Demarit ovat vaatineet uusien ja nykyistä huomattavasti suurempien kuntien muodostamista "työssäkäyntialueiden" pohjalle. Voisiko joku valistaa minua tyhmää, että mikä on työssäkäyntialue, ja mikä määrittää sen että mihin työssäkäyntialueeseen mikäkin nykyisistä kunnista kuuluu?
Mihin työssäkäyntialueeseen esim. Myrskylä tai Lapinjärvi kuuluu?
Mihin työssäkäyntialueeseen esim. Myrskylä tai Lapinjärvi kuuluu?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sellaista työntekoa
On uuninpankon ,wc:n ja postin välinen alue.
Postissa käyvät kuittaamassa tukiaisia...
...Tuusula jaetaan, Jokeloineen päivineen ?
Vastaavia esimerkkejä löytyy useimmista kunnista.
Venäjälläkin on saatettu jo unohtaa edellisen vallanpitäjän hallinnointiperiaattet ?
Perustetaan virasto, joka määrittää sopivat alueet ja jos tahtoo käydä alueen ulkopuolella niin piuää anoa viisumi.
Työssäkäyntialue on sellainen alue, missä ihmiset käyvät kuntarajan ylittäen töissä toisessa kunnassa suhteellisen paljon. Hyvänä esimerkkinä tällaisesta alueesta on Oulu. Sen kehyskunnista käydään paljon Oulussa ja esim. Oulunsalossa töissä ja asioimassa muista kunnista. Tyypillisesti tällainen tilanne on kuntaryppäissä, missä on selkeä asutuskeskus ja kehyskuntia, mistä käydään tuossa asutuskeskuksessa töissä ja asioimassa.
Sitten on suuri joukko sellaisia kuntia eli lähinnä kepukuntia, missä ei oikeastaan käydä töissä paljon missään muualla kuin omalla pellolla ja kunnan järjestämissä erilaisissa tehtävissä. Nämä saattohoitoa kaipaavat auringonlaskun kunnat saavat tyypillisesti kaikkein eniten valtionosuuksien tasausta eli elävät muiden rahoilla. Näissä kunnissa voisi olla parasta alkaa maksaa metsityspalkkioita pellonomistajille. Näissä kunnissa pitää koululaisille opettaa sellaisia valmiuksia, että he voivat pyyhkiä kivutta kotiseutunsa pölyt tossuistaan. Nämä kunnat tunnistaa siitä, että niissä suurimpina puolueena on Kepu, mutta toisinaan myös Vasemmistoliitolla on niissä tavanomaista suurempi kannatus.
Tuo oli varmaan mielestäsi oikein hyvä vastaus. Minä en kuitenkaan tullut tuosta yhtään viisaammaksi.
Jos vielä jaksat vastailla niin pyytäisin kertomaan, että mihin työssäkäyntialueeseen oma, kolmen tuhannen asukkaan kotikuntani kuuluu? En jaksa sentään uskoa, että näin pieni kunta olisi minkään työssäkäyntialueen keskuspaikka, vaikka täällä käykin noin 800 toispaikkakuntalaista päivittäin töissä ja työpaikkaomavaraisuus on pikkuisen alle 150%.
Ja kun nyt alkuun päästiin, niin otan vielä esimerkin tästä maakunnasta. Auttaisi asiaa, jos sinulla olisi Suomen kartta, mutta onnistuu se vastaaminen ilmankin.
Nimittäin ovatko Isojoki, Kauhajoki, Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki/Nurmo, Lapua, Kauhava, Ylihärmä ja Alahärmä samaa työssäkäyntialuetta? Jos ovat, niin pitäisikö näistä kunnista muodostaa yksi, noin 150 km pitkä nauhakaupunki? Jos taas ne eivät ole samaa työssäkäyntialuetta, niin missä on työssäkäyntialueen rajat? Kuuluuko esim. Kurikka ja Lapua samaan työssäkäyntialueeseen? Entä Kauhava ja Ilmajoki tai Isojoki ja Ilmajoki?
Mutta vastaa toki ensin, että mihin työssäkäyntialueeseen Myrskylä ja/tai Lapinjärvi kuuluu? Samaan vai eri alueeseen ja millä perusteella?
...tulisi. Mutta eiköhän esim. Ylihärmä, Alahärmä, Kortesjärvi, Kauhava voitaisi yhdistää jos ihmiset niin sopivat.
Siitä ei syntyisi yhtenäistä työssäkäyntialuetta. Myöskään syntyisi keskuspaikkaan mitää väentungosta. Tuossa liitoksessahan ei olisi mitään pelättävää minkään kunnan asukkailla, koska mikään ei olisi ylivoimaisen vahva.
Nytkin ovat monet kuntakeskukset jäämässä syrjään, jos ihmiset käy työssä kaupungissa. Ei sinne kuntakeskukseen ole paljon asiaa monellakaan.
Seinäjokeen voisi liittyä Ylistaro ja Ilmajoki Nurmon lisäksi. Lapuan tilanne on vähän outo, pärjäävät ehkä omillaan. Vetoa on Seinäjoelle ehkä enemmän kun Härmäin ja Kauhavan suuntaan.
Siellä sinun Ylihärmässäsi kyllä käy ihmisiä työssä Nurmosta saakka.
"...tulisi. Mutta eiköhän esim. Ylihärmä, Alahärmä, Kortesjärvi, Kauhava voitaisi yhdistää jos ihmiset niin sopivat."
Tuntuisi hieman kummalta liittyä Kortesjärven kanssa samaan koalitioon, kun eivät ole edes rajanaapureita eikä siihen suuntaan ole muitakaan yhteyksiä.
Mutta asiaan: Se työssäkäyntialue siis. Tuo esittämäni esimerkki osoittanee, että tämä "työssäkäyntialue" on kaikkea muuta kuin selkeä käsite.
Miksi sitten nimenomaan näitä kepukuntia on vaadittu liittymään toisiinsa, vaikka samalla todetaan, etteivät ne kuulu mihinkään työssäkäyntialueeseen?
Ajavatko demarit ja kokoomus kuntaliitoksia tosiaankin vain Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun ympäristöön? Ja vaikka todettaisiinkin, että myös muutaman paperitehtaan ympärillä on työssäkäyntialue, valtaosa maasta jäisi ilman työssäkäyntialuetta eivätkä siksi siellä olevat kepukunnat voisi liittyä yhteen.
Demarit ja kokoomus vesittävät työssäkäynti-ideallaan koko kuntauudistuksen. Voi paska!
Toit ihan oikean ongelman esille esimerkissäsi. Se on se, että Suomessa kuten Pohjanmaalla on paljon maata mutta vähän väestöä. Asutus on aivan liian hajallaan kuntaekonomian kannalta. Juuri tuollaisilla aleuilla pitäisi tehdä radikaaleja ratkaisuja. Heimoimmin menestyvät kunnat pitäisi metsittää ja asutusta tihentää paremmin menestyvien kuntien alueelle. Suomi ei enää elä riistatalouskautta, jolloin haja-asutus oli perusteltua. Olemme tulleet niistä ajoista satoja vuosia nykyaikaan.
Työssäkäyntialueita on vain siellä, missä on kannattavaa yritystoimintaa ja työtä. Muu on Kepulandiaa, elättikuntia. Tämä tosiasia pitäisi tunnistaa ja tunnustaa. Siitä on sitten hyvä lähteä rakentamaan maata, vaikka se ensi alkuun kipeää tekisikin.
Taitaisi olla parempi koko asian kannalta, että ryhdyttäisiin rajailemaan alueita eläkeläisten sijainnin mukaan. Sinnehän ne meidän työssäkäyvien rahatkin menevät, Kapeille, Jäbille, mielipidepankeille jne.
Otsikoissa valistusta.
"Työssäkäyntialueet on vain työssä kävijöillä."
Niimpä
http://www.yliharma.fi/elinkeino/
On aika yksinkertaista tutkia missä ihmiset asuvat, käyvät töissä, kaupoissa, toimittavat muita asioitaan, huvittelevat, jne...
Tämä on pelkkää tietojen keruuta ja havainnointia, jonka perusteella on hyvin helppo katsoa, miten nämä liikkumiset sijoittuvat kartalle, jolloin näiden alueiden pohjalta voidaan lähteä miettimään palvelutuotantoa ja kuntaliitoksia.
Näin siis voidaan määritellä työssäkäyntialueet, jolloin kunnat itse rajatapauksissa katsovat, mihin alueeseen he haluavat liittyä, jos haluavat liittyä.
On siis ihan turha kysellä mitään Myrskylästä tai Lapinjärvestä, koska se on Myrskylän ja Lapinjärven asia.
"On aika yksinkertaista tutkia missä ihmiset asuvat, käyvät töissä, kaupoissa, toimittavat muita asioitaan, huvittelevat, jne..."
Juu juu, onhan tätä tutkittukin, mutta kun esim. minun kotipaikkakunnalta käydään enimmäkseen töissä Kauhavalla, Alahärmässä ja Lapualla. Vastaavasti huvittelemassa ja viikonloppuostoksilla sekä muilla isommilla asioilla käydään kaiketi enimmäkseen Seinäjoella.
Asiaa ei tee yhtään helpommaksi se, että kotipaikkakuntani on pienestä koostaan (3000 asukasta) huolimatta varsinainen työssäkäyntialue itsessäänkin. Täällä nimittäin käy yli 800 vieraspaikkakuntalaista töissä päivittäin, ja työpaikkaomavaraisuuskin on lähes 150%.
Niin että mikä se työssäkäyntialue nyt taas olikaan?
"On siis ihan turha kysellä mitään Myrskylästä tai Lapinjärvestä, koska se on Myrskylän ja Lapinjärven asia."
On vai? En ole tiennytkään, että sekä Myrskylässä että Lapinjärvellä on kummassakin yli 20 000 asukasta.
Työssäkäyntialueet tutkimalla saadaan pohja kuntien vapaaehtoiselle yhdistymiselle, joiden seurauksena useimpien kuntaliitosten tuloksena syntynee keskimäärin 20 000 asukkaan kuntia, joka on jo sen suuruinen asukasmäärä, joka antaa kunnalle monipuolisia mahdollisuuksia organisoida palvelutuotanto sellaisella tavalla,m etteivät sen kustannukset nouse bkt:tä nopeammin.
Työssäkäyntialueilla ei ole mitään muuta merkitystä kuin antaa tietoa muiden päätösten pohjaksi eikä 20 000 asukasta ole mikään tavoite, vaan todennäköinen seuraus siitä, kun uudistukset on toteutettu.
Mulla on käsitys, että sinä kyllä ymmärrät, mistä on kyse, mutta vastustat asiaa ihan vaan periaatteesta.
Luuletko, etteivät tutkijat olisi jo jakaneet Suomea noin 20 000 asukkaan työssäkäyntialueisiin, mikäli sellainen jako olisi ylipäätään mahdollista?
Työssäkäyntiä kuntien sisällä ja välillä on tietysti jo tutkittukin, mutta saatujen tulosten pohjalta suurimmassa osassa maata ei ole mahdollista suorittaa minkäänlaista järkevää jakoa.
Soppaa sotkee vielä se, etteivät idean esittäjät (demarit ja kokoomuslaiset) poliittisista valtasyistä hyväksy kepukuntien liittämistä maakuntakeskuksiin tai muihinkaan kaupunkeihin, vaikka tähän astiset tutkimukset osoittavat juuri tällaisten taloudellisten veturikaupunkien olevan maalaiskuntien yksiselitteisimpiä oman kunnan ulkopuolisia työssäkäyntipaikkoja.
Jos kaupungit eivät hyväksy maalaiskuntien liittämistä itseensä, on turha puhua vapaaehtoisuudesta.
Luopuisit edes tuosta typerästä työssäkäyntialuekäsitteestä ja keksisit tilalle paremman termin, niin ymmärtäminen helpottuisi.
nimittelevä tapasi kirjoittaa ei nyt houkuttele vastaamaan asiallisesti. En nimittäin usko, että asiallisuus sinuun tehoaisi ja tänään en ole itse haistattelutuulella.
Tarkistin vielä viestini, enkä huomannut siinä tarkallakaan kritiikillä mitään nimittelyä. Totesin ainoastaan KÄSITTEEN "työssäkäyntialue" typeräksi.
Sama kuka tuota käsitettä käyttää, se ei siitä sen järjellisemmäksi muutu.