Keskusta ei lähde kuntakotkotukseen

Kiristäminen ja öykkäröinti on varmin tapa romuttaa punamullan jatko. Jos järkeä ei löydy, SDP saa jatkaa öykkäröintiään oppositiossa, ja Keskusta ja Kokoomus vievät kuntauudistuksen järkevään päätökseensä.

pol.tuntija kirjoitti:

Kiristäminen ja öykkäröinti on varmin tapa romuttaa punamullan jatko. Jos järkeä ei löydy, SDP saa jatkaa öykkäröintiään oppositiossa, ja Keskusta ja Kokoomus vievät kuntauudistuksen järkevään päätökseensä.

Keskusta ja kokoomus ovat lähempänä toisiaan kuntauudistuksessa kuin keskusta ja SDP.

Yhteistyömahdollisuudet kannattaisi ilman muuta kartoittaa.

Keskustan tulisi uitenkin tarkistaa kantansa kuntaliitoksiin, sillä vapaaehtoisuuden pohjalta niitä ei synny eikä palvelutuotantoa saada yhteistyölläkään paremmaksi.

... näyttöä siitä, että kuntien koolla olisi merkitystä palveluiden tehokkaan järjestämisen kannalta ainakaan niin päin, että asiat olisivat suurissa kunnissa pieniä paremmalla tolalla.

Jutut "kolminkertaisen hallintobyrokratian" häviämisestäkin eivät kohtaa todellisuutta kun tarkastellaan jo tapahtuneita kuntaliitoksia tai vaikkapa demarien lempolasta "lääniremonttia"

"Toki tehokkuutta kunnissa voi yrittää parantaa edelleen mutta on perusteetonta väittää etteivätkö kunnat jo nyt olisi onnistuneet tässäkin suhteessa kohtuullisesti. Juuan mummon kotipalvelu tai peruskoululaisen opetus ei tule tippaakaan halvemmaksi jos sen tekee uusi suurkunta" Näin sanoo kunnanjohtaja Ahti Puumalainen (kok)

Ja Puumalainen jatkaa: "Keskustelu kuntakoosta on toisarvoista. Tärkeämpää on sopia, mitkä ovat kunnan vastuulla olevat hyvinvointipalvelut ja miten ne kustannetaan. Tärkeämpää on luoda kansallist linjaukset hyvinvoinnin uudesta sisällöstä ja vasta sen jälkeen on kuntien vuoro toimia. Nyt tämä on pelkkää huutokauppaa, jossa viimeisen huudon tekijällä ei ole maksajan roolia, laskunhan maksaa veronmaksaja, jolla tässä huutokaupassa ei ole edunvalvojaa. Jos kansanedustajat sitä sanovat olevansa, odotan heidän ottavan vastuun erinomaisesti toimineen kunnallishallinnon alasajosta"

Näin puhuu kokoomuslainen kunta-alan ammattilainen.

http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201

...ole olemassa... kirjoitti:

... näyttöä siitä, että kuntien koolla olisi merkitystä palveluiden tehokkaan järjestämisen kannalta ainakaan niin päin, että asiat olisivat suurissa kunnissa pieniä paremmalla tolalla.

Jutut "kolminkertaisen hallintobyrokratian" häviämisestäkin eivät kohtaa todellisuutta kun tarkastellaan jo tapahtuneita kuntaliitoksia tai vaikkapa demarien lempolasta "lääniremonttia"

"Toki tehokkuutta kunnissa voi yrittää parantaa edelleen mutta on perusteetonta väittää etteivätkö kunnat jo nyt olisi onnistuneet tässäkin suhteessa kohtuullisesti. Juuan mummon kotipalvelu tai peruskoululaisen opetus ei tule tippaakaan halvemmaksi jos sen tekee uusi suurkunta" Näin sanoo kunnanjohtaja Ahti Puumalainen (kok)

Ja Puumalainen jatkaa: "Keskustelu kuntakoosta on toisarvoista. Tärkeämpää on sopia, mitkä ovat kunnan vastuulla olevat hyvinvointipalvelut ja miten ne kustannetaan. Tärkeämpää on luoda kansallist linjaukset hyvinvoinnin uudesta sisällöstä ja vasta sen jälkeen on kuntien vuoro toimia. Nyt tämä on pelkkää huutokauppaa, jossa viimeisen huudon tekijällä ei ole maksajan roolia, laskunhan maksaa veronmaksaja, jolla tässä huutokaupassa ei ole edunvalvojaa. Jos kansanedustajat sitä sanovat olevansa, odotan heidän ottavan vastuun erinomaisesti toimineen kunnallishallinnon alasajosta"

Näin puhuu kokoomuslainen kunta-alan ammattilainen.

http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=837201

Ei kuntien koko ole pääasia. Pääasia on palvelutuotanto. Nimenomaan palvelun oikea laatu ja saatavuus.

On täysin järjetöntä yrittää väittää, että nykyisestä kuntien pirstaloituneesta jäämistöstä kiinni pitäminen olisi palveluntuotannon kannalta yhtä edullista useassa sadassa kunnassa kuin se olisi, jos kuntia olisi vähemmän.

Ei ole mitään järkeä tehdä samoja päätöksiä ja pyörittää samaa byrokratiaa vaikkapa kolmessa pienessä naapurikunnassa, jossa ihmiset asuvat, asioivat ja käyvät ristiin töissä kaikkien kuntien alueella, kun nimenomaan työssäkäyntialue on nykyisin se pohja, jolle kunnat perustettaisi, jos tyhjästä lähdettäisi.

Ei kenekään tavoite ole tehdä peruskoulua tai vanhustenhuoltoa halvemmaksi, vaan samalla rahalla PAREMMAKSI.

Jaba_43 kirjoitti:

Ei kuntien koko ole pääasia. Pääasia on palvelutuotanto. Nimenomaan palvelun oikea laatu ja saatavuus.

On täysin järjetöntä yrittää väittää, että nykyisestä kuntien pirstaloituneesta jäämistöstä kiinni pitäminen olisi palveluntuotannon kannalta yhtä edullista useassa sadassa kunnassa kuin se olisi, jos kuntia olisi vähemmän.

Ei ole mitään järkeä tehdä samoja päätöksiä ja pyörittää samaa byrokratiaa vaikkapa kolmessa pienessä naapurikunnassa, jossa ihmiset asuvat, asioivat ja käyvät ristiin töissä kaikkien kuntien alueella, kun nimenomaan työssäkäyntialue on nykyisin se pohja, jolle kunnat perustettaisi, jos tyhjästä lähdettäisi.

Ei kenekään tavoite ole tehdä peruskoulua tai vanhustenhuoltoa halvemmaksi, vaan samalla rahalla PAREMMAKSI.

Ilmeisesti sulla on aika ohutta tietämystä kuntasektorilta vaikka äänessä aina oletkin.

Näytä se byrokratia ensin.

Äläkä sekoile siinää, että jossakin kunnassa on 10 työntekijää. Ei niinkuin Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa, missä on paljon päällekkäisyyksiä.

You are narrow-minded!

tietoa puuttuu? kirjoitti:

Ilmeisesti sulla on aika ohutta tietämystä kuntasektorilta vaikka äänessä aina oletkin.

Näytä se byrokratia ensin.

Äläkä sekoile siinää, että jossakin kunnassa on 10 työntekijää. Ei niinkuin Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa, missä on paljon päällekkäisyyksiä.

You are narrow-minded!

Alat nimitellä, kun et enää kykene asiaa kirjoittamaan.

Semmoista se on keppulinreppanan elämä.

Jaba_43 kirjoitti:

Alat nimitellä, kun et enää kykene asiaa kirjoittamaan.

Semmoista se on keppulinreppanan elämä.

Esitä meille kaikille se päällekkäinen byrokratia, jonka kuvittelet vallitsevan kunnissa?

Kuka on se henkilö, joka määrää kunnat, joissa ihmiset "asuvat", ne kunnat, joissa he "käyvät töissä" ja ne kunnat, joissa he "huvittelevat"?

Ajatuksesi on järjetön! Ei tuollaisia asumiskokonaisuuksia löydy edes pääkaupunkiseudulta, muusta maasta puhumattakaan!

Suomi ei kokonaisuudessaan jakaudu edes mihinkään "työssäkäyntialueisiin", joista muutamat kuntaliitosten ajajat puhuvat mielessään ehkä vanhat paperitehdaspaikkakunnat. Nykyisen raskaan teollisuuden merkitys on kuitenkin koko ajan laskemassa puhumattakaan, että maaseudulle sen synnyttämiä työpaikkakeskittymiä vielä syntyisi.

Olisipa mielenkiintoista nähdä, minkälainen kuntakartta Suomeen syntyisi, mikäli työssäkäyntialueista puhuvat joutuisivat vastaamaan puheistaan ja sellaisen kartan työssäkäyntien perusteella piirtämään. Jäisikö kuntakartta nykyiselleen vai siirryttäisiinkö valtaosin maakuntahallintoon, koska maakuntakeskukset ovat selvimpiä työpaikkakeskittymiä sikäli kuin sellaisia valtakunnallisessa mitassa on?

todellisuudesta kirjoitti:

Esitä meille kaikille se päällekkäinen byrokratia, jonka kuvittelet vallitsevan kunnissa?

...ja laske itse, jos osaat:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000016298291

Sanoista käytäntöön kirjoitti:

Kuka on se henkilö, joka määrää kunnat, joissa ihmiset "asuvat", ne kunnat, joissa he "käyvät töissä" ja ne kunnat, joissa he "huvittelevat"?

Ajatuksesi on järjetön! Ei tuollaisia asumiskokonaisuuksia löydy edes pääkaupunkiseudulta, muusta maasta puhumattakaan!

Suomi ei kokonaisuudessaan jakaudu edes mihinkään "työssäkäyntialueisiin", joista muutamat kuntaliitosten ajajat puhuvat mielessään ehkä vanhat paperitehdaspaikkakunnat. Nykyisen raskaan teollisuuden merkitys on kuitenkin koko ajan laskemassa puhumattakaan, että maaseudulle sen synnyttämiä työpaikkakeskittymiä vielä syntyisi.

Olisipa mielenkiintoista nähdä, minkälainen kuntakartta Suomeen syntyisi, mikäli työssäkäyntialueista puhuvat joutuisivat vastaamaan puheistaan ja sellaisen kartan työssäkäyntien perusteella piirtämään. Jäisikö kuntakartta nykyiselleen vai siirryttäisiinkö valtaosin maakuntahallintoon, koska maakuntakeskukset ovat selvimpiä työpaikkakeskittymiä sikäli kuin sellaisia valtakunnallisessa mitassa on?

Tutkitaan, missä ihmiset liikkuvat työmatkoillaan ja vapaa-aikanaan, missä he käyvät kaupoissa ja huvittelemassa.

Näin ne alueet saadaan kartalle ja pohjaksi muille päätöksille.

Mutta kuten edellä sanoin, ei tämä ole tärkeää, vaan se, että palvelutuotanto saadaan laadukkaammaksi ja riittäväksi sellaisilla tuotantotavoilla ja organisaatioilla, joiden kustannukset eivät enää kasva 5% vuodessa, vaan enintään sen 2-3% vuodessa, mitä bkt kasvaa.

Jaba_43 kirjoitti:

Tutkitaan, missä ihmiset liikkuvat työmatkoillaan ja vapaa-aikanaan, missä he käyvät kaupoissa ja huvittelemassa.

Näin ne alueet saadaan kartalle ja pohjaksi muille päätöksille.

Mutta kuten edellä sanoin, ei tämä ole tärkeää, vaan se, että palvelutuotanto saadaan laadukkaammaksi ja riittäväksi sellaisilla tuotantotavoilla ja organisaatioilla, joiden kustannukset eivät enää kasva 5% vuodessa, vaan enintään sen 2-3% vuodessa, mitä bkt kasvaa.

...ja monen muun kunnan kohdalla.

On meinaan mahdoton kriteeri, se työssäkäyntiakue.

Vanhassa Neuvostoliitossahan sitä harjoiteltiin.

Tosin huonolla menestyksellä.

Esimerkkejä tarvitaan kirjoitti:

...ja monen muun kunnan kohdalla.

On meinaan mahdoton kriteeri, se työssäkäyntiakue.

Vanhassa Neuvostoliitossahan sitä harjoiteltiin.

Tosin huonolla menestyksellä.

Ei mahdottomista asioista kannata olla huolissaan, ei sellaisia koskaan toteuteta, joten voit sinäkin rauhottua.

Mutta miksi heittelet koko ajan lisää kysymyksiä niin kuin tuomokankkuset, etkä ollenkaan yritä kommentoida edellistä viestiäni?

Jaba_43 kirjoitti:

Tutkitaan, missä ihmiset liikkuvat työmatkoillaan ja vapaa-aikanaan, missä he käyvät kaupoissa ja huvittelemassa.

Näin ne alueet saadaan kartalle ja pohjaksi muille päätöksille.

Mutta kuten edellä sanoin, ei tämä ole tärkeää, vaan se, että palvelutuotanto saadaan laadukkaammaksi ja riittäväksi sellaisilla tuotantotavoilla ja organisaatioilla, joiden kustannukset eivät enää kasva 5% vuodessa, vaan enintään sen 2-3% vuodessa, mitä bkt kasvaa.

Helsinki törsää, pienet kunnat maksumiehiksi.

Työssäkäyntialue on koko Suomi.