Hedonismi ja utilitarismi

"Tee toisille niinkuin toivoisit heidän tekevän itsellesi" on ehkä jossain mielessä utilitaristinen ajatus.

En tosin tiedä tarkkaan mitä kaikkea utilitarismilla tarkoitetaan, mutta mielestäni esimerkiksi kristikunnan yleinen homoviha ja vaikkapa abortin laillisuuden vastustaminen joissakin maissa ovat molemmat vastakkain sen kanssa mitä minä kutsun utilitarismiksi.

Toki kristittyjen pyrkimystä taivaaseen voidaan pitää utiliteetin, tässä tapauksessa nautinnon tai onnen havitteluna. Siinä ongelma minusta onkin: ikuisen tuonpuoleisen onnellisuuden takia ollaan valmiina tinkimään omasta ja muiden hyvinvoinnista tässä elämässä.

EeroR kirjoitti:

"Tee toisille niinkuin toivoisit heidän tekevän itsellesi" on ehkä jossain mielessä utilitaristinen ajatus.

En tosin tiedä tarkkaan mitä kaikkea utilitarismilla tarkoitetaan, mutta mielestäni esimerkiksi kristikunnan yleinen homoviha ja vaikkapa abortin laillisuuden vastustaminen joissakin maissa ovat molemmat vastakkain sen kanssa mitä minä kutsun utilitarismiksi.

Toki kristittyjen pyrkimystä taivaaseen voidaan pitää utiliteetin, tässä tapauksessa nautinnon tai onnen havitteluna. Siinä ongelma minusta onkin: ikuisen tuonpuoleisen onnellisuuden takia ollaan valmiina tinkimään omasta ja muiden hyvinvoinnista tässä elämässä.

Lue lisää

Näin yleisesti sekä kristittyjen että dis-kristittyjen etiikan taju ja kyky muodostaa moraalilauseita on hyvin heikko.

Kristinuskon etiikka on pohjimmiltaan utilitaristista seuraamusetiikkaa. Kultainen sääntö sekä rakkauden kaksoiskäsky luovat pohjan koko eettiselle järjestelmälle.

Kun puhutaan vaikkapa aborteista tai homovihasta, tällöin kyse on arvokonflikteista. Samanlaiset arvokonfliktit tulevat vastaan vaikkapa asevelvollisuuden tai kuolemanrangaistuksen osalta. Kaksi tai useampia keskenään ristiriitaista arvoa törmäävät yhteen. Niistä on valittava toinen. Kaksi keskenään ristiriitaista totuutta eivät voi olla valideja samanaikaisesti - muuten kyse on kaksinaismoralismista.

Abortissa on ristiriidassa kaksi arvoa: toisaalta naisen positiivinen vapaus päättää omasta ruumiistaan, ja toisaalta sikiön negatiivinen vapaus itseensä kohdistuvasta vahingonteosta ja väkivallasta. Pääsääntöisesti negatiiviset vapaudet käyvät aina positiivisten yli. Ongelmana abortissa on se, että voidaanko sikiötä pitää lapsena vai onko se pelkkä solumöykky. Mihin vedetään raja.

Homovihassa on jälleen kyse siitä, että missä menee positiivisen ja negatiivisen vapauden raja. Missä on raja ihmisen vapauden toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan sekä itsemääräämisoikeuden kanssa. Historiallisesti homoseksuaalisuus on lähes aina ollut joko raiskaamista tai hyväksikäyttöä. Nykyaikainen homoseksuaalisuus sellaisena kuin me sen tunnemme on rajoittunut pieneen, suljettuun piiriin. Toki kautta aikojen on ollut poikarakkautta ja biseksualismia, mutta sen on katsottu olevan nuoruuteen kuuluva ilmiö ja menevän iän myötä ohi. Lisäksi jokaista puhdasta homoa kohti on neljä tai viisi bisseä. Kysymys on siitä, että onko homoseksuaalisuus yksi rakkauden ja seksuaalisuuden ilmenemä, vai onko siinä kyse vallankäytöstä, raiskaamisesta tai hyväksikäytöstä. Missä kohden rakkaus muuttuu terroriksi.

Kuolemanrangaistuksessa on kyse siitä, että kumman arvot ovat tärkeämmät: yhteisön vaiko yksilön. Yhteisön intressi on teloittaa rikollinen, jolloin rangaistuksen erityisestävyys on maksimaalinen: kerran teloitettu rikollinen ei enää ikinä syyllisty yhteenkään rikokseen. Samoin retaliaatioaspekti täyttyy: rangaistus on yhtä kova kuin rikoskin ja rikoksesta on suoritettu hyvitys. Yksilöllä on negatiivinen vapaus henkeensä ja elämäänsä. Kyse on siitä, että onko yhteisöllä oikeus jyrätä yksilön negatiiviset vapaudet jalkoihinsa tarvittaessa ja riistää yksilöltä hänen perustavimmanlaatuinen vapautensa. Tällainen yhteisö lakkaa sen jälkeen olemasta enää jäseniään varten, vaan sen jäsenet ovat tämän päätöksen jälkeen olemassa yhteisöään varten.

Asevelvollisuus on oikeastaan vain ehdollinen kuolemanrangaistus. Asevelvollisuudessa yhteisö pakottaa jäsenensä suojelemaan ja puolustamaan henkensä ja terveytensä kaupalla itseään ilman korvausta sen sijaan, että yhteisö suojelisi ja puolustaisi jäseniään. Eettisesti vapaaehtoisista koottu palkka-armeija on utilitaristisessa valossa parempi ratkaisu kuin asevelvollisuus. Luterilaiset ovat kautta aikojen kannattaneet asevelvollisuutta, kun taas kalvinistit ovat kautta aikojen vastustaneet sitä. Tämä siksi, että luterilaiset ovat aina painottaneet valtiota ja kalvinistit yksilöä.

On toki olemassa paljon enemmänkin moraalikonflikteja ja -dilemmoja, joihin on hyvin vaikeaa vastata minkään valmiin kaavan pohjalta.

... kirjoitti:

Näin yleisesti sekä kristittyjen että dis-kristittyjen etiikan taju ja kyky muodostaa moraalilauseita on hyvin heikko.

Kristinuskon etiikka on pohjimmiltaan utilitaristista seuraamusetiikkaa. Kultainen sääntö sekä rakkauden kaksoiskäsky luovat pohjan koko eettiselle järjestelmälle.

Kun puhutaan vaikkapa aborteista tai homovihasta, tällöin kyse on arvokonflikteista. Samanlaiset arvokonfliktit tulevat vastaan vaikkapa asevelvollisuuden tai kuolemanrangaistuksen osalta. Kaksi tai useampia keskenään ristiriitaista arvoa törmäävät yhteen. Niistä on valittava toinen. Kaksi keskenään ristiriitaista totuutta eivät voi olla valideja samanaikaisesti - muuten kyse on kaksinaismoralismista.

Abortissa on ristiriidassa kaksi arvoa: toisaalta naisen positiivinen vapaus päättää omasta ruumiistaan, ja toisaalta sikiön negatiivinen vapaus itseensä kohdistuvasta vahingonteosta ja väkivallasta. Pääsääntöisesti negatiiviset vapaudet käyvät aina positiivisten yli. Ongelmana abortissa on se, että voidaanko sikiötä pitää lapsena vai onko se pelkkä solumöykky. Mihin vedetään raja.

Homovihassa on jälleen kyse siitä, että missä menee positiivisen ja negatiivisen vapauden raja. Missä on raja ihmisen vapauden toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan sekä itsemääräämisoikeuden kanssa. Historiallisesti homoseksuaalisuus on lähes aina ollut joko raiskaamista tai hyväksikäyttöä. Nykyaikainen homoseksuaalisuus sellaisena kuin me sen tunnemme on rajoittunut pieneen, suljettuun piiriin. Toki kautta aikojen on ollut poikarakkautta ja biseksualismia, mutta sen on katsottu olevan nuoruuteen kuuluva ilmiö ja menevän iän myötä ohi. Lisäksi jokaista puhdasta homoa kohti on neljä tai viisi bisseä. Kysymys on siitä, että onko homoseksuaalisuus yksi rakkauden ja seksuaalisuuden ilmenemä, vai onko siinä kyse vallankäytöstä, raiskaamisesta tai hyväksikäytöstä. Missä kohden rakkaus muuttuu terroriksi.

Kuolemanrangaistuksessa on kyse siitä, että kumman arvot ovat tärkeämmät: yhteisön vaiko yksilön. Yhteisön intressi on teloittaa rikollinen, jolloin rangaistuksen erityisestävyys on maksimaalinen: kerran teloitettu rikollinen ei enää ikinä syyllisty yhteenkään rikokseen. Samoin retaliaatioaspekti täyttyy: rangaistus on yhtä kova kuin rikoskin ja rikoksesta on suoritettu hyvitys. Yksilöllä on negatiivinen vapaus henkeensä ja elämäänsä. Kyse on siitä, että onko yhteisöllä oikeus jyrätä yksilön negatiiviset vapaudet jalkoihinsa tarvittaessa ja riistää yksilöltä hänen perustavimmanlaatuinen vapautensa. Tällainen yhteisö lakkaa sen jälkeen olemasta enää jäseniään varten, vaan sen jäsenet ovat tämän päätöksen jälkeen olemassa yhteisöään varten.

Asevelvollisuus on oikeastaan vain ehdollinen kuolemanrangaistus. Asevelvollisuudessa yhteisö pakottaa jäsenensä suojelemaan ja puolustamaan henkensä ja terveytensä kaupalla itseään ilman korvausta sen sijaan, että yhteisö suojelisi ja puolustaisi jäseniään. Eettisesti vapaaehtoisista koottu palkka-armeija on utilitaristisessa valossa parempi ratkaisu kuin asevelvollisuus. Luterilaiset ovat kautta aikojen kannattaneet asevelvollisuutta, kun taas kalvinistit ovat kautta aikojen vastustaneet sitä. Tämä siksi, että luterilaiset ovat aina painottaneet valtiota ja kalvinistit yksilöä.

On toki olemassa paljon enemmänkin moraalikonflikteja ja -dilemmoja, joihin on hyvin vaikeaa vastata minkään valmiin kaavan pohjalta.

Lue lisää

Voithan mennä armeijaan, vaikket koskisi aseisiin. Entäs jos meillä olisi palkka-armeijassa vaikka 50 000 sotilasta ja mahdollisella hyökkääjällä 100 000? Kun nämä kaksi vaihtoehtoa sijoitetaan utitilitarismin kaavaan, saadaan yhtälö, jonka mukaan se, että kaikilla on edes jonkinlaiset perustiedot sodankäynnistä tuottaa suuremman hyödyn kuin se, että puolustuksemme jätettäisiin vain joidenkin harvojen ja valittujen valioyksilöiden käsiin, sanoo armeija-aikaisen mestariampujan poika. Etiikan taju ja kyky muodostaa moraalilauseita ei ole aivan niin surkea kuin kirjoittaja antaa ymmärtää: EU:hun ei ole mitään asiaa maalla, jonka lakikokoelmasta löytyy kuolemanrangaistus, aborttia ei sallita kuin tietyissä, erittäin raskauttavissa olosuhteissa ja sitä päivää, jolloin mies-tai naispareilla on täsmälleen samat oieudet ja velvollisuudet kuin aviopareilla, saadaan totisesti odottaa.