Olette uskossanne sitä mieltä, että olette ainoina oikeassa, ja että kaikki muut menevät suoraan helvettiin. Voisiko joku selittää, miten se sopii Raamatun Sanaan "joka itsensä ylentää, se alennetaan" tai "älä tuomitse"?
Raamatussa sanotaan myös, että synnit voi antaa anteeksi vain Jumala, Jeesuksen tähden. Teidän tapanne väärin tehtyänne on pyytää anteeksi toiselta ihmiseltä (vaikkei asia liittyisi häneen millään tavalla). Miksi katsotte sen olevan oikein, kun on vastoin Raamattua sekin?
Voisin luetella monta muutakin ihmetyttävää asiaa. Lähinnä vaivaa kuitenkin tuo, että miten voitte ylentää itsenne niin erinomaisiksi ja ainutlaatuisiksi, kun Raamattu selkeästi sen kieltää. Eikö teillä koskaan tule mieleen, että pitäisi ehkä olla vähemmän tuomitseva muita kohtaan?
Raamatussa sanotaan myös, että synnit voi antaa anteeksi vain Jumala, Jeesuksen tähden. Teidän tapanne väärin tehtyänne on pyytää anteeksi toiselta ihmiseltä (vaikkei asia liittyisi häneen millään tavalla). Miksi katsotte sen olevan oikein, kun on vastoin Raamattua sekin?
Voisin luetella monta muutakin ihmetyttävää asiaa. Lähinnä vaivaa kuitenkin tuo, että miten voitte ylentää itsenne niin erinomaisiksi ja ainutlaatuisiksi, kun Raamattu selkeästi sen kieltää. Eikö teillä koskaan tule mieleen, että pitäisi ehkä olla vähemmän tuomitseva muita kohtaan?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miksi kyselet kun vastauksen annat itse jo samalla
Siis musta tuntuu, jos se on musta kumipamppu ja sillä huitastaan.
Tämä keskustelu on sen tapaista, ettei ole haluakaan ymmärtää asioita oikein.
Tässä asiassa pitäisi mennä historiaan, ennenkuin tätä voi edes yrittää käsittää.
Alunperin lestadiolaisuus oli köyhälistön ja syntisten usko. Parannussaarna iski syntiseen sydämeen niin kovin, että oli pakko ryhtyä kyselemään, miten saadaan synnit anteeksi ja rauha Jumalan kanssa.
Raamatusta löytyy kyllä peruste siihen, että ihminen voi todistaa Jumalan puolesta syntien anteeksiantamisesta toiselle ihmiselle. Sikäli avaajan pitäisi lukea raamattua vähän perusteellisemmin, kyllä se sieltä löytyy.
Sieltä löytyy kyllä sanat: Kuka voi synnit anteeksi antaa, paitsi ainoa Jumala. Pitäisi vain huomata asiayhteys, sen sanoivat fariseukset itselleen Jeesukselle.
Olen vähän sitä mieltä, ettei fariseuksien sanoilla kannata ylpistellä.
Kun herätys sitten levisi kulovalkean tavoin, joutui melkein jokainen ottamaan kantaa puolesta tai vastaan. Monissa tapauksissa hengelliset ihmiset ryhtyivät vastarintaan, koska tämä herätys koetteli uskonnollisuuden perustuksia ja ne horjuivat monissa tapauksissa.
Näin syntyi juopa, joka ei ole kaventunut, mikäli mahdollista vain leventynyt. Vihollinen toimii molemmin puolin juopaa ja levittää sitä tarpeen mukaan.
En voi nyt ottaa kantaa tuohon Raamatun kohtaan, jonka mainitsit, koska et kertonut, missä moinen kohta on, ja etsimiseen saattaisi mennä hyvä tovi. Joten, se ei ihan vastannut kysymykseeni...
Myöskin Tämä jäi vaille vastausta:
Olette uskossanne sitä mieltä, että olette ainoina oikeassa, ja että kaikki muut menevät suoraan helvettiin. Voisiko joku selittää, miten se sopii Raamatun Sanaan "joka itsensä ylentää, se alennetaan" tai "älä tuomitse"? Lähinnä vaivaa kuitenkin tuo, että miten voitte ylentää itsenne niin erinomaisiksi ja ainutlaatuisiksi, kun Raamattu selkeästi sen kieltää. Eikö teillä koskaan tule mieleen, että pitäisi ehkä olla vähemmän tuomitseva muita kohtaan?
Ihmettelen myös sitä, miksi aina asioista kysyttäessä vastaus on sama; jokin nimeltä mainitsematon Raamatun kohta, kuitenkaan ei kerrota missä. tulee tunne, että teillä ei itsellännekään ole perusteluja, vaan yritätte selittämällä pitkään ja laveasti asian vierestä, sekä viittaamalla tuntemattomaan Raamutunkohtaan kiertää itse kysymykset. En tarkoita tätä millään pahalla, mutta eikö kysyvälle pitäisi auliisti kertoa Jumalasta kaikki, mitä suinkin osaa? Viitaten vaikkapa lähetyskäskyyn?
Joh 20:
22. Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki.
23. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi."
Mark 2:
5. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: "Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi."
6. Mutta siellä istui myös muutamia lainopettajia, ja he sanoivat itsekseen:
7. "Miten hän tuolla tavalla puhuu? Hän herjaa Jumalaa. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?"
8. Jeesus tunsi heti hengessään, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: "Kuinka te tuollaista ajattelette?
9. Kumpi on helpompaa, sanoa halvaantuneelle: 'Sinun syntisi annetaan anteeksi', vai sanoa: 'Nouse, ota vuoteesi ja kävele'?
10. Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi" -
Tässä nämä kaksi kohtaa, niitä on muitakin, mutta jotka vastaavat niihin kysymyksiin.
Tässä itsensä ylentämisessä on ainakin alussa ollut harha-aistimus. Kovan herätyksen läpikäyneet ihmiset ovat tarrautuneet pelastukseen niin tiukasti, että ovat ikäänkuin hylänneet koko maailman.
Maailmasta erottautuminen, alkoholista kieltäytyminen juhlatilaisuuksissa ja erilainen elämänmuoto saattaa tuntua omahyväisyydeltä ja ylpeydeltä, ja siinä saattaa osittain sitä ollakkin, mutta keskiverto lestadiolainen on enemmänkin pelokas ihmisten joukossa.
"keskiverto lestadiolainen on enemmänkin pelokas ihmisten joukossa".
Sen takia, koska ei pohjimmiltaan olla varmoja omasta uskostaan. Ei tiedetä, ei tiedetä..
Tarkoitin itsensä ylentämisellä sitä, että vl sanoo pääsevänsä taivaaseen, mutta kukaan muu ei hänen mielestään varmasti voi sinne päästä, vain vl. Eli pitää itseään parempana, tuomitsee muut.
Kuinka monta omahyväistä lestadiolaista olet tavannut?
Eikö ole tärkeintä, että opettaa, niin kuin uskoo? Ja jos jossain liikkeessä uskalletaan olla nykymaailmanmenon mukaan vanhanaikaisia ja uskoa niin kuin aina on uskottu, niin eikö se ole arvostettavaa? Ennen myös kirkkomme opetti, niin kuin lestadiolaisuus vielä nykyäänkin, mutta nykyisin pitää yrittää miellyttää kaikkia...
Mielestäni kaiken ja kaikki salliva oppi on pelottavaa.
"Ennen myös kirkkomme opetti, niin kuin lestadiolaisuus vielä nykyäänkin, mutta nykyisin pitää yrittää miellyttää kaikkia..."
Luehan luterilaisen kirkon tunnustuskirjat 1500-luvulta, niin huomaat, että vl-liike opettaa aika monesta asiasta eri tavalla.