Hei!
Löysin tämän palstan aihetta netistä selatessani ja ajatteli kysyä, onko kenelläkään samanlaista tilannetta kuin itselläni.
Minulla diagnosoitiin paniikkihäiriö ja siihen liittynyt masennus v. 1997. Kohtauksia tuli päivittäin ja yleisolo oli huono. Sain terapiaa ja Cipramil-lääkityksen paniikkihäiriöön sekä Xanor-lääkityksen ahdistukseen. Paranin, aloitin opiskelut, perustin perheen, valmistuin ja lähdin työelämään. Kohtauksia ei tullut juuri ollenkaan ja pikkuhiljaa lopetin Xanorin ja vähensin Cipramilinkin käytön lähes olemattomiin. En edes muistanut sairauttani.
Tänä keväänä kohtaukset palasivat pahempina kuin koskaan. Tunnistan, että taustalla on stressiä työstä, vapaaehtoistyöstä sekä uuden kodin laittamisesta tavoitteellisesta treenaamisesta, mutta en meinaa millään uskoa, että oireeni voisivat olla samaa kuin ennenkin. Oireet alkoivat kovilla päänsäryillä, jotka lääkäri diagnosoi jännitys- ja ponnistuspäänsäryksi. Näiden yhteydessä alkoivat tutut vapinat ja kuuma-kylmäaallot mutta nyt uutena myös "kouristuskohtaukset", joissa koko kroppa jännittyy ja sitten kun jännitys purkautuu tulee paha olo.
Minulta on otettu pään TT-kuva ja kaikki laboratoriotestit, eikä niissä ole mitään poikkeavaa. Neurologi ei ollut huolissaan. Vielä on edessä EEG-tutkimus, jossa suljetaan pois ilmeisesti epilepsiatyyppiset oireet.
Minulla aloitettiin uudelleen tuo nykyisin sepram-lääkitys ja Xanor-lääkitys ja oireet ovatkin lievittyneet. Pelko jäi kuitenkin mieleen asumaan.
Olisinkin kysynyt, onko kenelläkään liittynyt paniikkihäiriöön tuollaisia kouristus- tai kramppausoireita ja onko muilla kokemuksia siitä, että oireet voimistuisivat alkuperäisestä?
Löysin tämän palstan aihetta netistä selatessani ja ajatteli kysyä, onko kenelläkään samanlaista tilannetta kuin itselläni.
Minulla diagnosoitiin paniikkihäiriö ja siihen liittynyt masennus v. 1997. Kohtauksia tuli päivittäin ja yleisolo oli huono. Sain terapiaa ja Cipramil-lääkityksen paniikkihäiriöön sekä Xanor-lääkityksen ahdistukseen. Paranin, aloitin opiskelut, perustin perheen, valmistuin ja lähdin työelämään. Kohtauksia ei tullut juuri ollenkaan ja pikkuhiljaa lopetin Xanorin ja vähensin Cipramilinkin käytön lähes olemattomiin. En edes muistanut sairauttani.
Tänä keväänä kohtaukset palasivat pahempina kuin koskaan. Tunnistan, että taustalla on stressiä työstä, vapaaehtoistyöstä sekä uuden kodin laittamisesta tavoitteellisesta treenaamisesta, mutta en meinaa millään uskoa, että oireeni voisivat olla samaa kuin ennenkin. Oireet alkoivat kovilla päänsäryillä, jotka lääkäri diagnosoi jännitys- ja ponnistuspäänsäryksi. Näiden yhteydessä alkoivat tutut vapinat ja kuuma-kylmäaallot mutta nyt uutena myös "kouristuskohtaukset", joissa koko kroppa jännittyy ja sitten kun jännitys purkautuu tulee paha olo.
Minulta on otettu pään TT-kuva ja kaikki laboratoriotestit, eikä niissä ole mitään poikkeavaa. Neurologi ei ollut huolissaan. Vielä on edessä EEG-tutkimus, jossa suljetaan pois ilmeisesti epilepsiatyyppiset oireet.
Minulla aloitettiin uudelleen tuo nykyisin sepram-lääkitys ja Xanor-lääkitys ja oireet ovatkin lievittyneet. Pelko jäi kuitenkin mieleen asumaan.
Olisinkin kysynyt, onko kenelläkään liittynyt paniikkihäiriöön tuollaisia kouristus- tai kramppausoireita ja onko muilla kokemuksia siitä, että oireet voimistuisivat alkuperäisestä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
moi mä oon pitkänlinjan paniikkimies, ilman lääkkeitä en voi elää, samat kun sulla.
huh enpä ole kuullut kouristuksista, krampeita. menin sanattomaksi, se pkn uusiutuminen on yleistä, ole varovainen xsanorin kaa, koukussa ja lujaa. uudestaa tohtorille. hyvää kesää
Moi vaan. Tiedän Xanorista eroon pääsyn olevan hankalaa. Itselläni siihen meni viimeksi vissiin pari vuotta aina vaan pikkasen kerrallaan vähentäen. Mutta kun se helpottaa oloa, niin mieluummin otan sitä kuin kärsin. Noista krampeista. Niitäkin pystyin jotenkin hallitsemaan, kun vaan todella, todella rauhoituin ja hengitin rauhallisesti ja makasin paikallani. Ajattelin, että voisiko elimistö ja hermosto nyt vaan olla niin "ylikierroksilla" että se reagoi voimakkaasti. Ja olen huomannut hormonikierrollakin olevan jotain vaikutusta asiaan.
Mutta hyvää kesää sullekin! Kyllä se tästä.
Itselläni uusiutui kans tänä keväänä paniikkihäiriö ja lääkkeeks sain Seronilia ja tarvittaessa Opamoxia. Kohta neljä viikkoa syöty lääkkeitä, mut vielä ei ole kunnon tehoa näkynyt. Hirveitä sivuvaikutuksia; unihäiriöitä, hikoilu, sydämen tykytystä,vapinaa ja painonlaskua. Kaiken lisäks iski vielä kunnon siitepölyallegian päälle, josta tuli astmaoireita... että sillee... Ajattelin vielä yrittää kestää, sillä aiemmin Seronil on sopinut tosi hyvin. Onks muilla kokemuksia näistä sivuvaikutuksista ja kestosta? Alkaa pikku hiljaa rassaamaan. Ehkä tämä tästä.
Mulla on kanssa sivuvaikutuksia. Vapinaa, jännitysaaltoja, kramppia, pahoinvointia. Kaksi viikkoa nyt syönyt näitä lääkkeitä, osittain oireet helpottaa, mutta välillä ei erota onko sivuvaikutus vai kohtaus...