Gallup: nolot tilanteet

Paljonkin... kun ihmiset antoi ristiriitaisia viestejä ja menin lopullisesti sekaisin. Nyt on sitten mennyt maine ja kaikki muukin sitä myötä. Aivan sama.

..käytöksestä... Aika harvoin mä käyttäydyn suoranaisesti idioottimaisesti, ainakaan muita ihmisiä kohtaan. Oon usein saanut kehujakin muilta kyvystäni ajatella toiminnassani omaa nokkaani pidemmällekin.

Tietysti: jos tota asiaa alkaa oikein kelata, niin alkaa kyllä löytyä siiten niitä esimerkkejäkin omasta idioottimaisesta käytöksestä, melkein romaaniksikin asti.;D Kaikki kun on niin suhteellista ja homma riippuu lähinnä siitä, että mitä sitten kulloinkin katsotaan 'idiootimaiseksi käytökseksi'.

Jos olen käyttäytynyt todella typerästi (muutaman kerran on niinkin elämässäni sattunut), en anna käytöstäni itselleni ikinä anteeksi. Toisin sanoen muistan mokani aina. Poikkeuksetta omat idioottimaisemmat mokat (jotka hyvin muistan) ovat liittyneet tilanteisiin, jossa on tullut nautittua pikkusen liikaa 'ilolientä'.

Periaatteessa yleensä päihteilen vain kohtuullisesti, mutta on kokemusta siitäkin, kun tuli otettua sen kaks paukkua liikaa..;) Humaltuneena olen siis joskus möläytellyt sellaistakin ( esim. jotain ilkeää jollekin), mitä en koskaan selvinpäin sanoisi tai miten en oikeasti ko.'kohteesta' edes ajattele.

Lisäksi idioottimaista käytöstä olen joskus esittänyt esim. jonkun suuren tunnekuohun vallassa, kuten erottuani parisuhteesta tai koettuani mielestäni suurta vääryyttä jossakin asiassa. Tykkään itsestäni siinä mielessä, että olen rehellinen ja sanon asiat suoraan. Tän hyveeni kääntöpuolena on kuitenkin (etenkin nuorempana) ollut temperamenttisuus ja impulsiivisuus itseilmaisussani kokiessani, että mun oikeuksiani koetetaan polkea.

Onneksi aikuisiällä olen kuitenkin saanut temperamenttini paremmin 'haltuuni' ja ymmärrän nykyisin enemmän kompromissien tekokyvyn merkityksestä.

Mut hei, aurinkoista päivää ihmisille! Nyt täytyy mennä.;)

Ei sitä toimintaa voi kuvata muulla sanalla kuin idioottimainen. Aikoinaan se hävetti, mutta eipä sitä enää jaksa harmitella. On sitä pahempiakin ongelmia nykyään.

Kerran menin kysymään ihan suoraan puhelinnumeroa yhdeltä tytöltä ja jostain syysta sainkin sen. Jos en vain olisi käyttäytynyt sen jälkeen idioottimaisesti, olisin kehdannut soittaa. Se tapaus harmittaa edelleen.

noloja tilanteita kyllä löytyy..

ehkä sellaiset tilanteet, joissa ei ole pystynyt olemaan luontevasti oma itsensä välillä

kännissä tosi idioottomaisesti jos oli tietty ihminen läsnä mutta en enää ja jos joskus erehdyn jotain hölmöä tekemään tai sanomaan niin unohdan samantien koska anteeksikin osaan pyytää ja en viitsi pilata päivääni turhia murehtimalla!

pieni tarkennus, että ajoin kysymyksellä takaa muita kuin humalassa tapahtuneita nolouksia.

ja toinen kysymys, tuoim. huom. kuinka kauan harmittelette käytöstänne jälkeenpäin?

Käyn suhteellisen usein baareilla ja kaikki humalaiset on noloja!

Uskomatonta miten typeriksi ihmiset itsensä tekee! Niin monessa suhteessa!

Ei kai se ole edes hauskaa kun seuraavana aamuna mietitään mitä tuli tehtyä/sanottua kellekkin ja millaisia sammakoita tuli jopa ystäville sanottua... Kyllä on monen ihmisen suhteen pisteet karisseet kunnolla silmissä...


Hyvä jos illan mittään tapaa edes yhden järkevän oloisen ihmisen...

Juon siellä itsekkin mutta en koe käyttäytyväni inhoamallani tavalla...

Baareissa ja niissä bilehileissä ei ole mitään aitoa, saatikka näissä pään nollaajissa.

Haluaisin joskus kuvata/äänittää yhdenkin illan tapahtumat, luulenpa että muutama tyyppi selviäisi siltä istumalta..

Känniset on noloja!

Vuosia sitten ihastuin komeaan mieheen, johon muuten olen edelleen olen ihastunut syvästi.
Joskus 90 luvun puolivälissä yritin sitten iskeä tätä miestä, mutta otin muutaman rohkaisevan ennen yritystä. ja mieshän torjui minut, en muista sainko kerrottua hänelle olevani ihastunut, mutta sen mistan, että hän kehoitti minua poistumaan pöydästä. Tätä asiaa olen hävennyt ja katunut humalaani niin paljon, etten ole sen jälkeen edes viinaa juonut, pari saunaolutta joskus kesäisin vain.
Näen tätä miestä aina joskus ja haluaisin luoda kontaktin häneen, mutta kun häpeän itseäni ja tyhmyyttäni. Menetin tilaisuuteni, ja toista ei tule, tai en uskalla käyttää.

olen töissä kassalla ja asiakas kysyi miten juhannus meni? Taisi vaan kysyä kaveriltaan ei minulta.Minä sit selittelin siin jotain omituista Hävettää vähäsen, itse asias vieläki :D
Taitaa olla viel vähän jumissa juhannuksesta