Päihdepolitiikka
kirjoittanut: smArt, 06.11.2002 17:46
Alkoholiriippuvuus on Suomen kansanterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan oletettua yleisempää. Kymmenen prosenttia Helsingissä ja Uudellamaalla asuvista 30-44 vuotiaista eivät tunne oloaan hyväksi tai edes normaaliksi ilman alkoholia.
Viina nostaa verenpainetta, aiheuttaa maksasairauksia, haimatulehduksen kautta diabetesta, sydäntauteja ja aivohalvauksia. Alkoholin aiheuttamat kuolemat ovat yhtä yleisiä kuin liikennesurmat, joten niitä kannattaa torjua vastaavin ponnistuksin.
Koko artikkeli osoitteessa:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=2002102 PA4
Aina on ihmetelty miksi suhteellisen harvat ovat riippuvaisia alkoholista, kun huomioidaan miten vahvan addiktiopotentiaalin se päihteenä omaa. Alkoholi on myös suhteellisesti varsin vahvasti myrkyllinen päihde ja fyysisesti melko vaarallinen. Nämä tosiasiat ovat kuitenkin jääneet alkoholin aiheuttamien sosiaalisten ongelmien alle, jotka Suomessa ovat tällä hetkellä erittäin vakavia. Silti monet ajavat yhä lievempää alkoholipolitiikkaa, vaatien että viiniä ja keskivahvoja juomia tulisi saada keskikaupasta ja alempia hintoja, ja samalla he vaativat entistä kireämpää suhtautumista erityisesti kannabista kohtaan.
Itse ajaisin toisenlaista päihdepolitiikkaa. Alkoholipolitiikkaa ei ainakaan tulisi lieventää. Alkoholisäädösten kiristäminen ei niinkään vaikuta ratkaisulta jolla onnistuttaisiin vähentämään alkoholin aiheuttamia ongelmia vähentämättä liikaa ihmisten vapautta oman elämänsä asioista päättämisestä. Ongelma on lähinnä suomalaisessa alkoholikulttuurissa, sillä monet alkoholipolitiikassaan Suomea vapaammat Euroopan maat eivät omaa yhtä raskaita ongelmia asian johdosta. Etenkin tulisi pyrkiä minimisoimaan alaikäisten mahdollisuus saada alkoholia, kuten rankaisemalla alaikäiselle välittämisestä kovemmin ym.
Kannabiksen kieltolaki tulisi samalla purkaa. Valtion hoitaman jakeluprosessin käyntiinsaaminen ei ole harppauksena niin vaikea kuin monesti liioitellaan. Tätä voi helposti verrata esimerkiksi alkoholin kieltolain jälkeisiin tapahtumiin.
Alkoholin tavoin tarkasti vahdittu jakelujärjestelmä jossa halukas ihminen saisi esimerkiksi alkosta laadukkaita kannabistuotteita vähentäisi suunnattomasti itämafian tuloja ja resursseja, tuoden samalla valtiolle tuloja. Tämänhetkinen lääketalous on monesti kannabiksen laillistamista vastaan, sillä kannabiksen monikäyttöisyys lihaskipulääkkeenä ja useissa muissa lääkinnällisissä käytöissä aiheuttaisi tällä puolella taloudellisia ongelmia mutta toisi hyötyjä muualle. On huomattu että käyttäjät ovat aina valmiita maksamaan keskiarvohintaa korkeampiakin summia laadukkaista kannabistuotteista.
Polttamisen sijasta tulisi suoda eniten huomioita ja tarjontaa oraaliselle nautintomenetelmälle, jolloin kannabis on fyysisesti lähes harmiton nautintoaine. Sosiaaliset ongelmat, kuten passivoituminen ja eristäytyminen pätevät lähinnä kohtuuttomassa käytössä ja esimerkkinä mainittakoon Hollanin tapaus, jossa kieltolain purkamisen jälkeinen käytön lievä lisääntyminen ei kuitenkaan johtanut ongelmakäytön lisääntymiseen. Hollannissa vuosittain noin 400 ihmistä hakeutuu sairaalaan kannabiksen tähden liikakäytöstä seuranneen luulotaudin tai paniikkihäiriön tähden. Suomessa hakeutuu vuosittain moninkertainen määrä sairaalaan alkoholin aiheuttamien fyysisten ja henkisten ongelmien tähden.
WHO:n poliittisesti tulenarka tutkimus osoittaa myös, että kannabis on liikenteessä käytettynä melko harmitonta ja yleiset väitteet keskittymisvaikeuksista liikenteessä eivät pidä täysin paikkaansa. Yleensä pilvessä ajava ihminen on varsin valpas ja huomioiva ja kuski tiedostaen olotilansa pitää tilannenopeutensa sen mukaisena. Alkoholi yleensä innostaa vain kaahaamaan ja alkoholin lamaannuttama tajunta on kaikkea muuta kuin havainnoiva. Tästä huolimatta kannattaisin sitä, ettei liikenteessä sovi ajaa kannabiksen vaikutuksen alaisena. Toisin kuin jotkut luulevat, ei vaikutus kestä koko aikaa minkä kannabinolit ovat veressä, vaan poltettuna kolmesta neljään tuntia ja oraalisesti nautittuna neljästä kuuteen tuntia.
Kannabiksen laillistaminen ei johtaisi päihdeongelmien kaksinkertaistumiseen, vaan Hollannin mallista huomaa että kieltolain purkaminen on toiminut lähinnä tasapainottajana ja korvaavalla vaikutuksella. Kannabis luultavasti myös Suomessa vähentäisi tämänhetkistä päänsekoittamiskulttuuria ja sen ylenpalttisen suurta suosiota, sillä kannabis alkoholin ja muiden narkoottisten aineiden sijasta on vaikutuksiltaan lähinnä psykedeeli, tuoden alkoholin aiheuttaman sekavan ja lamaannuttavan pöhnän sijasta mukavan ja hienoisesti poikkeavan tajunnantilan joka on lievän euforian siivittämä.
Sosiaaliset ongelmat kannabiksen laillistamisessa ovat samanlaisia kuin alkoholilla, tosin usein lievempiä ja harvemmin esiintyviä, ja tällä hetkellä suurimman osan kannabiksen sosiaalisista haitoista tuo kyseisen substanssin laittomuus.
Alla World Health Organisationin vertaileva artikkeli kannabiksen, alkoholin ja tupakan fyysisistä ja myös henkisistä haitoista. Kannabis on näistä aineista vaarattomin, ja WHO:n luotettavuutta lääketieteellisenä lähteenä tuskin kukaan haluaa kyseenalaistaa.
http://www.who.int/substance_abuse/docs/cannabis.pdf
äätänkin pitkähkön kirjoitukseni lyhyellä tiivistelmällä: Tämänhetkinen kaksinaismoraalinen päihdepolitiikka on järjetön ja vähemmän vaarallista vaihtoehtoa suosivia ihmisiä perusteettomasti syrjivä. Tervettä huumausvalisusta pitäisikin saada koulujen lisäksi myös vanhemman sukupolven jäsenten korviin. Myös olisi tärkeää että 'Usko ja Urheilu', 'Irti Huumeista Ry' ja 'Skyn' kaltaisten järjestöjen aatteellisen ja uskontoa lähentelevän huumevalistuksen sijasta saisimme realistista ja lääketieteellistä tietoa huumausaineista.
Valehtelupohjainen 'valistaminen' on romahduttanut tietyn ihmisryhmän luottamuksen kaikkeen huumevalistukseen.
kirjoittanut: smArt, 06.11.2002 17:46
Alkoholiriippuvuus on Suomen kansanterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan oletettua yleisempää. Kymmenen prosenttia Helsingissä ja Uudellamaalla asuvista 30-44 vuotiaista eivät tunne oloaan hyväksi tai edes normaaliksi ilman alkoholia.
Viina nostaa verenpainetta, aiheuttaa maksasairauksia, haimatulehduksen kautta diabetesta, sydäntauteja ja aivohalvauksia. Alkoholin aiheuttamat kuolemat ovat yhtä yleisiä kuin liikennesurmat, joten niitä kannattaa torjua vastaavin ponnistuksin.
Koko artikkeli osoitteessa:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/juttu.asp?id=2002102 PA4
Aina on ihmetelty miksi suhteellisen harvat ovat riippuvaisia alkoholista, kun huomioidaan miten vahvan addiktiopotentiaalin se päihteenä omaa. Alkoholi on myös suhteellisesti varsin vahvasti myrkyllinen päihde ja fyysisesti melko vaarallinen. Nämä tosiasiat ovat kuitenkin jääneet alkoholin aiheuttamien sosiaalisten ongelmien alle, jotka Suomessa ovat tällä hetkellä erittäin vakavia. Silti monet ajavat yhä lievempää alkoholipolitiikkaa, vaatien että viiniä ja keskivahvoja juomia tulisi saada keskikaupasta ja alempia hintoja, ja samalla he vaativat entistä kireämpää suhtautumista erityisesti kannabista kohtaan.
Itse ajaisin toisenlaista päihdepolitiikkaa. Alkoholipolitiikkaa ei ainakaan tulisi lieventää. Alkoholisäädösten kiristäminen ei niinkään vaikuta ratkaisulta jolla onnistuttaisiin vähentämään alkoholin aiheuttamia ongelmia vähentämättä liikaa ihmisten vapautta oman elämänsä asioista päättämisestä. Ongelma on lähinnä suomalaisessa alkoholikulttuurissa, sillä monet alkoholipolitiikassaan Suomea vapaammat Euroopan maat eivät omaa yhtä raskaita ongelmia asian johdosta. Etenkin tulisi pyrkiä minimisoimaan alaikäisten mahdollisuus saada alkoholia, kuten rankaisemalla alaikäiselle välittämisestä kovemmin ym.
Kannabiksen kieltolaki tulisi samalla purkaa. Valtion hoitaman jakeluprosessin käyntiinsaaminen ei ole harppauksena niin vaikea kuin monesti liioitellaan. Tätä voi helposti verrata esimerkiksi alkoholin kieltolain jälkeisiin tapahtumiin.
Alkoholin tavoin tarkasti vahdittu jakelujärjestelmä jossa halukas ihminen saisi esimerkiksi alkosta laadukkaita kannabistuotteita vähentäisi suunnattomasti itämafian tuloja ja resursseja, tuoden samalla valtiolle tuloja. Tämänhetkinen lääketalous on monesti kannabiksen laillistamista vastaan, sillä kannabiksen monikäyttöisyys lihaskipulääkkeenä ja useissa muissa lääkinnällisissä käytöissä aiheuttaisi tällä puolella taloudellisia ongelmia mutta toisi hyötyjä muualle. On huomattu että käyttäjät ovat aina valmiita maksamaan keskiarvohintaa korkeampiakin summia laadukkaista kannabistuotteista.
Polttamisen sijasta tulisi suoda eniten huomioita ja tarjontaa oraaliselle nautintomenetelmälle, jolloin kannabis on fyysisesti lähes harmiton nautintoaine. Sosiaaliset ongelmat, kuten passivoituminen ja eristäytyminen pätevät lähinnä kohtuuttomassa käytössä ja esimerkkinä mainittakoon Hollanin tapaus, jossa kieltolain purkamisen jälkeinen käytön lievä lisääntyminen ei kuitenkaan johtanut ongelmakäytön lisääntymiseen. Hollannissa vuosittain noin 400 ihmistä hakeutuu sairaalaan kannabiksen tähden liikakäytöstä seuranneen luulotaudin tai paniikkihäiriön tähden. Suomessa hakeutuu vuosittain moninkertainen määrä sairaalaan alkoholin aiheuttamien fyysisten ja henkisten ongelmien tähden.
WHO:n poliittisesti tulenarka tutkimus osoittaa myös, että kannabis on liikenteessä käytettynä melko harmitonta ja yleiset väitteet keskittymisvaikeuksista liikenteessä eivät pidä täysin paikkaansa. Yleensä pilvessä ajava ihminen on varsin valpas ja huomioiva ja kuski tiedostaen olotilansa pitää tilannenopeutensa sen mukaisena. Alkoholi yleensä innostaa vain kaahaamaan ja alkoholin lamaannuttama tajunta on kaikkea muuta kuin havainnoiva. Tästä huolimatta kannattaisin sitä, ettei liikenteessä sovi ajaa kannabiksen vaikutuksen alaisena. Toisin kuin jotkut luulevat, ei vaikutus kestä koko aikaa minkä kannabinolit ovat veressä, vaan poltettuna kolmesta neljään tuntia ja oraalisesti nautittuna neljästä kuuteen tuntia.
Kannabiksen laillistaminen ei johtaisi päihdeongelmien kaksinkertaistumiseen, vaan Hollannin mallista huomaa että kieltolain purkaminen on toiminut lähinnä tasapainottajana ja korvaavalla vaikutuksella. Kannabis luultavasti myös Suomessa vähentäisi tämänhetkistä päänsekoittamiskulttuuria ja sen ylenpalttisen suurta suosiota, sillä kannabis alkoholin ja muiden narkoottisten aineiden sijasta on vaikutuksiltaan lähinnä psykedeeli, tuoden alkoholin aiheuttaman sekavan ja lamaannuttavan pöhnän sijasta mukavan ja hienoisesti poikkeavan tajunnantilan joka on lievän euforian siivittämä.
Sosiaaliset ongelmat kannabiksen laillistamisessa ovat samanlaisia kuin alkoholilla, tosin usein lievempiä ja harvemmin esiintyviä, ja tällä hetkellä suurimman osan kannabiksen sosiaalisista haitoista tuo kyseisen substanssin laittomuus.
Alla World Health Organisationin vertaileva artikkeli kannabiksen, alkoholin ja tupakan fyysisistä ja myös henkisistä haitoista. Kannabis on näistä aineista vaarattomin, ja WHO:n luotettavuutta lääketieteellisenä lähteenä tuskin kukaan haluaa kyseenalaistaa.
http://www.who.int/substance_abuse/docs/cannabis.pdf
äätänkin pitkähkön kirjoitukseni lyhyellä tiivistelmällä: Tämänhetkinen kaksinaismoraalinen päihdepolitiikka on järjetön ja vähemmän vaarallista vaihtoehtoa suosivia ihmisiä perusteettomasti syrjivä. Tervettä huumausvalisusta pitäisikin saada koulujen lisäksi myös vanhemman sukupolven jäsenten korviin. Myös olisi tärkeää että 'Usko ja Urheilu', 'Irti Huumeista Ry' ja 'Skyn' kaltaisten järjestöjen aatteellisen ja uskontoa lähentelevän huumevalistuksen sijasta saisimme realistista ja lääketieteellistä tietoa huumausaineista.
Valehtelupohjainen 'valistaminen' on romahduttanut tietyn ihmisryhmän luottamuksen kaikkeen huumevalistukseen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuka on copy-pastenut Nytiin kirjoittamani viestin tälle palstalle?