Luonnon tuhoutuminen on lisääntynyt viidessä maapallon kuudesta tärkeimmästä ekosysteemistä. Ainoastaan pohjoisen metsävyöhykkeellä tilanne ei ole pahentunut. Tämä ja muita mielenkiintoisia asioita selviää U.B. Lindströmin vierasyliökirjoituksesta MT:ssa (s. 2.)
http://epaper.maaseuduntulevaisuus.fi/Products/MT-2006-05-08/index.htm
Se, että tunnustetaan luonnon tuhoutumisen pysähtyminen, on merkittävä edistysaskel. Tähän asti olemme saaneet kuulla tuomiopäivän julistuksia ja tietynlaisen väistämättömän tuhoutumisen ennustuksia. Jatkuva toivottomuuden ilmapiirin lietsominen saattaa pikemminkin lisätä piittaamattomuutta luonnon suojelua kohtaan. On hyvä, että ihmisten toimin on mahdollista vaikuttaa kestävään kehitykseen.
Tosin Lindströmin mukaan riittää vielä tekemistä. Hän luettelee keinoja, joilla voidaan vaikuttaa kielteisen kehityksen pysäyttämiseksi: työn verottamisen lieventäminen, fossiilisen energian ja raaka-aineiden verotuksen kiristäminen, Kioton sopimuksen tiukentaminen, Yhdysvaltain ja kehitysmaiden mukaan saaminen Kioton sopimukseen, kansallisesti radikaalien veroreformien läpivieminen.
Nykyinen hallitus näyttää olevan ajan hermolla , vaikka työ on vielä pahasti kesken. Paljon jää tehtävää vielä seuraavalle hallitukselle, mutta siinä mukana olevilla on oltava selvä visio siitä mitkä ovat suomalaiset painotukset mm. edellä mainituissa asiakohdissa. Korostan, että painotuksien on oltava terveen itsekkäästi suomalaiskansallisia mm. energiakysymyksissä.
Eräänlaisena lähdekriittisenä kommenttina esittäisin, että Jagdish Bhagwatin väite globalisaation myönteisyydestä ei saa täyttä tukea. Hän nimittäin väittää, että globalisaation myönteisyyttä tukee se, että 14:ää kehitysmaata ja 11:ta teollisuusmaata koskevan mielipidetutkimuksen mukaan kolme neljästä ihmisestä katsoo globalisaation parantavan heidän elämäänsä. Luottaisin väitteeseen enemmän jos asiaa olisi kysytty talouselämän asiantuntijoilta, ja lisäksi esitetty kansantaloutta kuvaavia tunnuslukuja.
Lue myös miten ruotsalaiset lämmittävät turpeella (s. 4) , ja miten suomalaiset metsäyhtiöt tukevat suojelutoimintaa (s. 10).
http://epaper.maaseuduntulevaisuus.fi/Products/MT-2006-05-08/index.htm
Se, että tunnustetaan luonnon tuhoutumisen pysähtyminen, on merkittävä edistysaskel. Tähän asti olemme saaneet kuulla tuomiopäivän julistuksia ja tietynlaisen väistämättömän tuhoutumisen ennustuksia. Jatkuva toivottomuuden ilmapiirin lietsominen saattaa pikemminkin lisätä piittaamattomuutta luonnon suojelua kohtaan. On hyvä, että ihmisten toimin on mahdollista vaikuttaa kestävään kehitykseen.
Tosin Lindströmin mukaan riittää vielä tekemistä. Hän luettelee keinoja, joilla voidaan vaikuttaa kielteisen kehityksen pysäyttämiseksi: työn verottamisen lieventäminen, fossiilisen energian ja raaka-aineiden verotuksen kiristäminen, Kioton sopimuksen tiukentaminen, Yhdysvaltain ja kehitysmaiden mukaan saaminen Kioton sopimukseen, kansallisesti radikaalien veroreformien läpivieminen.
Nykyinen hallitus näyttää olevan ajan hermolla , vaikka työ on vielä pahasti kesken. Paljon jää tehtävää vielä seuraavalle hallitukselle, mutta siinä mukana olevilla on oltava selvä visio siitä mitkä ovat suomalaiset painotukset mm. edellä mainituissa asiakohdissa. Korostan, että painotuksien on oltava terveen itsekkäästi suomalaiskansallisia mm. energiakysymyksissä.
Eräänlaisena lähdekriittisenä kommenttina esittäisin, että Jagdish Bhagwatin väite globalisaation myönteisyydestä ei saa täyttä tukea. Hän nimittäin väittää, että globalisaation myönteisyyttä tukee se, että 14:ää kehitysmaata ja 11:ta teollisuusmaata koskevan mielipidetutkimuksen mukaan kolme neljästä ihmisestä katsoo globalisaation parantavan heidän elämäänsä. Luottaisin väitteeseen enemmän jos asiaa olisi kysytty talouselämän asiantuntijoilta, ja lisäksi esitetty kansantaloutta kuvaavia tunnuslukuja.
Lue myös miten ruotsalaiset lämmittävät turpeella (s. 4) , ja miten suomalaiset metsäyhtiöt tukevat suojelutoimintaa (s. 10).
Vastaukset 4
Vanhimmat
kun kirjoitat että luonnon tuhoutuminen pysähtynyt, mutta tekstissä sanotaan että luonnon tuhoutuminen on lisääntynyt viidessä maapallon kuudesta.....
Juuri tuota minä tarkoitin. Yleensä ajatusmallit ovat liian pessimistisiä. Sanotaan, että vesilasi on puoliksi tyhjä kun pitäisi nähdä, että se on puoliksi täynnä. Niin myös maapallon tila esitetään katastrofaalisena, josta seuraa yleinen toivottomuuden ilmapiiri luonnonsuojeluasioissa.
Kun luonnon tuhoutuminen on pysähtynyt pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, niin se on merkittävä positiivinen saavutus. Ko. vyöhyke on 15 % suurekosysteemeistä , ja se on kooltaan 15 miljoonaa km2. Sillä alueella on maailman suurin metsäala.
Tuo on mielestäni suuren luokan myönteinen uutinen, jota tulisi korostaa laajalti.
luonnon tuhoutumisen nopeutumisen kiihtyminen on hidastumaan päin.
Hurraa.
Pitäisikö ensin alkaa tuhoutuminen.
Kunhan nyt ensin saadaan mm. Vuotos allas, se myrkyttää Perämeren, sanoi Taistolais Dosentti, jolla oli tutkimus tilaus Vihreiltä
Meniköhän senkin Dosentin maksu valtiolta...no...meni se!