Tääl yksi vanhempi, olen huolestunut sekä omien että muiden nuorten masennuksesta. On aika yleistä varmaan, mutta miksi sitä ei oteta tosissaan? Hoitoon ei vaan mahdollisuuksia, pitkät jonot siis, pääseehän sinne, mut voi olla jo monen kohdalla liian myöhäistä, jos vuoden joutuu olemaan jonossa..
Onko palstalla muita vanhempia, joilla sama tilanne? Kyse siis täysikäisistä nuorista, ei ala-ikäisistä.
Ei työtä, ei opiskelupaikkaa, ei itsetuntoa jne.
Laittakaa ajatuksia, mielenkiinnolla seurailen.
Onko palstalla muita vanhempia, joilla sama tilanne? Kyse siis täysikäisistä nuorista, ei ala-ikäisistä.
Ei työtä, ei opiskelupaikkaa, ei itsetuntoa jne.
Laittakaa ajatuksia, mielenkiinnolla seurailen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tosissaan otetaan, jos ei hoitoon pääse, niin onko edes lähimmäiset yrittäneet auttaa?
Nyt täytyis vaan tosissaan miettiä, mistä nää masennukset johtuu. Tekemisen puutteesta, vääristä luuloista elämisen suhteen, vaikeita asioita kaikille. Siinä masentuu vanhempi itsekin, kun miettii tätä elämän raadollisuutta.
Minkälaisen mallin annoin lapsilleni ym.
Voinko enää tehdä mitään, mennyttä ei takaisin saa, vaikka kuinka kelaa. On siis vain tulevaisuus, miten voin siihen vaikuttaa?