Runoja tms.korttiin

onnea äidille, onnea isälle, onne perheen lisälle.

Vaihteeksi vaikkapa tällaista enemmän ajatteluttavaa, kuin 'liirumlaarumia':


Ennen kuin minusta tuli äiti,
Tein ja söin lämpimiä aterioita.
Minulla oli tahriintumattomat vaatteet.
Minulla oli hiljaisia puhelinkeskusteluja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Nukuin niin myöhään, kuin halusin enkä kantanut huolta siitä,
kuinka myöhään menin nukkumaan.
Harjasin hiukseni ja hampaani joka päivä.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Siivosin kotini joka päivä.
En koskaan kompastunut leluihin tai unohtanut tuutulaulun sanoja.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En tullut ajatelleeksi olivatko minun huonekasvini myrkyllisiä vai eivät.
En miettinyt koskaan rokotuksia.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
Minun päälleni ei oltu koskaan oksennettu
kakattu, pureskeltu, pissitty eikä nipistelty pienillä sormilla.
En tiennyt kuinka ihanalta voi tuntua, kun syöttää nälkäistä vauvaa.
En tiennyt siteestä äidin ja lapsen välillä.
En tiennyt, että jokin niin pieni voisi saada minut tuntemaan
itseni niin tarpeelliseksi.
Ennen kuin minusta tuli äiti,
En ollut koskaan noussut ylös yöllä kymmenen minuutin välein
tarkistaakseni, että kaikki on kunnossa.
En ollut koskaan tuntenut sitä lämpöä
iloa, rakkautta, sydänsärkyä, ihmetystä tai tyytyväisyyttä, joka äitiydestä tulee.
En tiennyt, että voisin tuntea niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli äiti.


Ennen kuin minusta tuli isä,
Minulla oli täydellinen mielenhallinta,
- ajatuksieni ja vartaloni hallinta.
Nukuin koko yön herätäkseni aamulla virkeänä ensimmäisenä ajatuksenani työ.
En tiennyt miltä tuntuu, kun sydämessä on pakahdutava hoivaamisen ja suojelemisen tarve, lapsi aina etusijalla ajatuksissa, sitten vasta muut – toisarvoiset asiat. En tiennyt miltä tuntuu, kun sydämeni on ruumiini ulkopuolella. Ennen kuin minusta tuli isä.
En ollut koskaan pidellyt kirkuvaa lasta, jotta lääkärit
voisisivat tehdä kokeita tai antaa rokotuksia.
En ollut koskaan katsonut itkuisiin silmiin ja itkenyt.
En ollut koskaan ollut äärettömän onnellinen yksinkertaisesta hymystä.
En ollut koskaan istunut myöhään yöllä katsellen nukkuvaa lasta.
Ennen kuin minusta tuli isä.
En ollut koskaan pidellyt nukkuvaa vauvaa, vain sen vuoksi,
etten halunnut laittaa häntä sänkyynsä.
En koskaan ollut tuntenut sydämeni murskaantuvan miljooniksi
palasiksi, kun en voinut lopettaa kipua.
En koskaan ollut tiennyt, että jokin niin pieni voisi
vaikuttaa elämääni niin paljon.
En koskaan tiennyt, että voisin rakastaa jotakuta niin paljon...
Ennen kuin minusta tuli isä.

http://www.positiivarit.fi/


ja täältä

http://www.kemi.fi/kk007409/

Vastasyntynyt elämä nukkuu sylissä.
Pieni suu on raollaan,
silmät tiukasti kiinni.
Puoli vuotta myöhemmin
silmät säteilevät riemua,
kun onnellinen pieni suu
haukkaa palan maailmaa.

Naurava heppu, touhupeppu, nastaa elämää sulle ja onnea myös vanhemmille.

Mitä hymyilee pienoinen, vauva vasta?
Hän tietääkö mitään maailmasta?
Rakkauden tuntee ja lämmön sylin,
Se riittää pienelle ihan hyvin.