymistä ja yt-neuvotteluja. Eikö kohoavan vaurauden pitäisi päinvastoin esilletulla lisääntyvänä vapaa-aikana, turvallisuudentunteen lisääntymisenä ja tarpeellisten yhteiskunnallisten toimien petraantumisena?
-----------
Pitäisihän sen, mutta kun asia puretaan kansantalouden tasolta yritystasolle, niin ei se, että metalliteollisuus tekee töitä koneet punaisina ja ylityökapasiteetin ylärajoilla hyödytä paperiteollisuutta, jolla on ylikapasiteettia ja pulaa tilauskannasta.
Tuottavuuden roima lisääntyminen on seurausta koneistumisesta. Kun työ- ja jakopolitiikka pysyy vanhassa, koneiden aikaansaama lisäarvo siirtyy suoraan omistavan luokan taskuun. Vähentyvä ihmistyön tarve tulee esille tavalliselle kansalle - ei esim. työaikojen laskuna ilman tulotason putoamista, vaan - lisääntyvänä työttömyytenä sekä osa-aikaisina työsuhteina.
----------------------
Noin on. Koneet tekevät tulevaisuudessakin ihmisen työn teollisuudessa. Ihmistyön tarvetta on sen sijaan runsaasti palvelujen puolella - hyvinvoinnin kasvattamisessa, ja siinä murroksessa me nyt elämme, kun teollisuuden tehokkuuslaskelmia koetetaan ammattitaidottomasti soveltaa siihen saako vanhukselle vaihtaa vaipan hänen pyytäessään, vai ainoastaan määrävälein.
Kun teollisuus vähentää väkeä, on seurauksena totta kai palvelualojen kasvu: teollisuus siis ostaa entisen työpanoksen nyt alihankintana. Tämä mahdollistaa hintojen dumppaamisen, koska a) työntekijä ei ole enää teollisuuden hyväpalkkainen, täysaikainen työntekijä b) palveluntarjoajat voidaan kilpailuttaa ja c) vaikkapa yrittäjäksi siirtynyt entinen vakipalkkalainen ei ole edes lakisääteisten minimipalkkojen piirissä.
--------------
Ei se ihan noin ole. Yritykset keskittyvät siihen, mistä ne saavat rahaa ja ostavat mieluummin kaikki muut toiminnot ulkoa. Työmaakuppilat oli minun kokemuksissani kaiken alku, siivousfirmat perässä, tilitoimistot seurasivat. Ja tottakai näitä kilpailutetaan, että varmistutaan siitä, ettei makseta turhasta. kaiken takana on kuitenkin se, että paperitehdas pystyy tekemään maailman parasta paperia maailman varmimmilla toimitusajoilla ja kilpailijoita edullisempaan hintaan. Muuten siihen yritykseen ei kukaan halua sijoittaa rahojaan ja kurssi laskee ja yritys kaatuu.
Pari-kolme viikkoa sitten Hesarissa olleessa artikkelissa aprikoitiin, onko yli vai alle puolet näistä "uusista" työpaikoista ei-tyypillisiä. Asiasta ei löytynyt tilastoja, mutta viitteet osoittavat että ehkä suurin osa on ihmisten tulotasoa reippaastikin laskevia.
----------------
Uusista työpaikoista on varmasti iso osa "ei-tyypillisiä". Miniäni, alta kolmekymppinen kahden pojan äiti on pitkään hakenut duunia. kokeili kiinteistönvälittäjänä, muttei saanut siitä tarpeeksi provikaa ja tekee nyt kahta pätkäduunia ristiin, toista tavaratalossa ja toista matkailuyrityksen respassa. molemmat vuorotöitä, joissa työtuontien ajoitukseen voi vaikuttaa niuin, etytä ne sopivat lasten vienteihin ja hakuihin sekä miehen työaikoihin, joka on kokoaikainen, mutta sen verran esimieshonna, jossa ei aina voi taata kotiintuloa minuutilleen.
Hallitukselle tämä on kuitenkin se ja sama: jo päivänkin työsuoritus kuussa riittää siihen, että henkilö voidaan lukea työllistyneeksi, ja näin saadaan tilastoihin herkulliset 100 000 "uutta" työpaikkaa (siis uutta, ei lisää) - hallituksen toimien tehokkuutta ylistämään.
------
En tunne työllisyystilastojen periaatteita, mutta prseestähhän ne ovat, jos niitä pitää kaunistella. mulla ei ole asiaan muuta kuin täysin käytännön kokemuksiin perustuva näkökulma.
Normaali kansa ymmärtää työllä kuitenkin edelleen sitä kokoaikaista, vakituista, oikeapalkkaista ja turvaa tuovaa. Tehtyjen työtuntien kokonaismäärä ei ole kuitenkaan juuri viime vuosina noussut. Siis: jos nämä uudet työpaikat ovat valtaosiltaan hyviä, missä ne ovat, missä näkyvät ja miten tuntuvat?
----------------
Minusta nyt alkaa olla aika tottua siihen, että ei ole erilaista työtä, ei tyypillistä eikä epätyypillistä, vaan ainoastaan erilaista työtä erilaisilla ehdoilla.
Niistä sitten valitaan, mutta ei valiteta, koska työ on aina parempi vaihtoehto kuin työttömyys.
- kun kasvu jo seuraavalla vaalikaudella hiipuu, ja jos kepu ei ole silloin hallituksessa mukana, niin tietysti se on sitten sen hallituksen syy. -
Seuraava hallitus saa olla se porvarihallitus, ja kun siinä kepu ja kokoomus ovat saaneet maan asiat taas oikein sekaisin, niin demarit oppositiossa rajusti kasvaneena tulevat sitten taas panemaan asiat kuntoon. Siitä demarit sitten palkitaan sitä seuraavankin hallituksen johtavana puolueena kuten Lipponenkin palkittiin ensimmäisen hallituksensa hyvästä työstä.
Jotta tuo toteutuisi, niin äänestä siis sinäkin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa kepua, niin saadaan kepu vaalivoittajaksi ja porvarihallitus maahan.
Talmud korvaa pian kristinuskon... Bushkin tutkii sitä
ehkä meilläkin pian siirrytään virallisesti sen tunnustamiseen
tässä videossa näkee mitä se käytännön tasolla merkitsee................... vahvaa kasvua siis ja hyvinvointia koko planeetalle ja sen asukkaille
Aika hyvä 911-video
Kirjoittanut: Sananvapaus 5.5.2006 klo 05.07
http://video.google.com/videoplay?docid=340192567892220 1999&q=alex jones
Aika hyvä 911-video
Kirjoittanut: Sananvapaus 5.5.2006 klo 05.07
http://video.google.com/videoplay?docid=3401925678922201999&q=alex jones
Näin toimii SAK/SDP mafia
Kirjoittanut: MattiLehtonen 3.2.2006 klo 13.20
Poista oma viesti
Rakennuskohde on pääkaupunkiseudulla, ison urakoitsijan, vaikkapa YKSITYISEN, KUNNAN TAI VALTION työkohteena.
Mies X on kotoisin paikkakunnalta X, pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Hän on töissä rakennusalan alihankkijalla, joka on myöskin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.
Töitä tehdään reippaasti kunnes ”päästään” ANSIOSIDONNAISELLE, silloin tapahtuu jotakin, työt vähenevät ja mies x irtisanotaan, MUTTA NYT SE TAPAHTUU
Mies X jää edelleen töihin, mutta nyt ilman VEROKIRJAA, ANSIOSIDONNAISELLA TYÖTTÖMYYSTURVALLA, eli PIMEESTI 500 päivän ajaksi, jolloin kas kummaa mies X pääsee jälleen VEROKIRJALLA TÖIHIN.
TOTUUS ON ARMOTON
Tämä tulee halvemmaksi työntekijälle, sekä työnantajalle, myöskin liitoille, sillä eiväthän liitot , eikä kassat maksa kuin murto-osan ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta.
Muistaakseni se meni jotenkin näin:
valtiokonttori 50 prosenttia
työnantajat 45 prosenttia
liitot(kassat)VAIN 5 prosenttia
Eli valtavat rahat pyörivät automaattisesti kassojen/liittojen tileillä KORKOA KASVAMASSA, niinkauan kuin työttömyys pysyy korkealla,
. SDP ja SAK VIIS VEISAA TYÖTTÖMYYDEN ALENTAMISESTA
...kuulostaa sittenkin hieman epäuskottavalta. Ja jos onkin, niin tuollaisella suhmuroinnilla ei kuitenkaan ole kovin suuria vaikutuksia enempää talouteemme kuin työllisyyteemme, mutta lakien kunnioitusta vähentäväähän tuollainen olisi.
Silti esim. tuo prekariaatti-ilmiö eli myös koulutettujen ihmisten yhä yleistyvät pätkätyöt ovat suurempi ja kasvava ongelma ja johtuu ihan muista syistä.
Leipäjonot ja köyhyys Suomessa 2006
Leipäjonot ja köyhyys
Leipäjonot pitenevät Suomessa 2006, köyhiä köyhässä Suomessa ennätysmäärä. Vuodesta 1995 toteutettu politiikka "köyhyyden poisto nopeutetun luonnollisen poistuman kautta" alkaa vihdoinkin tuottaa tulosta, tilastot eivät valehtele, poliitikot tosin vääntelevät tilastointitapoja. Suomessa esim. työministerinä voi olla ja tulee olla täysin aikaansaamaton henkilö, kunhan on demari. Leipäjonot kasvavat syy on tietysti; ilmaista leipää ahneille. Politiikan punaiset HERRAT korottavat omia verottomia palkkioitaan jättimäisin summin ja maalauttavat Kultarannoillaan kalliita väripläjäyksiä itsestään. Ilmaiset puurotarvikkeet leipäjonosta Suomen köyhille. Politiikan värit eivät muutu. Suomen vasemmisto on virittänyt köyhyyspaketin joka räjähtää. Vihan värit nousevat päähän leipäjonoissa. Köyhyys suomessa kasvaa vuonna 2006, 2007, 2008, 2009..., ja rikkaat rikastuvat. Köyhyys suomessa lisääntyy. SUOMI on köyhä maa.
...niin asiattomasti, että siihen on vaikeaa vakavasti vastata. Niin kuin noilla kuvaamillasi tapahtumilla olisi taloudellisessa mielessä mitään merkitystä, eettisessä mielessä ehkä jotakin. Mutta asoiden valtavirta kulkee ihan muualla.
Keskustelun lähtökohtina tässä voisi olla se, että onko vauhdikas taloudellinen kasvumme EU:n ja globalisaation vain joidenkin muiden tekijöiden ansiota. Ja se, että vaikka kasvu on kiistatonta, kuitenkin on edelleen kuvaamiasi köyhiä ja että yhä vain kasvaa ns. prekariaatti eli kouluettujenkin ihmisten joutuminen pelkästään pätkätöiden varaan, ja mitä kaikkea pahaa se vielä voikaan tuoda tullessaan.
Lehtosen kuvaama ongelma on todellinen. Väärinkäytöksiä tapahtuu. Ei niitä pidä lakaista maton alle sanoen, että "asoiden valtavirta kulkee ihan muualla."
...onhan todella vakava, hyvin vakava ongelma tämä:
>> Köyhyys suomessa kasvaa vuonna 2006, 2007, 2008, 2009..., ja rikkaat rikastuvat. Köyhyys suomessa lisääntyy. SUOMI on köyhä maa.
Köyhyys kasvaa on huuhaata, koska kaikkien ansiot ja tuet ovat reaalisesti nousseet. Media puhuukin suhteellisesta köydyydestä, joka on pelkkä laskennallinen suhdeluku, joka kasvaa aina, kun tuloerot kasvavat talouskasvun seurauksena.
Minulla oli edellä taipumus ainoastaan osoittaa epäkohtaa työttömyystukien väärinkäytössä, mikä epäkohta pitäisi tukkia. Älä laita synnikseni muita taipumuksia.
Kvartaalitalous on mielikuva, jonka media luo uutisoimalla yritysten laikisääteisiä tulostiedotuksia. Jos se kiihdyttää kasvua, niin todella erinomaista työtä tehdään, koska vain kasvu voi lisätä hyvinvointia.
kasvun hedelmistä puhut minusta kateellisen katkerasti.
...väärin sekin, kun mihinkään köyhyyteen meillä ei olisi välttämätöntä tarvetta, jos asioita voitaisiin hoitaa paremmin niin, että myös niiden köyhimpien asemaan saataisiin hieman korjausta. Ja mielstäni perustellusti uskon, että sittenkin se pyrkimys on todellisempi parjaamillasi sdp:llä ja SAK:lla kuin esim. kokoomuksella ja kepulla.
Kyllä minä tiedän tulokertymien myönteisen merkityksen ja hyväksyn sellaisten muodostumisen, mutta kohtuutonta on asettaa työttömyystuet tai muu sosiaaliturva niiden vastapainoksi.
Kvartaalitalous ei ole pelkkä mielikuva, vaan kyllä se tietynlainen automatio on, eikä se palvele parhaiten yhteiskunnallista tasa-arvoa ja vähempiosaisten aseman paranemista. Sen verran osakkeita minullakin on, että kummasti aina odotan tiettyjen yritysten neljännesvuosikatsauksia - ja sitten häpeän odotuksiani.
Niin luulisi olevan, että vain kasvu voi lisätä hyvinvointia, mutta kun se ei aina vain näytä lisäävän kaikkien hyvinvointia, kuten tälläkin hetkellä nähdään. Muutakin kuin kasvua tarvitaan; tarvitaan myös oikeita arvoja ja poliittista tahtoa sekä valtaa niiden toteuttamiseksi.
Mikään ei voisi kuvata ajatuksiani vääremmin kuin tuo:
>> kasvun hedelmistä puhut minusta kateellisen katkerasti.
Voi narsissia. Tauti vain pahenee kapilla.
Huomataan taas, että Korhonen viisas mies, iältään jo melko vanha, mutta päältään nuori. Ajattelee paljon asioita ja osaa hyvin kertoa ajatuksistaan.
Huomataan taas myös, että sinulla ei vieläkään ole muita ajatuksia kuin kateus ja katkeruus Korhosta kohtaan. Tautisi tuskin pahenee. Ei se tuostaan voi enää pahentua.
Taidat olla allerginen narsisseille? Pysy vaan apiloissa. Ruusu on minun suosikkini.
(Arvaan, että seuraavaksi alat säälittelemään, miten Korhonen kehuu itseään. Ei muuten kehu, kuten ei ennenkään. Hänen ei tarvitse.)
Taas vastaa itse kapi. hihihshshhhdhfiob,
...ja omille harhoilleen - jälleen!
Kun en sattunut olemaan lähelläkään näitä vehkeitä tuohon aikaan syystä, jonka kerron tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016207528
Mutta kintereilläni olet koettanut pysyä, vaikka et tuonne Vanhankaupunginlahdelle tullutkaan.
Helsingin Sanomissa on jo vuosikymmenet ollut mainio sarjakuva Tiikeri. Nimihenkilö on ehkä hieman alle 10-vuotias pikkupoika, jonka kavereita ovat paksu ja hieman yksinkertainen Huugo, lukutoukka Juli, Lissu ja eräitä muitakin, mm. Tiikerin pikkuveli Pumppu.
Eilisessä Hesarissa Tiikeri kulki Julin kanssa ja sanoi: ”minulla on tunne, että minua seurataan koko ajan”. ”Sitä kutsutaan neuroosiksi”, valisti Juli. ”Eipäs, kun pikkuveljeksi” sanoi Tiikeri, joka vilkaisi taakseen ja näki Pumpun siellä perässä hiippailevan.
Minä kutsun teitä perässäni hiippailevia kateellisiksi kepureppanoiksi. Olkaa sitten Keriksi, huomioitsijoita, paskahattuja - mitä vain - samaa sakkia kaikki. Siis kateutensa katkeroittamia kepureppanoita.
nauran ja koko suomi nauraa hihihihihihihihihihiihih