Kuinka tehdään maadoitukset oikeaoppisesti, kun mittauskeskus on autotallissa ja ryhmäkeskus sekä pääpotentiaalintasauskisko ovat asuirakennuksessa.
Talo johto on axmk 4x25 ja nousujohtona on mcmk 4x6 6.
Suojamaadoitetaanko omakotitalossa ilmastointiputket myös?
Ja jos puhelin ja antennijärjestelmä suojamaadoitetaan, niin mihin esim puhelimen maadoitus kytketään?
Talo johto on axmk 4x25 ja nousujohtona on mcmk 4x6 6.
Suojamaadoitetaanko omakotitalossa ilmastointiputket myös?
Ja jos puhelin ja antennijärjestelmä suojamaadoitetaan, niin mihin esim puhelimen maadoitus kytketään?
Vastaukset 45
Vanhimmat
kai ne on teetetty?? Ja ainakin sähkömiehet osaa niitä lukea.
Ilmastointiputket maadoitetaan siihen RK:n pääpotentiaalitasauskiskoon, samon puhelim ja antennijärjestelmä.
Puhelinmiehet ei kytke sitä ollenkaan käyttöön eikä tee sillä mitään. Onkait eriasia, jos sulla on jonkinlainen puhelinjakokeskus talossasi. Minulle ne suorastaan nauroivat, kun kysyin tarvitsevatko he maadoituksen. Voithan sä tietysti sinne rasiaan vetää varalta MK6kevi:n käytti ne sitä tai ei.
Tavallinen maakaapelin vaippa on maadoitettu jakokeskuksessa , (toisio jakamossa) sitä päätä joka tulee normaaliin omakotitaloon ei yleensä maadoiteta. Jos sulle tulee jonkinlainen jakoteline, esim. kytket siihen 100-200 parisen puhelin/heikkovirtakaapelin se maadoitetaan normaalisti maadoitustenkokoojakiskoon.
Puhelin laitos vaatii että puhelimen kytkentärasiaan tulee 6 neliön maa, mutta koskaan en ole nähnyt että sitä olisi kytketty mihinkään.
Puhelinmaakaapelin maajohto kytketään silloin kiinteistön maadoituskiskoon, jos sitä ei ole voitu kytkeä lähtöpäässä.
Tarkoitin, etteikö olekin turhaa vetää 25m Cu16 talokaapelin kanssa samaan ojaan, koska se ei ylettyisi RK:n alapuolella olevalle pääpotentiaalintasauskiskolle.
NIinikään turhaa lienee käyttää sitä mittauskeskuksessa, ja jatkaa sieltä nousujohdon kanssa ryhmäkeskukselle.
Onko oikeaoppisesti oikein (piirustuksista välittämättä) tehdä maadoituselektrodi upottamalla 25m Cu16 nousujohdon kanssa samaan ojaan ja/tai vaihtoehtoisesti maadoittaa anturan raudoitus, ja asentaa sitten pääpotentiaalintasauskisko RK:n alle?
Puhelimia en minäkään aio maadoittaa.
Mutta entäs ilmastointiputket omakotitalossa, onko kukaan maadoittanut niitä?
tapa käyttää talokaapeliojaa on huono ratkaisu. Uudessa standardissa tullaan puhumaan perustusmaadoituksesta, joita suositellaan asennettavaksi kaikkiin rakennuksiin.
Nytkin paras tapa on laitta kuparilenkki anturan lähelle ulko- tai mieluiten sisäpuolelle ja tuoda lenkin molemmat päät kiskolle. Kisko taas asennetaan mieluiten sinne, missä on suurin osa kulutuksestakin eli ryhmäkeskukselle. Maadoituskiskona voi toimia myös keskuksen PE-kisko. Lisäksi tulisi liittää pääpotentiaalintasaukseen kaikki rakennuksen johtavat osat, kuten pääteräkset betonivaluista ja/tai valujen verkot. Ontelolaatoista ei voi tehdä mitään potentiaalintasauksia.
Ei ole mitään tarvetta tuoda nousujohdon PE:n rinnalla erillistä kupariköyttä.
Asunnon IV-kanavia ei tavallisesti pidetä laajoina johtavina osina eivätkä ne tavallisesti ole edes kosketeltavissa. Siksipä niitä ei välttämättä tarvitse liittää potentiaalintasaukseen.
Tuo on järkevä tapa toteuttaa maadoitukset.
Kiitos hyvästä vastauksesta.
miten kannattaa kuparilla maadoittaa talo joka on kallion päällä?
Kyllä minä olen ne maadoittanut omissa töissäni. Onko se suuri vaiva sinulle?
Kyllä minä olen vetänyt kuparin iv-putken ympäri, sekä myös vesiputken ympärille, tosin olen myös maadoittanut kummankin kerroksen lattialaatat ja vetänyt kuparin koko talon ympäri.
Tässäpä oli kaikki sanottu maadoituksesta, lyhyesti ja ytimekkäästi.
Lisäisin vielä sen verran, että yleensä maadoituselektrodi cu16 (25m) asennetaan samaan ojaan talokaapelin (nousukaapelin kanssa).
Tässä tapauksessa puhutaan potentiaalintasauskiskosta, ei päämaadoituskiskosta, nii edellisen toimenpiteet on oikein. Tärkeänä lisäyksenä siihen, nii yhdistetään pääpotentiaalikisko 16mm2 kuparilla vielä keskuksen maadoituskiskoon. Sen edellinen unohti.
Kun lukee nämä maadoitusjutut, tuntuu koko homma olevan hebreaa monille. Sitä kuparia tulisi olla hyvin johtavassa maassa vähintään se 20 metriä, jotta siitä olisi jotain hyötyä esim. nollajohdon katekettua liittymässä. Siellä rakennuksen alla anturan vieressä kuivassa sepelissä siitä ei ole mitään hyötyä. Näytetään ajattelevan, että sillä 25 metrin kuparinipulla pitäisi pärjätä. Jos sinne hyvään maadoitusmaahan on matkaa pääpotentiaalikiskolta pitkästi, silloin kupariakin tulee asentaa niin pitkälti, jotta tavoitetaan hyvin johtavaa maata. Tietysti huonosti johtavilla mailla maadoituksen tekeminen on hankalaa ja jää huonoksi. Lähtökohtana pitäisi olla hyvä maadoitus, eikä pelkästään pykälien täyttäminen 20 metrin kuparipätkällä.
on itselläsi hallussa?
Monikohan tietää, mistä nuo pj-liittymän käyttömaadoitusvaatimukset lähtevät?
Asialla ei ole tekemistä PEN-johtimen katkeamisen kanssa suoranaisesti, kuten olen monasti täällä todennut.
Vaatimushan tulee käsittääkseni SFS 6001 kohdasta 9.4.3, jolloin huonoista maadoitusolosuhteista johtuen välijännitepuolen vika voi aiheuttaa viisinkertaisen kosketusjännitteen sallittuun 75 volttiin nähden (vaikka vastaava vaatimus esitetään myös SFS 6000 kohdassa 413.1.3 ja vaikka on olemassa huom.3). Tällöin (yhteinen maadoitus sj- ja pj-järjestelmillä) pj-puolella käyttötaajuinen rasitusjännite näkyy maapotentiaalin ja potentiaalintasattujen laiteiden välillä ja suurimmat sallitut arvot on esitetty SFS 6000 osassa 4. Pahimman tapauksen varalta Suomessa on siis yleisesti alettu noudattamaan näitä lisävaatimuksia.
Kovasti yleistäen käyttömaadoitus tarvitaan siis ensisijaisesti sj-puolen vikoja vastaan ja potentiaalintasausta tarvitaan pj-puolen vikoja vastaan. Järjestelmät toki täydentävät toisiaan ainakin hyvissä maaadoitusolosuhteissa.
Huonoissa maadoitusolosuhteissa pelkällä käyttömaadoituselektrodilla ei ole juuri mitään suojausvaikutusta PEN-johtimen katkeamista vastaan. Nollapotentiaali vaeltaa kohtuullisen vapaasti kuormitusten suhteessa rikkoen TN-S -järjestelmässäkin laitteita. Vaarallisia kosketusjännitteitä vastaan tässä tilanteessa sen sijaan voidaan suojautua hyvin toteutetulla potentiaalintasauksella (kattaa ainakin samanaikaisesti kosketeltavat osat).
Käyttömaadoitus ei myöskään huonoissa maadoitusolosuhteissa toimi lainkaan vikapiirin osana (virtapiiriähän ei edes synny!), vaan ainoastaan ehjä PEN-johdin takaa suojalaitteen toimimisen vaaditussa ajassa. Nykyisin kun ei juurikaan synny niitä rinnakkaisia virtapiirejä metalisten vesi- ja viemärijohtojen kautta.
Jos yllä kerrottu tuntui hebrealta, ole huoleti - et ole ainoa....
Eiköhän se ole kaikkien etujen mukaista että sähkölaitos huolehtii maadoituksensa niin ettei vaarallisen suurta kosketusjännitettä synny pj puolelle jos sattuu sj puolella kömmähys. Ja näin ollen urakoitsijat hoitaa oman osansa talomaadoituksissa. Turha näitä on lähteä sotkemaan keskenään, nimittäin kohta ei enää riitä asuinrakennuksessa kilometri kuparia jos aletaan murehtimaan sähkölaitoksen ongelmiakin.
kovinkaan monen urakoitsijan ei tarvitse koskaan tavata mainitsemaasi SFS6001 opusta.
Määräykset ovat määräyksiä. Ne ovat sähköturvallisuuden lisäämiseksi. Ukkosalttiilla alueella pitäisi talon ympärille laittaa 16mm2 Cu. Kolme rengasta.Ensimmäinen vaikka routa eristeen ulkopuolellen. 30- 50 cm välein. Näitä kytketään rinnan yhteen sieltä täältä. Ja silmukan päät liitetään pääpotentiaalikiskoon. Yleensä salama iskee lähistön puuhun tms. Siitä maata pitkin taloon. Tämä kuparin "tuhlaus" suojaa näiltä ilmiöiltä. On eräänlainen sovellus Faradayn häkistä.
mistäköhän löytyy määräys tuolle faradaynhäkille?
Termit: sieltä täältä, vaikka, eräänlainen. Eivät taida määräyksissä kovinkaan usein ilmetä.
Laittaisin ylimääräiset kuparit ennemmin kiertämään katon harjaa, jne. ja sieltä suoraan vaikkapa AMKA-nauloilla maadoituselektrodiin, kuten kaikissa kirkoissa on tehty.
Kyllähän se elektrodin on hyvä olla kunnollinen, mutta puista ei taida ukkonen mennä maata pitkin taloon. Talon vieressä olevasta puusta voi kyllä salama oikasta seinää pitkin taloon ja siitä maahan.
Minun järjen mukaan tuolla mainitsemallasi tavalla imuroit salamat taloon, jos ne salamat puista maata pitkin taloon menee. Sitä salamaelektrodiahan ei kannattaisi liittää sitten ollenkaan päämaadoistuskiskoon. Mutta ei se niin mene. Salama menee maata kohti aina ennemmin.
Talon kannalta parhaita ukkossuojia on juuri puut, jos ne on vaikka 10m päässä talosta. Ukkonen iskee takuulla ennemmin puuhun, kuin taloon. Jos talo on aukealla paikalla, kannattaa rakentaa kunnollinen salaman kaappaaja johonkin lipputankoon, tms.
Nimenomaan nollajohdon katkeamista vastaan hyvä talomaadoitus antaa melko hyvän suojan jännitteen vinoutumista vastaan. Omakohtaista kokemusta on kahdesta tapauksesta elävästä elämästä. Nimenomaanhan talomaadoitus ei suojaa verkon kautta tulevaa ylijännitettä vastaan, mikäli suurjännitepuoli aiheuttaa jännitteen vinoutumisen.
Tuo kaikkihan on ihan totta. Mutta kannattaisikohan näitäkin asioita yhdenmukaistaa, kun muistaakseni istut siellä "kehitystoimikunnassa".
Olet varmaan itsekkin käynyt joskus työmailla.
Jos kirjoissa lukee, että sen ja sen pituinen kupari,... riittää, niin jokainen urakoitsija laskee urakkaan varmaankin juuri sen. Asioita ei työmaalla pohdita vikatilanteiden kannalta ollenkaan. Näin tehdään, vaikka täällä saa joskus sellaisen käsityksen, että sähkömiehet pohtii jatkuvasti näitä asioita, varsinkin "ammattimies" ottaa kaiken huomioon. Minusta näiden "ammattimiesten" jutut kuulostaa joskus lapselliselta. Ihan kuin työmailla ei olisi koskaan käytykkään. Se on aika ja raha, mikä siellä työmailla jyllää. Jossain kunnan työmailla saattaa olla aikaa pohdiskella, muttei vapaan kilpailun markkinoilla.
Siis laittakaa ne määräykset kerralla kuntoon, että jokaisen urakoitsijan on PAKKO laskea riittävä määrä tavaraa ja työtunteja, jotta kyseiset asiat olisi kaikissa olosuhteissa kunnossa.
Pakolliseksi vaikkapa:
Maadoituskupari talokaapelin kanssa samaan ojaan
maadoituskupari talon ympäri
betonirautojen maadoitus anturassa ja lattialaatassa
...
...
Sitten karsitte pois ne kaikki turhat kohdat siitä standardista, joita ei tarvita enää, kun em. listaa noudattamalla asiat on kaikissa tapauksissa kunnossa ja jokaisen urakoitsijan on pakko tehdä näin.
Siis joku selkeä systeemi. Se standardi on varmaan tarkoitettu enemmän urakoitsijoille, jotka näitä vehkeitä rakentaa. Vai onko se tarkoitettu vain tarkastajille? Ei taida olla. Siis selkeät ohjeet niille, jotka niitä käyttää ja joiden pitää osata rakentaa systeemit. Selkeät ohjeet jotta asentajatkin tajuaa heti mistä on kysymys. Ei tulkinnan varaisia asioita. Nuo tulkinta asiathan ne aiheuttaa niitä ongelmia, kun joku toinen urakoitsija laskee urakan eri romppeilla kuin toinen,...
Asiat päätetään siis urakkalaskenta vaiheessa jo ja tarvikelistat on usein valmiina. Pakettiauto tai kuorma-auto kippaa työmaalle vain ne kamat, mitä työnjohtaja on tilannut. Kukaan asentaja, olisipa minkälainen "ammattimies" tai pohdiskelija ei asenna omasta pussista niitä lisä kupareita,..., joita hän työmaalla pohdiskellessaan tarvitsisi. Vain ja ainoastaan ne kamat, mitä sinne on kipattu. Ja sinnehän ei kipata kuin se vähimmäis määrä kuparia. Se on ihan saletti. Pohdiskelu on pohdiskelua, mutta oikea elämä, missä pelataan rahalla ja pitää elättää perheet on eri asia.
Ymmärrät varmaan, mitä tarkoitan. Siis jos on pakko laittaa koko em. listan mukaan, niin sinne työmaalle kipataan ne romut ja asentaja pistää ne paikoilleen. Muussa tapauksessa se on automaattisesti vähimmäismäärä.
Tämä häkkijuttu ei tullut hatusta. Se on faktaa. On joitain vuosia takaperin ollut ja tutkittu juttu. Ei vain ole määräyksissä. Mutta kyllä kuparia saa laittaa. Mutta onko niin, että jos ei itse tiedä, niin sitä ei ole!
...jos itse tekisin puista ja kupariköydestä talon ympärille faradaynhäkin, niin en ainakaan niitä silmukoita kytkisi päämaadoituskiskooni...hulluhan olisin.
En usko, että sinäkään haluaisit ukkosen aiheuttaman energiapurkauksen tulevan kupariköyttä pitkin omaan taloosi vaurioittaen sähkörekkulat ja vermeet verkossasi.
Pidetään se talokohtainen maadoituskupari erillään näistä faradayn häiriömaadoituksista, joita mainitsit.
" Tämä häkkijuttu ei tullut hatusta. Se on faktaa. On joitain vuosia takaperin ollut ja tutkittu juttu. Ei vain ole määräyksissä. "
Mm. tässä yksi viite tiedon hankintaan: Lappeenrannan TKK, seminaarityö; Osmo Massinen; kiinteistöjen ylijännitesuojaus.
työmailla ollut, jos se ei tekstistäni käy ilmi. Itse olen kuvitellut, että n. 35 v. työmaakokemus näkyisi vähintäinkin ironiana monia asioita kohtaan.
Iso ongelma siellä "kehitysryhmässä" onkin juuri se, ettei siellä monikaan ole oikeita töitä koskaan tehnyt. Silloin ollaan niin vieraannuttu tosielämästä, ettei enää osata tai haluta tehdä selkeitä opuksia.
Lisäksi siellä jyllää (elinkeino)politiikka, joka ei mielestäni kuulu standardien valmisteluun.
Erään herran mielestä näitä rakenteiden maadoituksia ei saa vaatia siksi, koska sähkömies tulee ekan kerran työmaalle vasta sitten, kun kaikki paikat ovat jo ummessa. Voi elämän kevät! Jos standardeja todella tehdään nykyisin siten, että kansainväliset tekstit väännetään Suomessa vallitsevan (väärän/huonon)käytännön mukaiseksi, niin ollaan todella pahasti metsässä. Uskon, että Suomessa osataan tehdä juuri sellaisia sähköasennuksia kuin standardissa edelllytetään. Sähkömiehetkin osaavat vaatia rakennusmiehiltä tietynlaista työsuoritusta niin, ettei tarvitse itse vahtia vierestä. Asiat vaan tulee standardissa sanoa selvästi, kuten itsekin totesit.
Tulevassakin standardiehdotuksessa esim. johtavien rakenteiden maadoitukset on valitettavasti sanottu niin epäselvästi, ettei kukaan tiedä pitääkö niitä tehdä vai ei. Mikään järkipuhe ei herroille kuitenkaan mene päähän.
olet ollut työmailla. Se oli hieman yleistystä, liittyen periaatteessa urakointiin ja siihen miten ne tavarat loppujen lopuksi sinne työmaalle putkahtaa. Sinua pidän asiantuntijana tällä alalla. Tuo kertomasi kuulostaa hieman ongelmalliselta. Itse olen sitä mieltä, että standardit tuollaisenaan sopii vaikkapa Italiaan, Espanjaan,... Näissä maissahan ei työnjohtajat eikä asentajat paljoa piittaa meneekö joku asia juuri määräysten mukaan. Eikä näissä maissa tarkastajat purata direktiivin vastaisia laitoksia,..
Mutta Suomalaiset on tottuneet noudattamaan ohjeita ja määräyksiä. Se on jonkinlainen herran pelko mikä täällä jyllää. Siksi ne ohjeet pitäisi laittaa siihen malliin, ettei ole tulkinnan varaisia asioita. Maksoi asennukset sitten mitä maksoi, mutta se maksaa sitten kaikille saman verran.
Jos hommaa ei voi rakenteiden maadoituksella hoitaa jonkun mielestä, niin kyllä siihen voi kehittää jonkin idiootti varman menetelmän, jonka voi asentaa sitten kun asentajat työmaalle tulee. Mutta se betoniraudoitusvouhotus pitää poistaa sieltä standardista, jos asiantuntijat on sitä mieltä, että sitä ei voi vaatia. Nämä lisäsuositukset voisi kerätä standardin loppuun vaikka kohtaan lisäsuositukset. Pakolliset asiat selkeesti eri kohtaan.
Luin tuon seminaarityön ja allekirjoitan sen. Jos luet tarkemmin kohdan, missä puhutaan maadoituselektrodista, niin siinä mainitaan normaalin omakotitalon maadoituselektrodin soveltuvan erinomaisesti ukkossuojan kannalta.
Mistään häkkimaadoituksesta ei puhuta.
Siinähän mainitaan käsittääkseni juuri ihan päinvastaista. Jos talon viereen maahan lyö salama, niin se aiheuttaa eri potentiaalintasausjohtimien välille potentiaalieroja pahimmassa tapauksessa. Eli suuria jänniteitä esiintyy eri maadoituskaapelien välillä. Siksi tuo kaveri suosittelee varmaankin sitä tavanomaista maadoitusratkaisua. Huonoissa maadoitusolosuhteissa esiintyy vielä enemmän jännite-eroja maadoituskaapelien ja sen sellaisten välillä ja kaverin mukaan niistä ylimääräisistä elektrodeista on periaatteessa haittaa.
Katso myös esimerkkikuvat.
"Iso ongelma siellä "kehitysryhmässä" onkin juuri se, ettei siellä monikaan ole oikeita töitä koskaan tehnyt. Silloin ollaan niin vieraannuttu tosielämästä, ettei enää osata tai haluta tehdä selkeitä opuksia."
Yksi hyvä esimerkki on navetan sähköistäminen; säädökset ainakin muutama vuosi sitten edellytti, että koko navetta suojataan yhden 500mA vikavirtasuojakytkimen perään. Toistakymmentä isoa navettaa olen sähköistänyt ja yhteenkään en laittanut tuota 500mA vikavirtasuojakytkintä. Se ei vaan toimi.
Vaikka isäntä rakentaa uuden navetan, niin se käyttää siellä vanhoja koneita; aika usein asennettiin vanha lämminvesivaraaja ja lypsypumppuja jne. Se on melkein mahdottomuus saada navetta toimimaan siten, että kaikki sähkölaitteet antaa vähemmän kuin 500mA yht vikavirtaa.
Tietysti pistorasiat suojataan, mut ei tuota yhtenäistä saa millään toimimaan. Jos tuon laittaa, niin siellä saa käydä jatkuvasti korjailemassa ja lopputulos on se, että isäntä itse yrittää tehdä jonkin viritelmän, ettei se laukeaisi.
Tietystikkään tämä ei liity mitenkään maadoitukseen, mutta osoitus siitä kuinka typeriä jotkut säätäjät ovat.
Eräässä määräysten tulkintaopuksessa oli taannoin esimerkkikysymys laatan "styroksien" alle putkittamisesta. Se kun on olevinaan kiellettyä. Selitys oli niin, että johdot eivät kestä roudan aiheuttamia rasituksia siellä alla.
Eli hieman saattaa olla hakusessa "asiantuntijoilla" tulkinnat.
Kaapelin päälle lisää styroksia routasuojaksi
No miks tulit tänne selittämään vts. noita asioita, jotka on tavan tallaajalle hepreaa, ja sähkömiehelle päivänselvä juttu ja jokapäiväinen asia. Ja nuo asiat osaa sähkömies kerrata sähköalan kirjoistaan, nii ihme , jos jotain radikaaleja virheitä pääsee alan ammattilaiselle tulemaan.
...mestarilla vähän huono aamu tänään? Ettei vaan kankkunen painaisi päälle?
Mut eihän maadoituksissa, etenkään asuintalon maadoituksissa mitään epäselvää ole. Jokainen sähkömies tekee sääntöjen mukaan, ja jos epäselviä kohtia, kysyy sähkötyönjohtajalta, jolla selvä vastaus asiaan, ja selitys, miks näin tehdään. Jokainen sähköistyskohde on ajateltava erikseen, kyllä siihe sähkömies sähkötyönjohtajineen pystyy.
Ei ole kyse asennusmääräyksistä, vain erilaisista asennusohjeista. Yksi uudisrakennukset maadoitustapa on tuo ympäri kiertävä maadoitusjohdin. Joka on hyvä ja toimiva. Mutta on niitä muitakin.
Ukkonen voi miettiä lisää teorioita, jos puhutaan ukkosalttiista alueista. Ehkä minimaalinen vaara on olemassa, jos maata pitkin sähköenergia taloon tulee. Ne muut on jo huomattavasti vakavemmin otettavia vaihtoehtoja, kun salamaniskuja ajatellaan.
Olet ihan oikeassa, salama suorittaa "potentiaalintasauksen" pilven ja maan välillä, menee siis maihin siitä mistä helpoimmin pääsee, yksinkertainen esimerkki:
Salama lyö puuhun ja kulkee juuria ja maata johtimena käyttäen kaivoon= maihin.
JOS se on vähiten vastusta aiheuttava johdin, tosin laaja alue maanpinnasta tulee samalla jännitteelliseksi, ei ole hyvä seisoskella lähistöllä, voi suurjännitteet kulkea perhekalleuksien kautta.
Kelpaako sen 25-metrisen kuparin tilalle 14 m porakaivoa?
Jossakin on harrastettu salamasuojaukseen kalliolla porakaivomaadoitusta.
Kallioon porataan ympyrään 6-8 matalaa (
Duoda, salamat ovat tasavirtaa..., mutta koska virran nousuaika on nopea, se käyttäytyy kuin suuritaajuinen sähkö reittiä valitessaan.
ts. oikaisee jyrkät mutkat ja hakeutuu helpointa ja suorinta reittiä maapotentiaaliin.
Kjiehhhehhheeehh kkjieeehhheeeeehheehhee, eipä pidä paikkaansa, elämäsi meni hukkaaan.
elikkä vanhaan talon sulake kaapille tulee sininen 10mm2 johto tämä yhdistyy pihalla olevaan ukkosenjohtimeen? (kierrety ~2metrin syvyyteen oleva paljas kuparilanka. että voiko ukkosen energia tulla talon elektroniikkaan ja rikkoa nämä?
Kyllä voi, jatka vaan uniasi.
Kaikkein tärkeintä on käyttää oikeanväristä keviteippiä, jos on savinen hiekkamaa niin silloin pitää käyttää harmaata keviteippiä. Tiedän sen koska olen alan ammattilainen, jo viiden sukupolven ajalta. Mikäli pottaskisko menee naapurinn puolelle niin sen voi jättää teippaamatta.
ei mahtunut nimimerkki tuonne, IP68/ihan oikea sähkäri